Hyppää sisältöön

Länsimaat ottivat käyttöön rahamarkkinoiden "ydinaseen", ja se voi johtaa moniin seurauksiin – asiantuntija: "Kriisi tuskin leviää pahasti"

Inflaation kiihtyminen voi nostaa korkoja Euroopassa. "Puheet finanssikriisistä ovat ennenaikaisia", suomalaispankkien analyytikot sanovat.

Kuva: Vyacheslav Prokofyev / TASS, Samuli Huttunen / Yle

Talletuspako, taantuma, pankkikriisi, hyperinflaatio, korkea työttömyys, maastamuutto.

Nämä ovat seurauksia, joita länsimaiden eli lähinnä EU:n, Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan talouspakotteista voi seurata Venäjällä. Venäjän ulkomaisista varoista pyörii näiden maiden rahoitusjärjestelmissä kaikkiaan lähes puolet.

Kun Venäjän ulkomailla olevat varat jäädytetään, sikäläisellä keskuspankilla ei ole käytössä kuin nimeksi keinoja talouden ja valuutan vakauttamiseksi.

Myllerrys rahoitusmarkkinoilla voi vaikuttaa myös maailmantalouteen, arvioivat asiantuntijat.

Yhdysvaltain sotilasakatemian professori Rob Person vertaa monen muun tavoin Venäjän keskuspankin ulkomaisten varojen jäädyttämistä rahamarkkinoiden "ydinaseeseen" Twitterissä.

– Venäjällä on noin 640 miljardin dollarin ulkomainen varanto, josta noin 32 prosenttia euroissa, 22 kullassa, 16 dollareissa ja 13 (Kiinan) yuaneissa, Person kirjoittaa.

Yksittäisen keskuspankin rampauttaminen on pakotekeinona ainutlaatuinen (siirryt toiseen palveluun), ja kaikkia sen seurauksia on vaikea vielä ennustaa. Pakotteet joka tapauksessa heikentävät venäläisten viranomaisten kykyä tukea ruplaa ja auttaa yrityksiä hoitamaan valuuttamääräisiä velkojaan, kun ulkomailla olevia varoja ei voi käyttää.

Myös Kiina ja Sveitsi saattavat liittyä osaan pakotteista. Sveitsin pankeissa on miljardeja (siirryt toiseen palveluun) muun muassa entisen Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n rahaa, joka on Putinin hallinnassa.

Venäläisen Sberbankin eurooppalaisen tytäryhtiön pääkonttori sijaitsee Wienissä. Asiakkaat ovat nostaneet varojaan pankista kriisin alusta lähtien, ja nyt se uhkaa kaatua. Koko Venäjän pankkijärjestelmä voi joutua vakaviin vaikeuksiin. Kuva: Christian Bruna / EPA

Voiko seurauksena olla uusi finanssikriisi?

Talletuspako voi johtaa siihen, että venäläisiä pankkeja alkaa kaatua varojen puutteeseen. EKP ennakoi jo (siirryt toiseen palveluun) maanantaiaamuna venäläisen Sberbankin Euroopan-tytäryhtiön todennäköisesti romahtavan.

Myös muiden venäläispankkien tytäryhtiöt joutuvat kovaan paineeseen. Esimerkiksi sveitsiläisen Credit Suisse -pankin päästrategi Zoltan Pozsar vertaa (siirryt toiseen palveluun) tilannetta Lehman Brothers -pankin kaatumiseen, joka johti lopulta maailmanlaajuiseen finanssikriisiin 13 vuotta sitten.

Suomalaiset asiantuntijat eivät usko yhtä suuriin seurauksiin. Venäläiset pankit eivät ole riittävän isoja aiheuttamaan riskejä maailman rahoitusjärjestelmälle.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mielestä puheet finanssikriisistä tai talouden romahtamisesta ovat ennenaikaisia.

– On ihan selvä, että vastapallo tulee ja luottamussokki tulee ja korkeammat energianhinnat rokottavat kasvua, mutta kuinka suureksi vaikutukset jäävät, sen näyttää vasta aika, hän sanoo.

