Taalainmaalla Tjärna Ängarin nuorisotalo poltetaan muutamia päiviä ennen kuin siellä pitäisi järjestää Ruotsin television keskusteluohjelma lähiön tilanteesta. Poliiseja kohti heitetään kivellä.
Ruotsalaisten lähiöiden ongelmat: jengit, ammuskelut ja autopalot tunnetaan Suomessakin.
Suomessa tilanne on parempi. Näin arvioivat sekä poliisi että tutkijat. Mutta myös täällä on lähiöitä, joissa asuu paljon pienituloisia, vähän koulutettuja ja ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Ja myös Suomessa tietyillä alueilla ihmisillä on suurempi riski syyllistyä rikoksiin.
Ylen MOT-toimitus perehtyi Ruotsin poliisin lähiöprojektiin ja siihen, kuinka kaukana Suomi olisi, jos alueita tarkasteltaisiin samoilla mittareilla.
Ruotsin poliisi pitää lähiölistaa
Ruotsi alkoi kitkeä eriytyneiden, osin rikollisjärjestöjen hallintaan luisuneiden lähiöiden ongelmaa järjestelmällisesti kuusi vuotta sitten. Tunnetuimpia niistä ovat esimerkiksi Tukholman Rinkeby ja Malmön lähiöt.
Poliisi julkisti listan niin kutsutuista haavoittuvista alueista, jotka jaetaan kolmeen luokkaan.
Listalla olevien alueiden määrä on vaihdellut vuosien mittaan 53:n ja 61:n välillä. Poliisi tarkistaa niiden kehityksen kahden vuoden välein.
Suuri osa listalle alunperin päätyneistä lähiöistä on sillä edelleen.
Alueilla asuu monella mittarilla mitaten huono-osaisempia ihmisiä kuin muualla Ruotsissa. Esimerkiksi tulo- ja koulutustaso ovat matalia ja työttömyys korkea. Asukkaista (siirryt toiseen palveluun) 40–90 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
Poliisin listalle alueet päätyvät myös sen vuoksi, että niiden rikollisuustilanne on huolestuttava.
Ongelmalähiöt muodostavat 0,2 prosenttia Ruotsin pinta-alasta, mutta esimerkiksi lähes joka kolmas ampumistapauksista tapahtuu näissä lähiöissä.
Poliisin näkemyksen mukaan alueille on kehittynyt virallisen oikeusjärjestelmän rinnalla omia käytäntöjä. Poliisiin ei luoteta, eikä kaikista rikoksista välttämättä kerrota viranomaisille.
Tuoreimmassa analyysissä alueiden kehityksestä todetaan, että vaikka monissa lähiöissä poliisiin kohdistettu aggressio ja ilkivalta on vähentynyt, osa tästä johtuu siitä, että näin rikolliset järjestävät itselleen “työrauhaa”.
Alueiden tilanne on yleisesti ottaen vakaa, mutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen vaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat jopa hieman kasvaneet.
Ongelmat pysyivät miljoonista huolimatta
Lähiöiden tilannetta on Ruotsissa yritetty parantaa sekä poliisin että kuntien ennalta ehkäisevillä toimilla.
Poliisin toimintamenot ovat nousseet vuodesta 2015 alkaen yli kolmanneksen. Yhtenä perusteluna on ollut se, että listalla oleviin lähiöihin saadaan palkattua lisää poliiseja.
Kehityksen suuntaa ei ole kuitenkaan saatu käännettyä. (siirryt toiseen palveluun)
Aika vähän voimme tehdä köyhyydelle
aluepoliisi Erik Gatu
Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto teki poliisin lähiöohjelman vaikuttavuudesta raportin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2020.
Sen johtopäätös oli, että poliisin työ ei ole ollut täysin tarkoituksenmukaista.
Edes sitä, onko myöhennetty lisärahoitus todella kohdistunut ongelma-alueille, ei pystytty varmentamaan.
Tarkastusvirasto kritisoi myös tapaa, jolla poliisi arvioi rikollisuuden järjestäytyneisyyttä ja ongelmien vakavuutta alueilla. Tietoa kerätään paikallispoliisilta kyselyllä.
Pohjoisin riskialue Tjärna Ängar Borlängen kunnassa on ollut listalla alusta asti.
Viime vuoden lopulla Borlängen poliisi joutui toteamaan, että sen toimet yhdessä kunnan ja järjestöjen kanssa eivät ole riittäneet oikaisemaan alueen huonoa kehitystä.
– Aika vähän voimme tehdä köyhyydelle, ahtaille asumisoloille tai sille, että nuoret eivät jatka opiskeluja peruskoulun jälkeen, sanoo aluepoliisi Erik Gatu Borlängen kunnasta.
Vain puolet alueen nuorista jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen.
Poliisi näkee riskin myös Suomessa
Sekä tutkijat että poliisi arvioivat, että Suomessa eriytyminen ei ole yhtä pitkällä kuin Ruotsissa.
MOT kysyi Poliisihallitukselta, miten kaukana Ruotsin tilanteesta oltaisiin, jos Suomen eriytyneitä alueita seurattaisiin samoilla mittareilla kuin Ruotsissa.
Alueiden arviointi ruotsalaistyyppisellä mittaristolla on ollut harkinnassa, mutta toistaiseksi siihen ei ole ollut tarvetta.
