Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Verkkoyhtiö Ericsson ja sen yhteistyökumppanit maksoivat useiden vuosien ajan lahjuksia Irakissa toimiville asejärjestöille, poliitikoille ja virkamiehille. Osa maksuista päätyi aseellisille ryhmittymille, jotka toimivat terroristijärjestö Isisin hallussa olevilla alueilla.
Ericsson maksoi eräänlaista suojelurahaa, jotta yhtiö sai tehdä tavarakuljetuksia Isisin hallitsemien alueiden läpi. Ericsson pyysi terroristijärjestöltä myös lupaa toimia Mosulin kaupungissa sen jälkeen, kun Isis otti sen haltuunsa.
Ericssonin teettämässä sisäisessä selvityksessä todetaan, että yhtiö on saattanut päätyä rahoittamaan terrorismia osana lahjusten maksua. Pitävää näyttöä tästä ei selvityksessä kuitenkaan saatu.
Maksujen avulla Ericsson ja sen yhteistyökumppanit pyrkivät sujuvoittamaan liiketoimintaansa Irakissa. Kymmenien miljoonien eurojen maksut tehtiin salaisten järjestelyiden avulla, joihin liittyy lahjonnan lisäksi myös epäilyjä rahanpesusta ja petoksista.
Ericssonin toimintaa on tutkinut noin kolmekymmentä tiedotusvälinettä eri puolilta maailmaa. Yle on Suomesta ainoa media, joka on mukana hankkeessa. Tutkimushanke käynnistyi, kun kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ sai haltuunsa Ericssonin tilaaman sisäisen selvityksen yhtiön toiminnasta Irakissa. Selvitys on tähän asti pidetty salassa.
Selvitys antaa synkän kuvan ruotsalaisen verkkoyhtiön toiminnasta. Sen perusteella lahjusten maksaminen oli yleistä ja korruption torjunta sekä sisäinen valvonta heikkoa.
Ericsson myöntää: Rahoja on kadonnut
Ruotsalaisyhtiö kieltäytyi ICIJ:n haastattelupyynnöstä. Sen sijaan Ericsson julkaisi helmikuun 15. päivä pörssitiedotteen, jossa se kertoi ”korruptioon liittyvistä väärinkäytöksistä” yhtiön Irakin toiminnoissa.
Tiedotteessa yhtiö viittaa useiden medioiden esittämiin haastattelu- ja kommenttipyyntöihin. Ericsson kertoi suhtautuvansa väärinkäytösepäilyihin ”vakavasti”, noudattavansa korruption vastaisia toimintatapoja ja kunnioittavansa ihmisoikeuksia.
"Terrorismin rahoittaminen ei ole missään nimessä hyväksyttävää."
Ruotsalaislehti Expressenin haastattelussa Ericssonin toimitusjohtaja Börje Ekholm myönsi mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Ekholmin mukaan yhtiön varoja on myös ”kadonnut” Irakissa, eikä ole täyttä varmuutta, kenelle niitä on päätynyt.
– Olemme käyttäneet paljon resursseja ymmärtääksemme, mitä on tapahtunut. Terrorismin rahoittaminen ei ole missään nimessä hyväksyttävää, Ekholm sanoi.
Ericssonin tiedotettua Irakin epäselvyyksistä sen pörssikurssi laski saman päivän aikana yli kymmenen prosenttia. Yhtiön arvosta katosi kurssilaskun takia noin neljä miljardia euroa.
Ericssonin tuotteet kulkivat Isis-alueiden läpi
Liiketoimintaan Irakissa liittyy paljon käteisen käsittelyä, mikä vaatii yhtiöiltä erityisen tarkkaa valvontaa.
Ulkomaiset sijoittajat ja yhtiöt ottavat usein liikekumppaneikseen paikallisia toimijoita helpottaakseen byrokratiassa suunnistamista.
Selvityksessä nousee useaan kertaan esille, miten paikalliset liikekumppanit ottivat erivapauksia ja solmivat valtakirjojen avulla sopimuksia Ericssonin nimissä ilman yhtiön tietoa. Yhden Ericssonin käyttämän konsulttiyhtiön työntekijät kutsuivat toimeksiantajaansa ”meidän pankiksi”.
Yhteistyökumppanit myös syyllistyivät lahjontaan ilman, että Ericsson puuttui asiaan. Tämä oli erityisen yleistä rahtikuljetusten yhteydessä.
Myös Ericssonin yhteistyökumppanit maksoivat lahjuksia.
