Suomen olisi yhdessä Ruotsin kanssa järkevää liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi pikimmiten, arvioi turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg.
Ranskalainen Heisbourg kuuluu Euroopan johtaviin ja arvostetuimpiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin. Heisbourg myös tuntee Suomen tilanteen hyvin. Hän oli yksi Suomen Nato-jäsenyyttä arvioivan raportin kirjoittajista. Arvio julkaistiin vuonna 2016 ja se tehtiin ulkoministeriön tilauksesta.
Natoon liittyminen on Heisbourgin mielestä Suomelle tällä hetkellä paras tarjolla oleva vaihtoehto. Hän ei usko, että Venäjän hyökkäävä ja arvaamaton käytös tulevat laantumaan. Heisbourgin mielestä Suomen ei myöskään kannata jäädä odottamaan, että Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään sitovammaksi. Sitä ei tule tapahtumaan lähiaikoina, hän toteaa.
– Nato-jäsenyys antaa viidennen artiklan mukaisen suojan, ja tämä suoja Suomella on hyvä olla. Ukrainalla sitä ei ollut, Heisbourg sanoo Ylelle puhelimitse.
Naton ydin on sotilasliiton perustamissopimuksen viides artikla. Sen mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.
Suomen ja Ruotsin toimittava yhdessä
Heisbourgin mielestä Suomen tulee liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Ruotsin ja Suomen yhteisen päätöksen merkitystä korostettiin myös vuoden 2016 Nato-jäsenyyttä koskevassa arviossa. Sen mukaan Suomen "strateginen asema olisi varsin suojaton", mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon ja Ruotsi jäisi sen ulkopuolelle. Suomi toimisi tällöin yksin Naton etuvartioasemana. Ainoa maayhteys Suomen ja Naton välillä olisi vaikeakulkuisella Norjan raja-alueella, arviossa sanotaan.
Toisaalta ongelmia seuraisi myös siitä, jos Ruotsi liittyisi Natoon, mutta Suomi ei. Raportin mukaan tämä jättäisi Suomen entistä suojattomammaksi Venäjää vastaan.
Heisbourg uskoo, että liittyminen sotilasliitto voi tapahtua teknisesti hyvinkin nopeasti, sillä sekä Suomen että Ruotsin sotilaalliset järjestelmät ovat helposti kytkettävissä Naton järjestelmään.
– Kyse on enemmänkin poliittisesta ja strategisesta kuin sotilaallisesta päätöksestä.
– Naton jäsenmaiden kesken on myös vahva yksimielisyys siitä, millaisia ongelmia Venäjän hyökkäys aiheuttaa.
Järjestäkää kansanäänestys nopeasti
Pitkän uran ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa tehneen Heisbourgin mielestä Suomen ja Ruotsin ei kannata aikailla Nato-jäsenyyden hakemisen kanssa.
Hän on suomalaisten johtajien kanssa yhtä mieltä siitä, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
– Ette ole tällä hetkellä suoran sotilaallisen uhan alla, sillä Venäjän asevoimat ovat kiireisiä vallatessaan maata, joka on Suomea suurempi. Ne, jotka tekevät sellaisen tulkinnan, ettei tätä voisi tapahtua Ukrainaa tai esimerkiksi Ranskaa pienemmässä maassa, saattavat tehdä virheen.
Venäjän näkemys on, ettei Nato saa laajentua missään päin Eurooppaa. Periaatteessa Suomen Nato-jäsenyys ei siis ole enää Venäjän näkökulmasta mahdollista, Heisbourg sanoo.
– Me nyt myös tiedämme sen, että kun Putin haluaa jotakin, hän pyrkii saamaan sen keinolla millä hyvänsä.
Miten Venäjä sitten reagoi, jos Suomi ilmoittaisi hakevansa Nato-jäsenyyttä?
– Paras aika ottaa tämä riski on nyt, sillä Venäjällä ei ole asevoimia valmiina reagoimaan tiukin aseellisin ottein. Ukrainan hyökkäys vaatii valtavan määrän sotakalustoa ja organisointia.
Myös vuoden 2016 Nato-jäsenyyttä koskevassa arviossa todetaan, että Suomi saattaisi hakiessaan sotilasliiton jäseneksi joutua Venäjän kovan painostuksen kohteeksi.
Heisbourgin mielestä on paljon riskialttiimpaa jättää jäsenyyden hakeminen vuodelle 2023 kuin tehdä se vuonna 2022. Siksi hänen mielestään Suomessa tulisi nyt keskustella laajasti ja monipuolisesti Natoon liittymisestä ja järjestää sitten asiasta kansanäänestys, jos sellainen katsotaan tarpelliseksi.
– Käynnistäkää laaja keskusteltu nopeasti.
Heisbourg kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myös perjantaisessa tviitissään.
François Heisbourg toimi muiden muassa pitkään Lontoossa sijaitsevan Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin IISS:n puheenjohtajana. Nykyisin hän on instituutin vanhempi neuvontantaja. Hän toimii myös Pariisissa toimivan strategian tutkimussäätiön FRS:n erityisneuvonantajana.
Mitä ajattelet Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä? Voit keskustella aiheesta 27. helmikuuta kello 23 saakka.
Lue lisää:
Yle seuraa Ukrainan kriisin tärkeimpiä tapahtumia tässä artikkelissa.