Meillä ei ole sellaista vastakkainasettelua kuin Ruotsissa
aluepoliisi Vesa Jauhiainen, Turku
– Vaikka myös Suomessa poliisiin ja muihin viranomaisiin kohdistuvat uhat ja vastustava käyttäytyminen on lisääntynyt merkittävästi, Suomessa ei ole kuitenkaan sellaisia alueita, joissa poliisi ei voisi siihen kohdistuvien uhkien ja vastustuksen vuoksi suorittaa tehtäviään, kirjoittaa analyysipäällikkö Juha Syrjä vastauksessaan MOT:lle.
Syrjän mukaan koronapandemian heijastusvaikutuksilla kuten harrastusten loppumisella ja etäkoululla voi kuitenkin olla pitkäkestoisia seurauksia.
– Haitat voivat olla kohtalokkaita ja pitkäkestoisia erityisesti herkässä elämänvaiheessa oleviin nuoriin.
Sosiaalinen ja kielellinen eriytyminen on lisääntynyt
aluepoliisi Vesa Jauhiainen, Turku
Poliisihallituksen mukaan rikollisryhmien vaikutusvalta ja jengiytyminen ovat Suomessakin kasvaneet. Saman aikaan poliisin näkyvä läsnäolo ja ennaltaehkäisevä toiminta ovat vähentyneet.
– Nämä tekijät ovat omiaan nostamaan riskiä myös Suomessa sille, että tietyistä asuinalueista kehittyy ajan kanssa niin sanottuja riskilähiöitä.
Poliisihallitus korostaa, että ongelmien torjunnassa poliisi on yksi palanen kokonaisuudesta.
– Nuorten syrjäytymiskehitykseen tulee puuttua koko yhteiskunnan toimin.
Isät palaavat kotimaahan, äidit lapsineen jäävät Suomeen
Toimittaja Wali Hashin mukaan Ruotsissa vastakkainasettelu on kärjistynyt, koska eliitti puhuu maahanmuuttajista, ei maahanmuuttajien kanssa.
–Voi kuulostaa siltä, että maahanmuuttaja tässä sanoo, että kaikki syy on yhteiskunnassa. Sitä en kuitenkaan tarkoita, sanoo Hashi.
Wali Hashi on tehnyt juttuja maahanmuuttajanuorten syrjäytymisestä ja jengiytymisestä muun muassa Ylelle.
– On oikeasti tärkeää, että osaamme jakaa vastuuta ja ymmärtää, mikä on kulttuurin aiheuttama ongelma, mikä on nuorten vanhempien aiheuttama ongelma ja mikä on yhteiskunnan suhtautuminen näihin nuoriin – voiko olla jotain siellä.
Esimerkkinä kulttuuriin ja vanhemmuuteen liittyvistä ongelmista Hashi mainitsee poissaolevat isät.
– Usein kun isät tulevat tänne, heidän haaveensa on olla mukana vanhan kotimaan jälleenrakennuksessa, sanoo Hashi.
Isien poissaolon syynä voi olla myös avioero.
– Kaikkein pahinta on, kun monilapsisen perheen äiti kuormittuu, eikä osaa hakea apua.
Wali Hashi sanoo, että ilmiö on tuttu monille Suomeen muuttaneille ryhmille.
– Turkkilaiset, irakilaiset, somalit ja kurdit ovat samassa tilanteessa tässä asiassa.
Hän sanoo myös, että lähiöiden tilanne voi huonontua, jos nuorten kanssa tehtävään ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta.
Turun Varissuo on Hashin mukaan esimerkki oikein tehdystä työstä, jota poliisi ja kaupungin työntekijät tekevät yhdessä asukkaiden kanssa.
Jatko-opinnot kilpistyvät kielivaikeuksiin
Myös Suomessa rikollisuudessa on alueellisia eroja.
Huono-osaisilla alueilla asuvilla on tutkimusten mukaan suurempi rikosriski (siirryt toiseen palveluun) kuin alueilla joissa esimerkiksi tulotaso, työllisyys ja koulutustaso ovat parempia.
Kattavaa tietoa eri alueiden rikollisuuden kehityksestä ei Suomessa ole.
Varissuolla tilanne on hyvä, sanoo lähiön aluepoliisina kohta 17 vuoden uran tehnyt Vesa Jauhiainen.
– Sosiaalinen ja kielellinen eriytyminen on lisääntynyt. Silti poliisille ilmoitetun rikollisuuden määrä on vähentynyt verrattuna Varissuon hurjiin vuosiin 1990-luvulla.
Jauhiainen pitää tilannetta aitona, vaikka sanookin tietävänsä, että alueella hoidetaan tilanteita jonkin verran myös itse, ilmoittamatta poliisille.
– Meillä ei ole sellaista vastakkainasettelua kuin Ruotsissa, sanoo Jauhiainen.
Syynä Jauhiainen pitää sitä, että Varissuolla on tehty lähipoliisityötä jo 1980-luvulta lähtien.
Ruotsin ongelmien taustatekijät ovat tuttuja myös Vesa Jauhiaiselle.
Hän kertoo, että Varissuolla noin puolet asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Lapsista ja nuorista kuitenkin yli 70 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.
– Tästä seuraa, että nuorten jatkokoulutus typistyy usein kielellisiin haasteisiin.
– Jos et osaa kieltä täydellisesti, et pärjää kouluyhteisössä ja tulee tunne, että sinua ei hyväksytä. Amiksen lopettaminen on yleistä.
Ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten kanssa on myös toimittaja ja kouluttaja Wali Hashin mukaan tapa, jolla kehitys kohti riskilähiöitä voidaan vielä välttää.
–Se millaisia lapsia ja nuoria me kasvatetaan täällä Suomessa on kaikkein tärkein asia, sanoo Hashi.
Katso uusin MOT: Lähiö lain ulkopuolella Yle Areenassa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 8.3.2022 klo 23:een saakka.