Hyppää sisältöön

Mikä muuttuisi puolustusvoimien arjessa, jos Suomi olisi Nato-maa?

Suomen armeijan käytössä on Nato-yhteensopiva kalusto, ja puolustusvoimat on harjoitellut vuosien ajan Nato-maiden rinnalla. Olisiko jäsenyys vain sinetti pitkään jatkuneelle yhteistyölle?

Suomen Nato-jäsenyys on noussut kuumaksi puheenaiheeksi viimeistään sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittisen johdon mukaan jäsenyyden haku ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta suomalaisten suhtautuminen Natoon on nopeasti muuttunut myönteisemmäksi.

Jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä ja saisi sen, meistä tulisi transatlanttisen puolustusliiton 31. jäsenmaa.

Mitä tämä tarkoittaisi Suomen puolustusvoimille? Mikä muuttuisi armeijan arjessa?

Tässä jutussa nostamme esille kahdeksan kohtaa, joihin Nato-jäsenyydellä voisi olla vaikutuksia. Tämä artikkeli ei käsittele Nato-jäsenyyden aiheuttamia mahdollisia ulko- tai sisäpoliittisia seurauksia tai sitä, miten jäsenyyteen saatetaan lopulta päätyä.

Yhdysvaltalainen AWACS-tiedustelukone osallistui Trident Juncture -harjoitukseen Örlandin lentotukikohdassa Norjassa. AWACS-koneen tutka havaitsee kohteiden liikkeet satojen kilometrien päähän. Kuva: Jani Saikko / Yle

1. Tiedustelutieto

Yksi merkittävimmistä muutoksista koskisi puolustusvoimien tilannekuvaa ja sitä varten kerättyä tiedustelutietoa. Nato-jäsenenä Suomella olisi pääsy monipuolisempiin sotilastiedustelutietoihin.

Nato on viime vuosina tiivistänyt tiedusteluyhteistyötä jäsenmaidensa välillä. Vuonna 2016 liittouma perusti yhteisen tiedusteluverkoston, joka tarjoaa jäsenmailleen tilannekuvaa, ennakkovaroituksia ja tarvittaessa tiedon taistelutoimiin osallistumisesta.

Naton jäsenenä Suomi jakaisi puolustusliiton käyttöön kansallisten järjestelmien tuottamaa ilma- ja meritilannekuvaa. Vastaavasti Suomi saisi käyttöönsä Naton ilma- ja meritilannekuvan.

Suomi osallistui lähes 20 vuoden ajan Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa. Kuvassa suomalaiset sotilaat avustavat evakuoinneissa Afganistanissa 24.8.2021. Kuva: USMC/UPI/Shutterstock/All Over Press

2. Velvoitteet

Nato velvoittaa jäsenmaansa pitämään huolen omasta puolustuskyvystään. Tältä osin mikään ei muuttuisi.

Yhteiseen puolustukseen osallistuminen sen sijaan muuttaisi puolustusvoimien arkea, vaikka Nato ei pakota jäsenmaitaan osallistumaan sotilasoperaatioihin. Jäsenvaltiot tarjoavat joukkojaan tai muuta apua vapaaehtoisesti.

Nato-jäsenyys edellyttäisi Suomen kehittävän toimintakykyään myös maamme rajojen ulkopuolella. Toisaalta Suomi on jo osallistunut useisiin sotilasoperaatioihin rajojensa ulkopuolella, esimerkiksi Kosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa. Nämä kaikki olivat Nato-johtoisia operaatioita.

Ulkoministeriön vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Naton jäsenenä Suomen pitäisi osallistua yhteiseen puolustukseen etenkin Baltian alueella. Samassa selvityksessä kuitenkin todetaan, että “jos viides artikla otettaisiin käyttöön Baltian maiden puolustamiseksi, [...] Suomen osallistuminen olisi joka tapauksessa sotilaallisessa mielessä rajallinen”.

Varusmiehet ja reserviläiset eivät joutuisi sotimaan Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tähän käytettäisiin ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa on toimittu tähänkin asti.

Lähde: NATO ja BBC. Kuva: Juha Rissanen, Yle

3. Kustannukset

Naton pyörittäminen maksaa vuosittain noin 2,5 miljardia euroa. Suomen osuus Naton koko budjetista olisi arvioiden mukaan 30–50 miljoonaa euroa, eli noin prosentti maamme puolustusbudjetista.

Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on vain suositus, eikä Natolla ole oikeutta määrätä, miten paljon sen jäsenmaat käyttävät puolustukseensa.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump antoi kautensa aikana kovaa kritiikkiä muille Nato-maille niiden alhaisista puolustusmenoista. Trumpin kritiikin ja Venäjän aggressioiden johdosta moni Nato-maa on nostanut puolustusmenojaan.

Viime vuonna tavoitteen saavuttavat Yhdysvallat, Britannia, Ranska Kreikka, Kroatia, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Romania. Moni maa pääsee lähelle, ja esimerkiksi Saksa on ilmoittanut nostavansa puolustusmenonsa yli kahden prosentin BKT-rajan.

Suomelle tavoite ei ainakaan tällä hetkellä olisi iso ongelma. Suomen puolustusmeno (siirryt toiseen palveluun)t ovat tänä vuonna 5,1 miljardia euroa eli 1,96 prosenttia BKT:sta. Kun mukaan otetaan rajavartioston menoja ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista, kahden prosentin raja ylittyy.

Varusmiehet järjestäytyvät Porin prikaatissa Niinisalossa joulukuussa 2020. Kuva: Tapio Termonen / Yle

4. Asevelvollisuus

Nato ei ota kantaa siihen, miten sen jäsenmaat hoitavat oman alueensa puolustuksen. Jäsenyys ei siis automaattisesti vaikuttaisi Suomen yleiseen asevelvollisuuteen.

Monet maat ovat luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta liityttyään Natoon. Tällä hetkellä ainoastaan Kreikassa, Liettuassa, Turkissa ja Virossa on käytössä yleinen asevelvollisuus. Muut Nato-maat hoitavat puolustuksensa ammattiarmeijalla tai rajatulla asevelvollisuudella.

Suomen nykyinen puolustusdoktriini eli linjaus sotilaallisesta varautumisesta edellyttää ison reservin olemassaolon, mikä puhuu yleisen asevelvollisuuden puolesta.

Yhdysvaltain joukkoja on viime viikkoina saapunut Mielecissä Puolassa sijaitsevaan Naton sotilastukikohtaan. Kuva: Beata Zawrzel/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press

5. Tukikohdat ja joukot

Nato ei edellytä, että jäsenmaat ottavat joukkoja tai tukikohtia alueelleen. Ulkoministeriön selvityksessä todetaan, että “ulkomaisten sotilastukikohtien, saati sitten ydinaseiden, sijoittaminen maahan ei olisi edellytys Naton turvatakuiden tehokkaalle ulottamiselle alueelle”.

Toisaalta Nato-jäsenyys ei myöskään takaa, että Suomi saisi tukikohdan alueelleen, vaikka se sitä haluaisi.

Jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia, Nato saattaisi ehdottaa varusteiden ennakkovarastointia ja merkittävää vaihtuvien Nato-joukkojen läsnäoloa Suomessa.

Nato-jäsenyys ei suoraan muuttaisi Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna eli sotilaallisesti neutraalina alueena.

Suomen puolustusvoimat osallistuu noin 60–90 kansainväliseen harjoitus- ja koulutustapahtumaan vuodessa. Kuvassa suomalaisia rannikkojääkäreitä Naton Trident Juncture 2018 -harjoituksessa Trondheimissa, Norjassa. Kuva: Jani Saikko / Yle

6. Harjoitukset

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Suomi liittyi Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön.

Tämä tarkoittaa, että jo nyt Suomi osallistuu vuosittain Naton järjestämiin sotaharjoituksiin. Täysivaltaisena jäsenmaana näiden harjoitusten määrä kasvaisi jonkin verran.

Naton järjestää myös peruskirjan artikla 5:n mukaisia yhteisen puolustuksen harjoituksia, joissa harjoitellaan eri jäsenmaiden yhteistä puolustamista. Suomi on osallistunut myös näihin harjoituksiin kumppanimaan roolissa.

Naton jäsenenä 5. artiklan mukaisia harjoituksia järjestettäisiin myös Suomen puolustamista silmällä pitäen.