Von Gerichin mukaan "pitää kuitenkin tehdä skenaarioita, joista toiset ovat rumempia kuin toiset".

Brittiläinen öljy-yhtiö BP on ilmoittanut luopuvansa noin 20 prosentin omistuksestaan Venäjän valtionyhtiö Rosneftissä. Suomalaisen Nesteen jalostamasta öljystä kaksi kolmasosaa tulee Venäjältä. Kuva BP:n bensa-asemalta Pohjois-Lontoosta. Kuva: Neil Hall / EPA

Myös Danske Bankin päästrategi Kaisa Kivipelto korostaa, että vaikutukset maailmantalouteen tulevat toistaiseksi ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen kautta.

– Suurin uhkakuva on, että nousevat öljyn ja kaasun hinnat vaikuttavat inflaatioon, joka pakottaisi keskuspankit toimimaan vielä odotettua jyrkemmin. Epävarmuus voi johtaa myös talouskasvun hiipumiseen.

Pahin lopputulos olisi se, että keskuspankkien pitäisi nostaa korkoja inflaation vuoksi, mutta talouskasvu samalla hiipuisi. Sitä voisi seurata hyvin myrkyllinen talouden tila eli stagflaatio.

Stagflaatio tarkoittaa yhdistelmää, jossa samaan aikaan on lama, nopeasti nousevat hinnat ja suuri työttömyys.

– Tämä on uhkakuva, mutta emme kuitenkaan näe, että se toteutuisi mitenkään merkittävästi, Kivipelto sanoo.

Puolassa jonotettiin hollantilaisen ING-pankin automaatille lähellä Ukrainan rajaa, kun ihmiset nostaa rahaa tileiltään Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Euroalueen pankkien osakekurssit heikkenivät keskimäärin yli seitsemän prosenttia maanantaina. Kuva: Dominika Zarzycka / AOP

Europankeilla on saatavia Venäjällä

Euroopan keskuspankki on pyytänyt (siirryt toiseen palveluun) Venäjällä toimivilta pankeilta raporttia riskeistä, joita niille koituu Venäjän sulkemisesta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle.

Italian toiseksi suurimman pankin Unicreditin, Ranskan suurimman Société Généralen ja Itävallan toiseksi suurimman Reiffeisenin hallussa on lähes neljä prosenttia Venäjän pankkijärjestelmän varoista. Myös hollantilaisella ING:llä on Venäjällä isoja saatavia.

Näiden pankkien markkina-arvo onkin huvennut (siirryt toiseen palveluun) viime päivinä. Esimerkiksi Société Généralen osakekurssi on heikentynyt 28 prosenttia helmikuun alusta.

Suomalaispankeissa ei kuitenkaan uskota, että pankkikriisi voisi levitä Venäjältä Eurooppaan ja muualle maailmaan.

– En ylikorostaisi Venäjän vaikutusta kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä. Yksittäisille yrityksille tulee toki tappioita ja voi ajatella, että jossain määrin laajemminkin talous kärsii, mutta Venäjän järjestelmä ei ole mitenkään keskeisessä asemassa eikä uhkaa rahoitusvakautta, Nordean von Gerich vakuuttaa.

Danske Bankin Kaisa Kivipelto ja Nordean Jan von Gerich eivät usko, että Venäjän varojen jäädyttämisestä seuraa suurta iskua maailmantaloudelle. Kuva: Danske Bank, Esa Syväkuru / Yle

Maksuja jää saamatta

Länsimaat estävät myös Venäjän pankkien pääsyn SWIFT-maksuviestijärjestelmään, jolloin maan ulkomaankauppa seisahtuu.

Listaa boikottiin joutuvista pankeista ei ole vielä julkaistu. Jos sieltä löytyy esimerkiksi Gazprombank, sulku vähentää öljyn ja kaasun toimituksia Eurooppaan. Gazprombank hoitaa suuren osan Venäjän energiakaupoista.

Toistaiseksi länsimaat eivät kuitenkaan ole asettaneet pakotteita Venäjän-energiakaupalle. Se olisi paitsi yksi voimakkaimpia rankaisukeinoja, iskisi myös omaan nilkkaan.

SWIFT on maailmanlaajuinen tietoverkko, jota pitkin maksumääräykset kulkevat pankista toiseen. Se mahdollistaa miljardien dollarien arvoiset kansainväliset maksut.

Kun venäläiset lainanantajat on suljettu pois SWIFT-järjestelmästä, se johtaa siihen, että länsimaisilta yrityksiltä jää monia maksuja saamatta. Tämä lyö myös monia suomalaisia yrityksiä.

Lisäiskuja toimitusketjuihin

Euroopassa on myös merkkejä siitä, että konflikti vaikuttaa toimitusketjuihin. Esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen on pitänyt kahta autotehdasta tyhjäkäynnillä (siirryt toiseen palveluun) viime viikon lopulta asti, kun se ei ole saanut tarvitsemiaan sähkökaapeleita Ukrainasta.

Lisäksi Venäjä on tähdännyt iskujaan (siirryt toiseen palveluun) öljylaitoksiin ja kaasuputkiin Ukrainassa tärvelläkseen energiayhteyksiä EU-alueelle.

Sodan vaikutus toimitusketjuihin on toistaiseksi suhteellisen pieni. Jos Venäjä jatkaa iskuja Länsi-Eurooppaan kaasua kuljettavaa infrastruktuuria vastaan, se voi nostaa hintoja ja lisätä inflaatiopaineita EU:ssakin.

Tällä erää Euroopan keskuspankin rahapolitiikka nojaa siihen, että koronapandemian aiheuttamista kuljetusten pullonkauloista päästään pian eroon.

Saksan U-käännös, entä EU:n?

Kun sijoittajat etsivät turvasatamaa, he ryntäsivät ostamaan dollareita sekä vakaina pidettyjen eurooppalaisten valtioiden velkakirjoja. Esimerkiksi Suomen valtionvelan korot ovat laskeneet kriisin alusta asti.

Saksan hallitus taas teki viikonloppuna dramaattisia muutoksia (siirryt toiseen palveluun) ulkopolitiikkaansa Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Niillä voi olla suuria taloudellisia seurauksia Euroopassa.

Liittokansleri Olaf Scholz kertoi parlamentille, että Saksa käyttää sata miljardia (siirryt toiseen palveluun) euroa lisää puolustukseen tänä vuonna. Se vastaa kolmea prosenttia maan bruttokansantuottesta.

Vuodesta 2024 alkaen Saksa aikoo panna puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bkt:staan. EU:ssa on taloussääntöjen uudistaminen kesken, ja Saksan suunnamuutos voi tasoittaa tietä euroalueen hallitusten löysemmälle finanssipolitiikalle.

Miten Venäjä reagoi?

Pakotteet ovat jo aiheuttaneet vastatoimia Venäjältä. Se ilmoitti maanantaina sulkevansa ilmatilansa yhteensä 36 maan lentoyhtiöiltä. Listalla on myös Suomi.

Suurin riski tulee kuitenkin Venäjän uhkauksista käyttää ydinaseita.

– Ydinasekortti on nostettu pyödälle, ja jos siitä tulee riski, jota aletaan markkinoilla pelätä tosissaan, että tulisi ydinsota, niin silloin vaikutukset olisivat suurempia, von Gerich sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.3. klo 23 saakka.

Aiheesta lisää:

Analyysi: Miten käy Thaimaan loman kun Siperian ylilennot peruuntuvat? Finnairille Venäjän lentokiellosta voi tulla koronaakin pahempi piina

Hinnat nousevat, liiketoimintoja voi pysähtyä, toimitusvaikeuksiin varaudutaan – Venäjään kohdistuvat pakotteet iskevät myös Suomeen usealla eri tavalla

Venäjä pyrkii oikaisemaan ruplan syöksykierrettä, Sveitsikin liittyy EU:n pakotteisiin – Yle seurasi markkinoiden myllerrystä

Tullin on nyt tulkittava, onko Venäjälle menevä tuote pakotelistalla – nyt syynätään tavaraa, jota voisi hyödyntää sodassa

Suosittelemme sinulle