Eduskunta saa tänä keväänä käsiteltäväkseen uuden lain hoitotakuusta. Uuden lain on tarkoitus sisältää myös niin sanottu terapiatakuu.
Ylen tietojen mukaan olennainen osa terapiatakuusta jää kuitenkin pois: tae psykoterapeuttiseen hoitoon pääsystä neljän viikon sisällä hoitoarviosta ei ole lakiesityksen uusimmassa versiossa mukana.
Terapiatakuu ei siis ole toteutumassa siinä muodossa kuin kansalaisaloiteessa ehdotettiin.
Terapiatakuuta on ajettu eteenpäin jo yli kaksi vuotta, ja sitä on kannatettu lähes kaikissa puolueissa.
Kaksi vuotta sitten eduskunnan lähetekeskustelussa terapiatakuu sai hehkutusta vihreiltä ja kannatusta SDP:n, keskustan, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kokoomuksen suunnalta.
Kristillisdemokraattien puoluehallitus vaati terapiatakuun käyttöönottoa vuonna 2020.
Viime vuonna sekä vihreät, vasemmistoliitto, kokoomus että liike nyt liittivät terapiatakuun kuntavaaliohjelmaansa.
Terapiatakuun kansalaisaloitteessa yksi keskeisistä tavoitteista on tae siitä, että psykoterapiaan pääsee kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.
– Tämä esitys ei pidä sisällään neljän viikon määräaikaa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen, joka on valmistelemassa esitystä.
– Näyttää vesitetyltä terapiatakuulta, kommentoi mielenterveysjärjestöjä kokoavan Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen.
Tätä lakimuutos tarkoittaa käytännössä
Jos lakimuutos menee läpi, kiireettömään hoitoon pitää päästä viikossa ympäri Suomen niin fyysisistä kuin psyykkisistä vaivoista.
Masennusta epäilevän on siis muutettavan lain mukaan saatava “ensimmäinen hoitotapahtuma” eli esimerkiksi päästävä lääkärin tai hoitajan puheille viikossa. Psykoterapiaa antaa yliopistokoulutettu psykoterapeutti, jonka hoitoon pääsee vasta diagnoosin kanssa – tällaiset hoitomuodot on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle.
Kansalaisaloitteessa tavoitteena oli lisätä Kelan kuntoutuspsykoterapian rinnalle niin sanottua noin 20 kerran lyhytpsykoterapiaa, johon pääsisi ilman byrokratiarumbaa.
Tätä hoitotakuu ei lupaa.
Psykososiaaliset hoidot sen sijaan ovat suunniteltuun rakenteeseen perustuvaa keskustelua koulutetun ammattilaisen, kuten psykologisen sairaanhoitajan, kanssa. Esimerkiksi nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon suunniteltu IPC (Interpersonal Counselling) menetelmä kuuluu hoitotakuun piiriin.
Tällaiseen hoitoon pitää päästä siis viikon sisällä hoitoarviosta.
Psykoterapiaa saa yhä odottaa kuukausia
Mielenterveysjärjestöissä ollaan huolissaan siitä, että resurssit keskitetään hoitotakuun kautta nopeaan alkuun, mutta sen jälkeinen hoitosuunnitelma jää ilman kirjattuja aikarajauksia. Järjestöissä pelätään, että pahimmillaan psykoterapiaan pääsy voi jopa vaikeutua.
– Puhutaan yhä todennäköisesti kuukausista ennen kuin psykoterapiaan pääsee, vaikka olisi todettu nopeasti, että tätä apua tarvitaan, Mielenterveyspoolin Sanni Lehtinen sanoo.
Esitystä valmistelevan Hämäläisen mukaan pääsy mielenterveyshoitoon paranee huomattavasti tällä lakimuutoksella, kun hoidon alkupää nopeutuu.
– Jos potilas ohjataan ensin hoitajalle ja hoitaja huomaa, että tässä tarvitaan lääkärin lääketieteellistä arviota, se pitää toteuttaa viikon sisällä. Hoitosuunnitelman voi siis saada 14 vuorokaudessa, se on hirveän suuri nopeutus.
Psykoterapia nähdään hoitotakuu-uudistuksessa osana lääkärin ja potilaan yhteistyössä tekemää hoitosuunnitelmaa, sanoo Hämäläinen.
– Eihän hoitotakuuesityksessä minkään muunkaan ryhmän hoitomuodossa määritellä yksittäisen hoitomuodon tarkkoja aikoja. Ei diabeteshoidossakaan sanota, milloin pitää aloittaa insuliinihoito.
Lehtisen mukaan kansalaisaloite ei pyri määrittämään, minkä tyyppistä psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa kullekin yksilölle tarjotaan.
Mitä on terapiatakuu? Riippuu keneltä kysyy
Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto on ilmoittanut ottavansa vuoden 2022 aikana käyttöön kunnianhimoisen terapiatakuun, josta uutisoitiin, että hoitoon pitäisi päästä jatkossa jo kahdessa viikossa.
Käytännössä se ei kuitenkaan tarkoita määräaikoja, vaan resurssien panostamista varhaisen vaiheen mielenterveystyöhön, kertoo Helsingin kaupungin psykiatri- ja päihdepalveluiden johtaja Mikko Tamminen.
Helsinkiin avataan esimerkiksi neljäs matalan kynnyksen mielenterveyshoitoon keskittynyt Mieppi-yksikkö ja lisätään 20 vakanssia psykologeja ja sairaanhoitajia uuteen lyhytterapiayksikköön.
Siinä, miten nopeasti mielenterveyspalveluita pitää saada, toimitaan Helsingissä jatkossakin lain määräämällä tavalla.
Hallituksen piti aikataulullisesti esittää hoitotakuu eduskunnalle jo helmikuussa, mutta esitys on viivästynyt. Käytännössä esitys odottaa lähes valmiina, mutta muutoksia voidaan vielä tehdä, jos poliittista tahtoa siihen on, sanoo esitystä valmisteleva Tapani Hämäläinen.
– Kaikki on auki niin kauan kunnes se on kiinni, Hämäläinen sanoo.
Uusi hoitotakuu tulisi esityksen mukaan voimaan 1.4.2023.
Voit keskustella aiheesta 10.3. kello 23:een asti.