Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu suomalaisten poliitikkojen keskuudessa laajalti. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) ja varajäsen, kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) sanovat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomeen.
– Nyt on toisteltu, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, ja uskon, että näin on. Mutta totta kai tämä vaikuttaa Suomeen ja koko Eurooppaan ja meille, jotka olemme Venäjän naapurimaita, tilanne on erityisen huolestuttava, Hassi toteaa.
Myös Jouni Ovaskan mukaan maantieteellisessä Euroopassa vaikutukset vääjäämättä tuntuvat myös Suomessa.
– Diplomaattista keskustelua käytiin pitkään, vielä tammikuulle saakka, mutta nyt Venäjä rikkoi räikeällä tavalla kansainvälisiä sopimuksia ja perustelee toimiaan omalla tulkinnallaan historiasta.
Omien etujen vastainen hyökkäys
Sekä Ovaskan, että Hassin mukaan on tuomittavaa, että Venäjä on aloittanut täyden hyökkäyksen Ukrainaan.
– Olemme hyvin vaikeassa ja arvaamattomassa tilanteessa. Nyt kun tilanne pahenee, vaaditaan nopeita toimia pakotteiden muodossa, Ovaska toteaa.
– Tilanteen kehittyminen on ollut näköpiirissä ja kaikki ovat toivoneet ettei näin kävisi. Valitettavasti näin on nyt käynyt. Kaikkiaan pidän Putinin toimintaa paitsi täysin tuomittavana, erittäin epäviisaana sekä Venäjän omien etujen vastaisena. Tärkeintä on, että EU:n ja lännen vastatoimet ovat tehokkaat, Hassi sanoo.
Venäjä ajaa Suomea kohti Nato-jäsenyyttä
Hassin mukaan Venäjä on pitkän aikaa yrittänyt vaikuttaa EU:n ja lännen yhtenäisyyteen.
– Hänen hallintonsa trollit ovat vuosikausia tehneet parhaansa, jotta EU ja länsi olisivat epäyhtenäinen, mutta tähän asti ollaan pystytty toimimaan yhtenäisesti. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että Putinin toimet ovat tätä yhtenäisyyttä vahvistaneet.
Myös Suomessa on viime aikoina keskusteltu runsaasti Nato-jäsenyydestä.
– Putin on saanut aikaan täysin päinvastaisia toimia, mitä on tavoitellut: Ukrainassa on kansallishenki vahvistunut, Suomessa ja Ruotsissa on Nato-jäsenyyden kannatus voimistunut.
Hassin mukaan Venäjän toimet vaikuttavat myös EU:n energiakauppaan.
– Aivan varmasti EU:n irtautuminen fossiilienergiasta ja sitä kautta riippuvuudesta Venäjään nopeutuu, samalla venäjä menettää tärkeintä rahanlähdettään. Tämä on arvailua, mutta vaikutelmani on, että se yhtenäisyys, mitä länsi on osoittanut, on yllättänyt Putinin, Hassi summaa.
Ovaska korostaa Suomen ja EU:n vastuuta tilanteessa.
– Meilläkin on vastuu siitä, mitä lähialueilla tapahtuu ja miten ukrainan siviilejä voidaan nyt auttaa, Ovaska sanoo.
Viittaukset historiaan herättävät Jussi Niinistössä huolta
Vuosina 2015–2019 puolustusministerinä toiminut Jussi Niinistö on seurannut Ukrainan kriisin kehittymistä huolestuneena. Putinin puheissa varsinkin viittaukset historiaan, vuoteen 1917 ja historiallisen Venäjän alueeseen ovat kiinnittäneet ex-puolustusministerin huomiota.
– Tämä tietysti kolahtaa kovaa Suomen ja Baltian maiden kohdalle.
Niinistö kiittelee istuvan hallituksen hävittäjähankintapäätöstä ja toteaa, että Suomen puolustus on kohtuullisen hyvällä mallilla. Niinistön mukaan tämänhetkisessä tilanteessa se ei kuitenkaan riitä.
– Nyt olisi syytä tehdä nopeasti lyhyellä tähtäimellä puolustuskykyä parantavia toimenpiteitä.
Niinistö ehdottaakin, että Suomi irtisanoutuisi Ottawan sopimuksesta ja palauttaisi jalkaväkimiinat puolustusarsenaaliin.
–Se olisi halpa, kotimainen puolustusase, joka nostaisi tuntuvasti Venäjän kynnystä hyökätä Suomeen.
Ukrainassa Jussi Niinistö uskoo Venäjän olevan nyt kovemman vastuksen edessä kuin vuonna 2014 Krimin valtauksen aikaan, jolloin ukrainalaisten maanpuolustustahto oli heikko ja armeija huonossa kunnossa.
– Kahdeksan vuoden aikana maanpuolustustahto on lujittunut, Ukraina ja sen armeija ovat kehittyneet huomattavasti ja etenkin panssarintorjunta-aseistus on parantunut.
Ilkka Kanerva patistaa Etyjiä ryhdistäytymään: "Euroopan unionin pitää ilman muuta ottaa käsijarru pois päältä"
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) oli vielä keskiviikkona toiveikas, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan toteudu. Torstaiaamu kuitenkin osoitti toiveikkuuden vääräksi.
– Kyllä tilannearvio piti päivittää aamulla. Oli kyllä kieltämättä yllätys, että välittömästi Donbassin alueen itsenäisyyden tunnustamisten jälkeen tuli tämä sotilaallinen operaatio. Kyllä se yllätti.
Nopea aikataulu kertoo Kanervan mukaan siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa pitää kortit käsissään ja aloitteen itsellään. Putin vaati jo joulukuussa Eurooppaan uutta turvallisuusjärjestelmää, joka palvelee paremmin Venäjän turvallisuusintressejä.
– Sitä hän tietysti hakee. Tällä hetkellä luupin alla on erityisesti Ukraina, miksei Valko-Venäjäkin, ja hän haluaa katsoa sen etupiirin perään, jota hän silloin joulukuussa peräänkuulutti; kuinka tarpeellista on Euroopan jakaminen uusiin etupiireihin, jotka vastaavat Venäjän valtapoliittisia intressejä.
Kanerva toteaa hyökkäyksen olevan ilman muuta tuomittava.
– Kun siihen sisältyy riski, että sotatilanne saattaa laajentua Euroopassa, sen vuoksi tässä on erityinen huoli myös meillä suomalaisilla.
Vaikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kunniapuheenjohtaja pitää sitä muuten loistavana foorumina, patistaa Ilkka Kanerva Etyjiä ryhdistäytymään. Hän moittii Etyjin olleen vuosikymmenten saatossa liian laiska operatiivisesti toimimaan vaikuttavalla tavalla.
– Tämä luontaisesti olisi Etyjin tontilla oleva asia. Tämä ei ole suoraan Naton asia, Euroopan unionin pitää ilman muuta ottaa käsijarru pois päältä. Sen jälkeen jää jäljelle ilman muuta Etyj, jonka luonteenomaista toimintakenttää tähän puuttuminen olisi, jos nimenomaan tarkoitus on Euroopan turvallisuusjärjestelmän uudelleen katsominen. Hyökkäys on myös selkeä aggressio länttä kohtaan.
– Hän hakee vastakkainasettelua, ja katsoo nyt olevan siihen otollinen hetki. Varmaan hän kuvitteli, ettei länsi löydä keskinäistä yhteisymmärrystä. Lännen pitää vielä tänään tehdä sellaiset ratkaisut, jotka näyttävät Putinille, että länsi on myöskin tässä tosissaan. Eikä anna periksi.
Ilkka Kanerva huomauttaa, että kaaosta ja kriisiä tulisi kutsua sen oikealla nimellä – sota. Sen kestoa on vaikea lähteä arvailemaan.
– Hiukan skaalasta riippuen tämä voi kestää kovinkin kauan. Jos tämä on laajetakseen Euroopan mittaiseksi, edessä on pitkä korpivaellus.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.
24.2. kello 13.04: Lisätty Jussi Niinistön kommentit juttuun.
24.2 kello 15.31: Lisätty Ilkka Kanervan kommentit juttuun.
Lue lisää:
Ylen päivittyvä seuranta Ukrainan tapahtumista
Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation