Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän avoin sodanjulistus ja laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ravistelevat pahoin koko Euroopan turvallisuustilannetta.
Kysyimme arvioita Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta Arkady Moshesilta ja Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajalta Hanna Smithiltä.
1. Mihin Venäjä pyrkii sotilasoperaatiollaan?
Arkady Moshes arvioi, että Venäjä pyrkii kaatamaan Ukrainan nykyhallituksen ja yrittää mahdollisesti nostaa Kiovassa valtaan Venäjälle ystävällismielisen hallituksen, joka kieltäytyy tavoittelemasta Ukrainan jäsenyyttä sotilasliitto Natossa ja Euroopan unionissa.
Hanna Smith sanoo, että Venäjä haluaa kurittaa Ukrainaa siitä, että se on erkaantunut Venäjästä.
Venäjän eliitti on katsonut, että Venäjä on jo menettänyt Ukrainan, joten sotilasoperaatiossa ei ole mitään menetettävää. Niinpä Venäjä tavoittelee nyt maata Ukrainasta.
Venäjän Itä-Ukrainassa kontrolloimat separatistialueet kattavat vain noin kolmanneksen varsinaisista Donetskin ja Luhanskin alueista. Näiden alueiden laajentaminen saattaa olla Venäjän perustavoite.
– Voi olla, että ruokahalu kasvaa syödessä, Smith sanoo.
Arkady Moshes katsoo, että Venäjän päätöksiä ei ole enää mahdollista arvioida rationaalisina ratkaisuina. Presidentti Vladimir Putinin tunteenomaiset puheet kertovat siitä, että hän haluaa antaa opetuksen – ei vain Ukrainalle vaan lännelle.
– On ilmeistä, että Ukraina on vain yksi näyttämöistä Venäjän ja lännen konfliktissa.
Moshes arvioi, että Putinin päätavoite on pakottaa länsi hyväksymään uusi todellisuus: lännellä ei saa olla entisen Neuvostoliiton alueella, erityisesti Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, mitään poliittisia ja taloudellisia suunnitelmia.
2. Pystyykö Ukraina pysäyttämään hyökkäyksen?
Venäjällä on sodassa sotilaallinen ylivoima. Sillä on enemmän joukkoja, tekniikkaa ja etenkin ilmaylivoima.
Hanna Smith arvioi, että Ukrainan mahdollisuudet vastustaa Venäjän hyökkäystä ovat huomattavasti paremmat kuin konfliktin alkaessa vuonna 2014.
Arkady Moshes arvioi, että Ukraina aloitti mobilisaation ja reserviläisten kutsunnat liian myöhään. Toisaalta Ukrainalla oli tarve olla provosoimatta vaikeassa tilanteessa. Lisäksi Moshes katsoo, että Ukraina myöhästyi myös siviilipuolustuksen järjestämisessä. Riskinä on, että siviilitappiot murentavat yhteiskunnan moraalia.
– Jos tulee massamittaisia pommituksia ja raskaita uhreja siviiliväestön keskuudessa, se heikentää myös asevoimien taistelukykyä, Moshes arvioi.
3. Mitä länsi voi tehdä?
Hanna Smith sanoo, että separatistialueiden tunnustamista ei vielä nähty syyksi asettaa kaikkein kovimpia pakotteita. Nyt lännen on oltava valmis tekemään pakotteita, jotka iskevät myös lännen omaan talouteen.
Smithin mukaan EU:n ja Yhdysvaltain pitää iskeä nopeasti ja tehokkaasti siihen, mistä Venäjän valtiolle tulee rahaa, eli energiasektorille. Samaa mieltä on Arkady Moshes.
– Perustavanlainen kysymys on, rajoitetaanko Venäjän energianvientiä. Se on pääkysymys ja siihen pitää vastata, Moshes sanoo.
Smithin mukaan pakotteet pitää nyt kohdistaa myös presidentti Putiniin ja kokonaisvaltaisesti Venäjän eliittiin.
Ukrainaan pitää myös lähettää konkreettista apua: niin humanitaarista, rahallista kuin sotilaskalustoakin.
Moshes sanoo, että pakotteet ja niiden uhka vaikuttavat rationaalisia päätöksiä tekeviin ihmisiin. Ongelma onkin nyt, että Venäjän johto ei toimi rationaalisesti, joten siihen on vaikea vaikuttaa pakotteilla. Venäjän johto näyttää laskeneen, että kovia pakotteita ei tule tai niistä voidaan selvitä.
4. Miten sota vaikuttaa Suomen ja Itämeren alueen turvallisuuteen?
Arkady Moshes katsoo, että välitöntä vaikutusta ei ole. Tulevaisuudessa Ukrainan sota voi heijastua myös Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen.
Hanna Smith sanoo, että sota vaikuttaa huomattavan heikentävästi Itämeren alueen ja Suomenkin turvallisuustilanteeseen.
Putin on ilmoittanut sodan keskeiseksi syyksi sen, että Venäjä ei voi sallia Ukrainan liittyä Natoon.
Smithin mukaan tämä vetää kokonaisuuteen mukaan myös valtiot, jotka eivät ole Natossa ja saattaisivat harkita Natoon liittymistä. Smithin mukaan tapahtumat on otettava huomioon Suomessa ja Ruotsissa.
– Nyt Venäjä on osoittanut sen, että kaikki on mahdollista. Mitä pitkittyneempi sota on Euroopassa, sitä enemmän vaikutuksia sillä on muualla, Smith sanoo.
5. Miten tavalliset venäläiset reagoivat tähän operaatioon?
Hanna Smith arvioi, että sota on heilauttanut jopa Putinin kannattajienkin näkemyksiä. Venäläiset eivät yleisesti ottaen halua sotaa.
– Tämä voi olla lopun alku Putinin regiimille, vaikka ei lyhyellä aikavälillä, Hanna Smith sanoo.
Kreml ei toisaalta ole edes yrittänyt nostattaa laajamittaista hyväksyntää niin sanottujen "kansantasavaltojen" tunnustamiselle.
Arkady Moshes arvioi, että Krimin miehityksen nostattaman kansallismielisen aallon tapaista mobilisaatiota ei nyt ole odotettavissa.
Miten Suomen ja muiden tulisi tukea Ukrainaa? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 25. helmikuuta kello 23 saakka.
Lue lisää:
Yle seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan
Analyysi: Tykit jäivät haaveeksi Ukrainalle, joka tarvitsee entistäkin enemmän apua 24.2.2022
Aikajana näyttää, miten Venäjän hyökkäys aiheuttaa yhä suurempaa tuhoa Ukrainassa 24.2.2022
Kuuntele myös:
