Kaikki elämä maapallolla – ekosysteemeistä ihmisten sivilisaatioihin – on haavoittuvainen, kun ilmasto muuttuu.
- Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon, ihmisten elämään ja infrastruktuuriin kaikkialla.
- Sen vaaralliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset ovat yhä ilmeisempiä ja kouriintuntuvampia joka puolella maapalloa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikeuttavat ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä ja uhkaavat kestävää kehitystä koko maailmassa.
Näin kuvailevat tutkijat ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuoreimmassa YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (siirryt toiseen palveluun) raportissa, joka julkaistiin maanantaina. Tämä toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksiin sopeutumista ja haavoittuvaisuuksia.
IPCC maalaa tuoreessa raportissaan entistä synkemmän kuvan maapallon ja ympäristön tilasta.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos aiheuttaa vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa. Se vaikuttaa miljardien ihmisten elämään ympäri maapallon siitä huolimatta, että riskejä yritetään vähentää. Niihin ihmisiin ja ekosysteemeihin, joilla on vähiten mahdollisuuksia selviytyä, ilmastonmuutos iskee lujimmin, raportissa todetaan.
– Tämä raportti on pahaenteinen varoitus toimettomuuden vaikutuksista, sanoo IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee tiedotteessa.
Hänen mukaansa raportti osoittaa, että ilmastonmuutos on vakava ja kasvava uhka hyvinvoinnillemme ja terveelle planeetalle.
– Toimemme tänään vaikuttavat siihen, miten ihmiset sopeutuvat ja miten luonto vastaa kasvaviin ilmastoriskeihin, Lee sanoo.
"Se maailma, johon kasvoimme, on rakenteeltaan muuttumassa"
Luonnon elinympäristöissä on tapahtumassa ennennäkemätön muutos: yli puolet maapallon arvioiduista lajeista – kalat, linnut, hyönteisetkin – on liikkumassa kohti pohjoista ja vuoristoissa ylemmäksi.
– Maapallomme ekologisen tilan siirros on käynnissä. Lajien ravintoketjujen ja ekosysteemien toiminta on rajussa muutostilassa. Sen määränpäätä ei näy, mutta yli puolet lajeista siirtyy kohti pohjoista. Maailma, johon kasvoimme, on rakenteeltaan muuttumassa, sanoo yksi raportin pääkirjoittajista, ilmastotutkija Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.
Mustonen on myös Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti. Hänet valittiin lähes 3 000 tutkijan joukosta IPCC:n raportin pääkirjoittajien joukkoon. Yli 700 tutkijaa työskenteli vuosien ajan IPCC:n osaraportin aikaansaamiseksi. Raportti käsittelee sitä, miten ilmastonmuutos on jo vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessa maapallolla, ja miten muutoksiin voi sopeutua ja mukautua.
Elonkehä kääntyy Mustosen mukaan uuteen asentoon: Lajit, jotka olivat jääkauden jälkeen mukautuneet ekolokeroihinsa, kohtaavat muualta tulevia lajeja. Syntyy jännite kotoperäisten ja yleisten lajien välillä, jolloin luonto mahdollisesti köyhtyy.
– Sen seuraamuksia on vaikeaa, jopa mahdoton ennakoida. Suomi ja kalottialue ovat keskiössä, Mustonen sanoo.
Lisääntyvät helleaallot, kuivuudet ja tulvat ylittävät jo nyt kasvien ja eläinten sietokyvyn ja johtavat lajien, kuten puiden ja korallien, joukkokuolemiin.
– Edes 1,5 asteen tavoitteeseen pääseminen ei tule estämään tai peruuttamaan muutoksia, mutta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi estää pahimman. Tai toisin päin: jos sitä ei tehdä, niin vaikutukset ovat korkean riskin ja eksistentialismin kysymyksiä, Mustonen sanoo.
Jos maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin kaksi astetta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee paikoin jo mahdotonta.
Tulevat riskit saattavat realisoitua samanaikaisina ja kasautuvasti, jolloin muutoksia on vaikeaa hallita. Jos Suomessa esimerkiksi lumipeite menetetään ja talvisateet ja tulvat lisääntyvät, se kiihdyttää valuntaa valuma-alueilta. Keväisin tummentuneet vedet imevät lisäksi auringon lämpöä itseensä.
– Se on valtava haaste kylmään mukautuneille lajeille. Miten vastaamme siihen, että samanaikaiset ja kokonaan uudentyyppiset riskit realisoituvat, Mustonen kysyy.
Peruutusvaihdetta ei enää ole, mutta jarru toimii vielä
Peruuttamattomia muutoksia maapallon järjestelmiin on siis jo tapahtunut, mutta näiden vaikutuksia voidaan vielä hidastaa.
Jotta elämän, biodiversiteetin ja infrastruktuurin lisääntyviä tappioita voidaan välttää ja vähentää, tarvitaan IPCC:n mukaan kunnianhimoisia ja kasvavia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi samaan aikaan riittävien päästövähennysten kanssa.
– Toivoa on, mutta se on hyvin ohuen langan varassa. Toimenpiteet, joita esitämme, kuitenkin purevat. Aikaikkuna toimia on lyhyt, että maapallon tila ja ihmisyhteisö säästyvät, mutta se on vielä mahdollista, Mustonen sanoo.
Pääasiallinen toimi tulee kohdistaa luonnon suojeluun ja elvyttämiseen. Raportin mukaan 30–50 prosenttia maapallon maa-alasta, makeista vesistä ja meristä pitää saattaa jonkinlaisen suojelun tai ennallistamisen piiriin, jotta planetaarinen systeemi pysyy turvallisella tasolla.
– Se on hirmuinen lause. Aika harvoin on todettu, että kaikki valtameret, metsät, turvemaat, joet, tropiikki, korallit ja muut täytyy saattaa tämänkaltaisen työn piiriin hyvin pian, Mustonen sanoo.
Näin toimimalla maapallon luonto kuitenkin säilyttäisi kykynsä sopeutua ja lisäksi sitoa hiilidioksidia.
– Terveet ekosysteemit ovat kestävämpiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja tarjoavat elämälle kriittisiä palveluja, kuten ruokaa ja puhdasta vettä, muistuttaa IPCC-työryhmän toinen puheenjohtaja Hans-Otto Pörtner tiedotteessa.
Tutkijat muistuttavat, että ilmastonmuutos toimii vuorovaikutuksessa luonnonvarojen kestämättömän käytön, kasvavan kaupungistumisen, sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien menetyksien ja tappioiden sekä pandemioiden kanssa vaarantaen tulevaisuutta.
Suomen tapauksessa Mustonen toivoo toimiin tahoa, joka ottaisi asiasta kokonaisvaltaisen vastuun. Esimerkiksi yksittäiset eri asioita ajavat ministeriöt eivät siihen häneen mukaansa kykene.
– Kuka pystyy hanskaamaan kaiken? Tämä on päättäjien ja sellaisten toimijoiden varassa, jotka toivottavasti kuuntelevat raportin tilannekuvaa ja riskiarviota.
Luonto on saatava auttamaan ihmistä ja ruuantuotanto turvattava
Raportissa ehdotetaan erityisesti luontoperustaisia ratkaisuja ja luonnonjärjestelmien vahvistamista kestämään muuttuva ilmasto.
Esimerkiksi tulvien ehkäisemiseksi tulvavesille pitää olla tilaa ja luonnollisia ympäristöjä, jotta tuhoisia vaikutuksia vähennetään. Tämä myös siksi, että raha ei riitä kaikkeen, ja luontopohjaiset ratkaisut eivät useinkaan maksa maltaita.
– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on jäänyt toissijaiseen asemaan, eikä sellaista terävää, toimivaa politiikkaa ole kehitetty. Tämä on olennaisesti haastavampi alue kuin ilmastonmuutoksen hillintä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Nyt julkaistun raportin sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eivät poissulje tarvetta nopeisiin ja laaja-laaja-alaisiin päästövähennyksiin.
Ruuantuotanto heikkenee merkittävästi Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja osittain Aasiassa. Kuumuus ja kuivuus haittaavat ruuantuotantoa myös suurimmassa osassa Eurooppaa.
Ruuantuotannon vaikeuksiin niin kuivuuden kuin lämpenemisen osalta tutkijat suosittelevat varautumaan esimerkiksi keinokastelulla, kasvipeitteisyydellä, viljelykäytännöillä ja tietyillä kasvilajeilla.
Ollikaisen mukaan ruuantuotannon turvaaminen on ykkösasia, ja pikaisia toimia tarvitaan. Poliittiset lukot ovat kuitenkin hänen mukaansa esteenä.
– Maataloustuotannon luonnetta täytyy merkittävästi muuttaa. Raportissa ei mainita soluviljelyä ja ruuan teollista tuotantoa, mutta minä mainitsen, koska maatalouden sopeutuminen ei välttämättä enää onnistu, joten se voi olla aivan avainasemassa monilla alueilla, Ollikainen sanoo.
Globaalisti maatalous vie esimerkiksi makeasta vedestä 70 prosenttia, ja keinokastelun lisääminen vain lisäisi vedenkulutusta.
Ilmastosuru ja -ahdistus otettava huomioon terveydenhuollossa
Raportti asettaa vahvan tuen alkuperäiskansoille, kuten saamelaisille. Heitä pitää raportin mukaan suojata ja kuulla.
– Muuten tilanne on se, että he, jotka ovat pahimman edessä, kohtaavat sen yksin, Tero Mustonen sanoo.
IPCC:n raportissa käsitellään ensimmäistä kertaa myös ilmastoahdistusta. Raportissa on vahvistettu, että ilmastonmuutos on myös mielenterveyteen vaikuttava asia. Sosiaali- ja terveysalan politiikka ei ole irrallaan ilmastotyöstä.
Mustosen mukaan maapallon vakavasta tilasta huolimatta lapsille ja nuorille pitää kertoa, että heillä on tulevaisuus.
– Emme voi valehdella. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä, mutta toivoa on, kunhan toimitaan ripeästi, hän sanoo.
Lue myös:
Analyysi: Ilmastotoimet eivät ole viherpiiperrystä vaan vakavien turvallisuusuhkien huomioimista
Analyysi: Blaa blaa blaa ei pelasta maailmaa mutta ilmastokokouksia ei kannata haudata elävältä