Ericssonin tehtävä oli suunnitella, tilata ja maksaa laitteiden kuljetukset asiakkaiden kohteisiin Irakissa. Paikallinen operaattoriyhtiö Asiacell oli puolestaan vastuussa tulliselvityksistä Ruotsista Irakiin tavaroiden maahantuojana.
Selvityksen mukaan Pohjois-Irakin kurdialueilla toimiva teleoperaattori Asiacell kehotti Ericssonia käyttämään paikallista rahtiyhtiötä. Se tarjosi Ericssonille kahta reittiä: pikareittiä ja hitaampaa normaalia reittiä. Normaali reitti kulki tullauspisteiden läpi ja se oli merkitty asiakirjoissa ”lailliseksi vaihtoehdoksi”.
Ericsson valitsi pikareitin, joka kulki islamistijärjestön hallitsemien alueiden läpi.
Sisäisessä selvityksessä todetaan, että Ericsson antoi Cargo Iraqin kuljettaa sen rahtia Irakissa ilman asianmukaista perehtymistä tilanteeseen. Lisäksi Ericsson maksoi rahtiyhtiölle tavallista korkeampia hintoja.
Asiacell ei suostunut kommentoimaan ICIJ:lle toimintaansa.
Irakin turvallisuustilanne on ollut pitkään vaikea
Irak on ollut vuosikymmenien ajan vaikea ja vaarallinen markkina-alue länsimaalaisille yrityksille. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin mukaan Irak on yksi maailman korruptoituneimmista valtioista. Se löytyy järjestön mittauksessa sijalta 157.
Samalla se on ollut houkutteleva kohde kehittyvänä alueena.
Irakin diktaattorin Saddam Husseinin aikana maan televerkkoja ei juuri kehitetty. Husseinin valtakauden päätyttyä Irakissa aukesi ulkomaalaisille verkkoyhtiöille miljardien eurojen markkinat tietoliikenneverkkojen rakentamisessa.
Niin Ericsson kuin suomalainen Nokia solmivat merkittäviä sopimuksia Irakin verkkoliikenteen rakentamiseksi. Nokia kertoi esimerkiksi marraskuussa 2021 toimittavansa irakilaiselle internet-operaattorille tekniikkaa, jolla kehitetään maan laajakaistayhteyksiä.
Yle kysyi Nokialta sen toiminnasta Irakissa. Yhtiö ei vastannut tarkkoihin kysymyksiin, kuten voiko Irakissa toimia osallistumatta korruptioon. Sen sijaan Nokia lähetti toimitukselle yleisen lausunnon.
– Eettisyys ja rehellisyys ovat meille äärimmäisen tärkeitä ja suhtaudumme niiden toteutumiseen kaikessa liiketoiminnassamme suurella vakavuudella. Emme hyväksy korruptiota missään muodossa. Compliance-tiimissämme on erillinen korruptiontorjunnan osaamiskeskus, jonka tehtävänä on arvioida, valvoa ja hyväksyä tai hylätä suuren riskin kolmansien osapuolten kanssa toimimisen, Nokian lausunnossa todettiin.
Irakin turvallisuustilanne on ollut heikko siitä saakka, kun Yhdysvaltain johtama liittoutuma hyökkäsi maahan vuonna 2003. Esimerkiksi vuonna 2004 kaksi suomalaista liikemiestä sai surmansa Bagdadissa. He työskentelivät suomalaiselle sähköverkkoyhtiölle ja olivat osa maassa vierailevaa suomalaisen teknologiateollisuuden delegaatiota.
Verkkoyhtiöt, mukaan lukien suomalainen Nokia, kuitenkin jatkoivat liiketoimintaa maassa.
Ericsson jatkoi toimintaansa maassa myös vuoden 2014 jälkeen, jolloin Isisin valta Irakissa kasvoi selvästi. Terroristijärjestö Isis sai haltuunsa irakilaiskaupunkeja ja otti esimerkiksi ulkomaisia panttivankeja, joita myös teloitettiin.
Isis sieppasi työntekijöitä
Ericssonin sisäisen selvityksen sekä ICIJ:n tekemien useiden haastattelujen perusteella lahjukset ja erilaiset suojelurahat kuuluvat sopimusten solmimiseen Irakissa. Johtaville virkamiehille maksetaan sopimuksista tai viranomaiset käskevät yritystä käyttämään tiettyjä alihankkijoita. Rahaa päätyy myös valtaapitävien taskuihin pelkästään paperilla pyörivien projektien kautta.
Ilmiö oli yleinen jo ennen kuin ääri-islamistijärjestö Isis alkoi vallata isoja alueita Irakista vuonna 2014.
Islamistien vallatessa alueita tullimaksut nousivat 10–15 prosentista 25 prosenttiin. Samalla väkivallan uhka kasvoi huomattavasti. Sisäisen selvityksen mukaan ainakin kaksi Ericssonin työntekijää kehotti yhtiötä keskeyttämään toiminnan vaarallisilla alueilla. Ericssonin paikallinen johto tyrmäsi ehdotukset ja kasvaneista riskeistä huolimatta Ericsson päätti jatkaa toimintaansa alueilla, joita Isisin joukot hallitsivat.
Islamistien valtaamilla alueilla kerättiin jopa 25 prosentin tullimaksuja.
Liiketoiminnan jatkaminen johti Ericssonin työntekijöiden sieppauksiin. Selvityksen ja ICIJ:n tekemien haastattelujen mukaan Isis vaati Ericssonilta miljoonia dollareita.
Selvityksen mukaan operaattoriyhtiö Asiacell hoiti tilanteen niin, että siepatut työntekijät pääsivät vapauteen ja Ericsson pystyi jatkamaan liiketoimintaansa alueella.
Sisäinen selvitys ei kerro, maksettiinko vapauttamisen yhteydessä lunnaita. ICIJ:n haastattelemat irakilaiset työntekijät sanovat, että Ericssonille heidän hengellään ei ollut väliä. Heidän mukaansa Ericssonille oli tärkeämpää toimittaa tarvikkeet asiakkaille kuin varmistaa, että kaikki sujuu sääntöjen mukaan ja turvallisesti.
Vuodossa tietoa myös mahdollisista lahjuksista muissa maissa
ICIJ:n haltuunsa saama sisäinen selvitys käsittelee Ericssonin toimintaa Irakissa vuosien 2011 ja 2019 välisenä aikana. Selvitystä varten kerätty tutkintamateriaali käsitti 22,5 miljoonaa sähköpostia ja dokumenttia. Tutkinnan yhteydessä takavarikoitiin useiden Ericssonin työntekijöiden tietokoneita ja puhelimia.
ICIJ:n hallussa ei ole koko aineisto, vaan sen pohjalta tehty yhteenveto. Sen on laatinut Ericssonin yritysvastuusta vastaava osasto yhdessä yhdysvaltalaisen asianajotoimiston Simpson Thacher & Bartlettin kanssa. Asianajotoimisto ei halunnut kommentoida selvitystä tai sen tietoja ICIJ:lle.
Valtava materiaali paljasti yhtiön toiminnassa lukuisia eettisiä rikkomuksia. Korruption ja taloudellisten epäselvyyksien lisäksi selvitys nostaa esille puutteita lakien ja säännösten noudattamisessa sekä yhtiön varojen käytön valvonnassa. Selvitys on varsin suorasanaisesti kirjoitettu, ja siinä käytetään termejä kuten ”lahjonta” ja ”kavallus”.
Sisäinen tutkinta käynnistyi Ericssonin entisen projektipäällikön matkalaskuja koskevista epäselvyyksistä. Yksitoista Ericssonin entistä tai nykyistä työntekijää rikkoivat yhtiön omaa eettistä ohjeistusta, selvityksessä todetaan. Selvityksessä löydettiin viitteitä muun muassa lahjonnasta, petoksista, rahanpesusta sekä pyrkimyksistä estää epäselvyyksien tutkintaa.
Vakavimmat väärinkäytösepäilyt liittyvät Ericssonin toimintaan Irakissa. Vuodossa on kuitenkin listaus maksuista, joita on tehty vuosina 2017–2019 kymmenessä muussa maassa eli Angolassa, Azerbaidžanissa, Bahrainissa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa, Kroatiassa, Libyassa, Marokossa ja Yhdysvalloissa.
Myös näihin maksuihin saattaa selvityksen mukaan liittyä lahjontaa tai muuta kyseenalaista toimintaa.
Ericssonin sisäisen selvityksen perusteella yhtiön epäiltyjä väärinkäytöksiä on selvitetty myös Egyptissä, Espanjassa, Libanonissa ja Portugalista. Näistä tapauksista ei ole kerrottu aiemmin julkisuudessa. Vuodetut asiakirjat koskettavat kuitenkin etupäässä Ericssonin toimia Irakissa, ei muissa maissa.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 28.2.2022 klo 23 saakka.