Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sosiaalisessa mediassa on tänä talvena hehkutettu, että ”huh huh, tulipas taas tehtyä lumitöitä, eipä tarvitse lähteä salille”. Mutta korvaako lumityö kuntosaliharjoittelun? Likesin testauspäällikkö Jarmo Heiskanen otti Ylen haasteen vastaan ja järjesti testin.
Liikuntafysiologi Heiskasella on 20 vuoden tausta kuntotestauksesta sekä siihen liittyvistä johto- ja asiantuntijatehtävistä.
Heiskasen lumityötestiryhmään valikoituivat omakotiasujat Henna-Riikka Markkio, 43 ja Emppu Nieminen, 54 sekä kerrostaloasukas Andy Kivelä, 52.
Kaikki kolme jyväskyläläistä tunnustivat olevansa peruskuntoisia lumenluojia. Suhtautuminen lumimassoihin tosin vaihtelee.
– Rakastan lunta ja tykkään lumitöistä, kun siinä tuntee, että tekee jotain. Pidän sitä arkiliikuntana, kertoo Rovaniemen talviinkin tottunut Markkio.
Kerrostalossa asuvaa Andy Kivelää lumen pieni tai suuri määrä ei hetkauta.
– Meikäläisellä talven lumityösaldo on kiva. kun pitää huolehtia vain oman ja appivanhempien autopaikan lumista.
Niemiselle liiallinen lumitöiden tekeminen ei ole enää hauskaa, vaan pakkopullaa.
– Talon ympärillä on aita, kun meillä on koiria ja minipossu. Rautaportin edusta ja tie on aina putsattava lumesta.
Sykemittarit rintaan, lapio ja kolat heilumaan
Testauspäällikkö Heiskanen laati lumityöryhmälle kolmivaiheisen testin, joiden tulokset taltioitiin sykemittareilla. Ensin lämmitettiin keho kävelemällä viisi minuuttia reipasta tahtia.
– Sitten kolattiin ja lapioitiin lunta kevyellä tavalla eli ei käytetty paljon käsiä ja lopuksi otettiin kädet ja jalat mukaan ja hoidettiin lumikuormat vallin päälle, kiteyttää Heiskanen.
Jokainen testivaihe kesti viisi minuuttia ja tulokset kirjattiin ylös viimeisen kahden minuutin keskisykkeinä.
Testi nosti sykkeet välillä maksimiin
Testiryhmä yllättyi korkeista sykkeistä. Emppu Nieminen totesi testin jälkeen, että parasta olisi tehdä lumityöt rauhallisesti eikä heti hötkyillen.
– Se olisi terveydellekin vähän turvallisempaa ja kyllähän tässä rennostikin tekemällä tuli ihan hyvää jälkeä.
– Siinä näkyy, että kun vähän tempoo, niin pääsee korkeisiin sykkeisiin, huomioi Andy Kivelä.
Henna-Riikka Markkiolla syke nousi välillä jopa 180:een.
– Minulla oli korona tammi-helmikuun vaihteessa ja sillä voi olla vaikutusta kuntoon.
Testituloksissa henkilöiden sykkeet ovat yksilöllisiä. Se tuli ilmi, että kevytkin lumityö kuormitti tuntuvasti ja raskas olikin sitten todella raskasta. Sykkeet nousivat kohtuukorkealle jo kevyemmässä kolaamisessa ja aika korkealle viimeisessä vaiheessa.
Mutta vertautuuko lumityö kuntosaliharjoitteluun? Testauspäällikkö Heiskasen mukaan sen määrittely on vaikeaa.
– Riippuu mitä kuntosaliharjoittelulla haetaan. Jos haetaan puhtaasti maksimivoiman tai lihasmassan kasvattamista, niin ei tämä ihan siihen sovellu. Mutta kyllä tämä toimii hyvänä kestävyysliikuntana, joka ylläpitää ja parantaa kestävyyskuntoa aivan varmasti.
Oma kunto otettava huomioon rasituksissa
Heiskanen korostaa, että jos oikeaoppisesti mennään, ensin pitää verrytellä ja saada pieni lämpö päälle. Yleisenä havaintona hän on huomannut, että ihmiset harrastavat liikkumista kuntoonsa nähden vähän liian kovilla tehoilla.
– Maltti on valttia ja kannattaa miettiä, että jaksaako tätä tehdä puoli tuntia tai tunnin. Jos pitää pätkiä muutaman minuutin jaksoihin ja huilata useampi minuutti, niin silloin tahti on liian kova.
Testiryhmän omakotiasukkaat tunnustavat, että lumityöt tulee tehtyä verryttelemättä ja turhan kiireisesti.
– Aamulla tulee tehtyä hätäisesti, kun on pakko saada portti auki että pääsee töihin. Silloin huomaa, että syke nousee turhan korkealle, Nieminen kertoo.
– Tulee rehkittyä aika nopeasti ja sykkeet nousevat hirveisiin sfääreihin, ei se välttämättä terveellistä ole, myöntää Markkio.
Markkion sykettä nostattaa myös lumen valtava määrä.
– Jyväskylässä on keskimäärin pienet omakoti- ja rivitalopihat, joten joutuu heilumaan lumilapion kanssa enemmän, kun kolalla ei pääse valleille menemään.
Sporttitaustan omaava Andy Kivelä kertoo tietäneensä, että lumityö on erittäin hyvää kuntoliikuntaa, kun sitä malttaa tehdä rauhassa.
– Siinä saa tosi hyvää peruskuntoa ja jos haluaa enemmän, niin pääsee myös anaerobiselle puolelle.
Terveysliikuntasuositus täyttyy
Terveysliikuntasuosituksessa kestävyysliikuntaa suositellaan pari kertaa viikossa ja lisäksi liike- ja lihaskuntoharjoituksia. Jarmo Heiskasen mukaan testi paljasti, että lumitöissä suositus voi päästä melko helpostikin.
– Tässä tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Jos kolaa kaksi kertaa viikossa lunta puolesta tunnista kolmeen vattiin, niin siinähän se suositus täyttyy.
Emppu Niemisellä terveysliikuntasuositus on todistettavasti toteutunut moninkertaisesti. Hän on tilastoinut viime ja tämän talven lumitöitä Oura-älysormuksellaan. Viime vuoden tammikuussa sormus rekisteröi 14 lumityökertaa. Tämän vuoden tammikuussa lumitöitä tehtiin 24 kertaa ja helmikuussa miltei sama määrä.
– Käsittämättömän kova talvi on ollut, mutta viime vuonnakin oli reilusti lunta.
Lumityöt Niemisen on tehtävä huolella, sillä talossa elelevä lemmikki, 6-vuotias minipossu Esteri Nieminen ei suostu ulkoilemaan vähäisessäkään lumessa. Esterillä on lyhyet jalat ja herkkä vatsanseutu.
Silloin kun ei ole kiire töihin, Nieminen vaihtaa lumilapion lumilinkoon. Se on kätevästi heitättänyt lumet kauemmaksi kulkuväylistä.
– Niin ja nyt meillä on mönkijäkin, naurahtaa Nieminen.