Suomen puolustusvoimat korvaa nykyiset Hornetit yhdysvaltalaisilla F-35 Lightning II -monitoimihävittäjillä. Suomen ostamista 64 sotakoneesta ensimmäiset toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Kuva: Petteri Bülow / Yle

7. Kalusto

Suomen puolustusinfrastruktuuri on jo nyt lähes Nato-standardien mukainen. Tästä hyvä esimerkki ovat Suomen valitsemat uudet hävittäjät, joita on myyty vain muutamaan Natoon kuulumattomaan maahan.

Jäsenyyden mukanaan tuoma merkittävin muutos koskisi Suomen ilmatilan valvonta- ja hallintaverkostoja. Ne pitäisi yhteensovittaa Naton johtamisjärjestelmään. Suomen ilmatilasta tulisi osa Naton ilmatilaa.

Ulkoministeriön selvityksessä todetaan, että Suomen ilmapuolustus toisi Natolle merkittävän parannuksen nykytilanteeseen. Suomi tekee jo nyt yhteistyötä Naton kanssa ilmatilannekuvan jakamisessa, joten “ilmavalvontavoimavarojen integrointi olisi varsin suoraviivainen tehtävä”.

“Jos Ruotsi pysyy Naton ulkopuolella, Suomea pyydettäisiin luultavasti muuttamaan logistinen infrastruktuurinsa sopivaksi Naton Baltian maihin suunnattuja vahvistuksia varten.“

Nato ei ole mukana suurissa varustehankinnoissa, mutta se määrittää puolustusjärjestelmiä koskevia normeja ja standardeja. Suomi pääsisi osallistumaan näiden normien ja standardien määrittelyyn. Tällä voisi olla merkitystä Suomen omalle puolustusteollisuudelle.

Suomalaiset ISAF-joukot palvelivat ruotsalaisten kanssa Mazar-i-Sharifissa, Afganistanissa. Operaatiota johti Nato. Kuva on otettu joulukuussa 2011. Kuva: Mirwice Sahel / EPA

8. Toiminta ja edustus

Suomi on tehnyt Nato-yhteistyötä jo lähes 30 vuoden ajan, minkä ansiosta Suomella on edustajia Naton eri organisaatioissa. Nato-jäsenyys kasvattaisi suomalaisen henkilöstön määrää. Naton pääesikunnan nykyisen henkilöstön kokoon suhteutettuna suomalaisia tulisi olemaan noin 80.

Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton puolustussuunnitteluun ja komentorakenteeseen. Samalla Suomen puolustuksen valmistelu yhtenäistettäisiin muiden Nato-maiden kanssa.

Integraatiosta huolimatta Nato-operaatioon osallistuvia suomalaisjoukkoja johtaisi aina suomalainen kenraali. Vastaavasti Suomeen lähetettyjä sotilaita johtaisi joukkojen omat kansalliset komentajat.

Kaikkien liittolaisten joukot ovat Naton Euroopan-joukkojen komentajan alaisuudessa.

Muut vaihtoehdot

Suomen puolustusvoimat on tehnyt läntistä yhteistyötä jo pitkään. Nato-kumppanuuden lisäksi Suomi osallistuu Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämiseen ja EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.

Erityisesti puolustusyhteistyötä Suomi on tehnyt Ruotsin kanssa. Viime vuosina yhteistyö on tiivistynyt, ja Suomen Nato-jäsenyydestä puhuttaessa nostetaan aina esille myös Ruotsin mukaantulo.

Lisäksi Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on kolmen maan kumppanuus sekä Tanskalla ja Islannilla täydennettynä Pohjoismaiden yhteistyö, jota myös Nordefcoksi kutsutaan.

Vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön ansiota Suomen puolustusvoimat integroituisi Natoon helposti. Jäsenyys ei siis mullistaisi armeijan arkea.

Myös Naton rauhankumppanina puolustusvoimien arki jatkuisi entisellään. Tiivis yhteistyö jatkuisi, mutta se ei kriisin hetkellä takaisi Suomelle sotilaallista apua Natolta lukuisista harjoituksista huolimatta.

Lisäys 1.3.2022 kello 22:00: Juttuun lisätty tieto, että myös Virossa on yleinen asevelvollisuus. Asevelvollisuuden suorittaa vuosittain kuitenkin vain noin joka kolmas virolaismies.