Hyppää sisältöön

Arktinen alue näyttää asiantuntijan silmiin nyt rauhalliselta, mutta tilanne voi muuttua – "Kiristynyt tilanne voi läikkyä myös pohjoiseen"

Ensimmäisenä voi katketa yhteistyö Arktisessa neuvostossa. Synkimmissä sotaskenaarioissa arktinen alue olisi yksi polttopisteistä.

Venäjän pohjoisen laivaston harjoitus tammikuun lopussa Barentsinmerellä. Kuva: EyePress News / Shutterstock / AOP

Arktisen alueen tärkeyttä niin raaka-aineiden, kulkureittien kuin turvallisuuspolitiikan kannalta on korostettu vuosien ajan, ja merkityksen uskotaan vain kasvavan. Venäjän röyhkeän aggressiivinen toiminta Ukrainassa saa kysymään, onko kalottialueella jotain, jota Venäjä saattaisi pian havitella voimakeinoin?

Johtava tutkija Harri Mikkola Ulkopoliittisesta instituutista ei tällä hetkellä näe merkkejä tilanteen kiristymisestä tai tahallisesta kiristämisestä kalottialueella. Lähitulevaisuus näyttää rauhalliselta, mutta myöhemmin tilanne voi olla toinen.

– Venäjä on päättänyt ottaa askeleen, joka käytännössä muuttaa Venäjän ja lännen suhteet hyvin pitkäksi aikaa. Todennäköisesti joudumme olemaan hyvin kireässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa, joka voi eri tavoin läikkyä myöskin pohjoiseen.

Jos synkimmät uhkakuvat toteutuisivat, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaisi laajempiin sotilastoimiin Venäjän ja länsimaiden välillä, arktinen alue olisi Mikkolan mukaan väistämättä yksi polttopisteistä. Venäjälle keskeisen tärkeää on suojata Kuolan niemimaa, jossa sijaitsee suurin osa maan ydinaseista.

– Venäjä tarvitsee puolustuksellista syvyyttä turvatakseen Kuolan ydinasekapasiteetin ja turvatakseen pääsyn Pohjois-Atlantille. Siinä tilanteessa maa- ja ilma-alueen hallinta osassa pohjoista Skandinaviaa tuottaisi Venäjälle merkittäviä etuja, Mikkola toteaa.

Hän korostaa, että tällainen suursodan uhka ei tällä hetkellä näytä mitenkään todennäköiseltä. Tämä on kuitenkin skenaario, johon puolustusvoimat eri maissa varautuvat.

Yhteistyö vaakalaudalla Arktisessa neuvostossa

Tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta ei vetäisi Ukrainan tapahtumista kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä arktisen alueen suhteen. Hän ei ole tähän mennessä havainnut etupiiripyrkimyksiä pohjoisessa.

– Venäjä ei ole missään vaiheessa tuonut esiin aluevaatimuksia liittyen toisten arktisten maiden alueisiin. Myös suurimmasta osasta merialueita maat on päässeet sopimukseen, esimerkiksi Norjan ja Venäjän välisestä merirajasta Barentsinmerellä.

Merirajasta neuvoteltiin yli 40 vuotta, kunnes sopu löytyi reilu vuosikymmen sitten.

Koivurova uskoo Venäjän kunnioittavan sopimuksia ja rajoja arktisella alueella näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Toisaalta hänkin toteaa, että Venäjän peittelemättömien etupiiripyrkimysten äärellä ollaan uuden tilanteen edessä.

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous järjestettiin Rovaniemellä toukokuussa 2019. Siellä toisensa tapasivat myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Mike Pompeo. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Uusi tilanne saattaa näkyä myös Arktisessa neuvostossa, jossa yhteistyö jatkui lähes entisellään Krimin valtauksen jälkeen. Viime vuosina on saatu aikaan tärkeitä sopimuksia esimerkiksi kalastukseen ja merenkulkuun liittyen.

– On äärimmäisen vaikea sanoa, jatkuuko yhteistyö vielä nyt, kun Venäjä toimii puheenjohtajanakin. Yhteistyön loppumista ei voi kuitenkaan sulkea pois laskuista, Koivurova toteaa.

Arktinen neuvosto käsittelee ympäristönsuojeluun, meriturvallisuuteen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Turvallisuuspolitiikka on kokonaan rajattu toimialan ulkopuolelle.

– Vaikea kuvitella arktisen alueen yhteistyötä, jossa Venäjä ei olisi mukana. Ehkä yhteistyö voisi jonain rampana ankkana jatkua, mutta kyllä se olisi valtava kolaus, Koivurova sanoo.

Koivurovan tavoin myös Ulkopoliittisen instituutin Harri Mikkola toivoo, että yhteistyö Arktisessa neuvostossa jatkuisi kaikesta huolimatta.

– En näe mitään syytä, miksi tätä yhteistyötä pitäisi ehdoin tahdoin lähteä rampauttamaan, Mikkola sanoo.

Lue lisää:

Norjan tietoliikennekaapelin yhteys Huippuvuorilta mantereelle katkesi – Norjassa pelätään, että merikaapeleihin kohdistuu sabotaasia

Venäjän Pohjoinen laivasto aloitti sotaharjoituksen ja julisti poikkeuksellisen suuren vaara-alueen Norjan pohjoispuolella

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.2. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle