Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijan Jyri Lavikaisen mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen liikkumavara on kaventunut selvästi. Lavikainen kommentoi Ukrainan tapahtumia Ylen erikoisuutislähetyksessä iltapäivällä.
Merkkejä liikkumavaran kaventumisesta on ollut hänen mukaansa jo aiemminkin. Putinin joulukuussa esittämät turvatakuusvaatimukset koskivat myös Suomea.
– Meidän olisi syytä avata silmämme ja katsoa, millaisessa maailmassa me elämme ja millä logiikalla naapurimme tekee päätöksiä, jotka ovat johtaneet voimankäyttöön sen toista naapuria vastaan, Lavikainen sanoo Ylen erikoislähetyksessä.
Lavikaisen mukaan Suomen tulisi systemaattisesti vahvistaa puolustustaan.
Ukraina-hyökkäys on jatkumoa Venäjän Krimin valtausta seuranneelle painostukselle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtuu siitä, että Ukraina ei ole viimeisen kahdeksan vuoden aikana taipunut sen tahtoon, Lavikainen summaa.
Lavikainen muistuttaa, että Ukrainan sota alkoi käytännössä jo vuonna 2014, vaikka Venäjä kielsi joukkojensa olevan maassa.
– Kun sodan alkuvaiheessa solmittiin tulitaukosopimuksia, niiden ainoa tarkoitus oli ase ohimolla pakottaa Ukraina alistumaan Venäjän valtaan, Lavikainen sanoo
Kun Ukraina ei ole taipunut Venäjän tahtoon painostuksesta huolimatta, haluaa Venäjä nyt ratkaista tilanteen laajalla hyökkäyksellä.
Lavikainen tulkitsee tilannetta ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin aamulla pitämää puhetta siten, että Venäjä mieltää todelliseksi vihollisekseen Yhdysvallat. Venäjä katsoo Yhdysvaltojen käyttävän Ukrainaa Venäjää vastaan.
Ylen toimittaja Mika Mäkeläinen arvioi, että Putin haluaa estää Ukrainan demokratisoitumisen, koska hän pelkää sen leviävän myös Venäjälle. Mäkeläisen mukaan demokratian levittäytyminen Venäjälle olisi uhka Putinille.
Lue myös:
Yle seuraa Ukrainan tilannetta päivittyvässä artikkelissa
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – asiantuntijat antavat viisi arviota sodan tavoitteista ja seurauksista