Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt poikkeustilan, jolla on mittavia taloudellisia vaikutuksia. Sota tulee heijastumaan Suomen talouteen ja se tuntuu myös tavallisen kuluttajan kukkarossa.
Yle kysyi talouden asiantuntijoilta, millaisia talousvaikutuksia Venäjän hyökkäyksestä seuraa.
Vastaajina ovat pankkikonserni Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
1. Epävarmuus iskee Suomen talouteen
– Tämä epävarmuuden leima, joka talouteen iskee, on nyt valtava, arvioi pankkikonserni Nordean Tuuli Koivu.
Sotatilan synnyttämä epävarmuus rasittaa Koivun mukaan etenkin Suomen taloutta, sillä vientimme rakenne on hyvin teollisuusvetoinen. Epävarmuus voi peruuttaa tilauksia ja lykätä investointeja.
Sotatila herättää paljon kysymyksiä myös pidemmän aikavälin talouskehityksenkin kannalta, etenkin kun taustalla on jo ennestään ollut käynnissä energiamarkkinoiden myllerrys, Koivu sanoo.
– Tämä varmasti heijastuu moniin investointipäätöksiin ja investoinnit muodostavat sen osan Euroopan taloutta, joka on toipunut liian hitaasti koronakriisin jälkeen.
OP:n Reijo Heiskasen mukaan on jopa mahdollista, että energian kallistuminen johtaa siihen, että Suomen talous painuu taantumaan.
– Pahimmillaan, jos ajatellaan kaikkia vaikutuskanavia eli sitä, että epävarmuus leviää vientimarkkinoille, energian hinta nousee ja meidän ulkomaankauppa vaikeutuu niin voi olla, että ensi vuodeksi ennustettu reilu puolentoista prosentin kasvu onkin nollassa tai lieveässä taantumassa, Heiskanen sanoo.
2. Bensapumpulla hirvittää
Sodan vaikutus näkyy ensimmäiseksi polttoaineiden hinnoissa. Ne ovat olleet nousussa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja ikävät uutiset antavat lisävauhtia.
– Kaikkein suorin ja nopein kuluttajavaikutus näkyy bensapumpulla, Nordean Koivu sanoo.
Kuten alla oleva kuva kertoo, öljyn hinta on noussut viime kuukausina kymmeniä dollareita. Heiskasen mukaan hinnannousulle on muitakin syitä, mutta poliittisen tilanteen kiristyminen on ollut siinä merkittävä tekijä.
– Peukalosääntö on ollut se, että kymmenen dollarin hinnan nousu barrelilta nostaa bensan hintaa pumpulla seitsemän senttiä.
Mutta kuinka paljon polttoaineen hinta voi nousta? Siihen ei kenelläkään ole vastausta.
– Se on täysin spekulaation varassa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se eri öljyntuottajat maailmalla reagoivat, OP:n Heiskanen arvioi.
Etlan Kangasharju muistuttaa, ettei Ukraina ole öljyntuottajamaa, kuten esimerkiksi Kuwait ja Irak.
– Tästä syystä voisi ennustaa, että öljyn hinta ei pomppaisi niin paljon kuin näissä öljymaissa käydyissä sodissa. Mutta suunta on ilman muuta sama.
3. Muutkin hinnat nousevat
Polttoaineista hintojen nousu siirtyy nopeasti muihin hyödykkeisiin.
– Melkein kaikissa tavaroissa ja palveluissa käytetään energiaa. Ja sitä kautta polttoaineiden hinta muuttuu laajemmaksi inflaatioksi, jos tilanne jatkuu, OP:n Heiskanen sanoo.
Erityisen selvää hinnan nousu on ollut viljan tulevaa hintakehitystä ennakoivissa futuureissa. Yksi syy tähän on se, että Ukraina on maailman tärkeimpiä vehnänviejiä.
Ruuan tuotantokustannuksiin tulee nyt lisää nousupaineita, Nordean Tuuli Koivu arvioi.
– En olisi näistä nousupaineista niin huolissani, jos ne johtuisivat ainoastaan viimeöisistä tapahtumista. Meillä on kuitenkin tiedossa, että elintarviketuotannossa on koko maailmassa ollut hintojen nousupaineita jo menneiden kuukausien aikana.
Kuluttajan kannalta on hyvä, että tuotantokustannusten nousu näkyy Suomen kuluttajahinnoissa tyypillisesti viiveellä. Sotatila kuitenkin rasittaa ruoan tuotantoketjua – jo ennen kuin se näkyy kaupan kassalla.
4. Piensijoittajaa huolettaa
Osakemarkkinat käynnistyivät tänään Suomessa ja Euroopassa voimakkaaseen laskuun. Helsingin pörssi on noin viiden prosentin pudotuksessa.
Aivan oma lukunsa on kuitenkin Moskovan Pörssin RTS-indeksi, joka oli aamupäivällä lähes 50 prosentin laskussa. Ekonomisti Juha Itkonen arvioi Twitterissä, että Venäjän pörssistä on hävinnyt viikossa yli puolet.
– Markkinat ovat antaneet paljon pahemmat sanktiot kuin mihin poliitikot ovat pystyneet, hän kirjoitti.
Lue lisää: Helsingin pörssissä rajua laskua, Moskovassa ennennäkemätön kurssisyöksy
Pörsseissä meno on hurjaa, mutta Etlan Kangasharju arvioi, että tilanne voi rauhoittua nopeasti.
– Luulen, että Ukraina-riski on jo hinnoiteltu. Epävarmuus jatkuu, jos markkinoilla ryhdytään spekuloimaan, että tämä ei Putinille riitä. Eli jos näyttäisi siltä, että tilanne alkaisi eskaloitumaan muihin maihin, Kangasharju sanoo.
Mikäli sotatoimissa päädytään jonkinlaiseen pattitilanteeseen tai jäätyneeseen vaiheeseen, kurssit voivat Kangasharjun mukaan jopa nousta viime päivien tasoilta.
5. Asuntolainan korko ei sittenkään nouse?
Asuntovelalliset ovat joutuneet viime kuukaudet arvuuttelemaan keskuspankkien koronnostosuunnitelmia.
Talouskasvu ja voimakas kuluttajahintojen nousu ovat luoneet odotuksia siitä, ettei vuosia jatkunut nollakorkojen aika jatkuisi enää pitkään.
OP:n Reijo Heiskanen arvioi, että sotatila vähentää Euroopan keskuspankin halua koronnostoihin.
– Rahapolitiikan tekijöiden täytyy miettiä talouden kokonaiskuvaa, ja sota nostaa epävarmuutta merkittävästi. Keskuspankki ei tule tekemään mitään hätiköityjä liikkeitä tällaisessa tilanteessa – ja se vähentää koronnosto-odotuksia.
Heiskasen mukaan markkinoilla ehti jo viritä odotuksia siitä, että keskuspankki saattaisi nostaa korkoja niinkin pian kuin ensi kesänä. Sellainen vauhti tuntuisi hänen mukaansa nyt liian nopealta.
Myös Etlan Kangasharju arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee todennäköisemmin laskemaan kuin nostamaan korkoja. Kun pörssit laskevat, rahaa virtaa joukkolainamarkkinoille, mikä on omiaan vähentämään myös asuntolainojen koronnostopaineita.
Hän uskoo tämänkin vaikutuksen olevan lyhytaikainen.
– Ei tässä kovin välittömiä keskuspankkireaktioita tulla näkemään, Kangasharju sanoo.
– En usko, että tämä tilanne vaikuttaisi Yhdysvaltojen keskuspankin maaliskuisiin päätöksiin. Yhdysvallat tulee kiristämään rahapolitiikkaansa.
6. Pakotteita odotellessa
Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle talouspakotteita. Niitä odotetaan tulevan tänään lisää. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan julkistettavat EU-pakotteet kohdistuvat strategisiin sektoreihin Venäjällä.
Uutta pakotepakettia kuvataan "suurimmaksi ja ankarimmaksi" koskaan.
Mitä vaikutuksia pakotteilla on Euroopan ja Suomen talouteen? Tämä riippuu siitä, millaisia pakotteet tulevat olemaan.
– Pöydällä on ollut Yhdysvaltojen ehdotuksissa esimerkiksi Venäjän ulossulkeminen kansainvälisistä maksujärjestelmistä. Tämä aiheuttaisi päivittäisiä ongelmia liiketoimintoihin, jos ne liittyvät vähänkin Venäjään, Nordean Koivu arvioi.
Kangasharjun ja Heiskasen mukaan sotatilan käytännön vaikutus tulee ennen kaikkea Venäjään kohdistuvista pakotteista.
– Suomen talous kärsii suhteessa enemmän tällaisesta kriisistä kuin muu Eurooppa, johtuen suuremmista taloussuhteista Venäjän kanssa, OP:n Reijo Heiskanen sanoo.
Voit keskustella aiheesta klo 25.2. klo 23 saakka.
Lue lisää: