Eduskuntapuolueet keskustelevat Nato-mahdollisuudesta – Marin: Ymmärrän että monen näkemys muuttui, Orpo: Tietä jäsenyyteen olisi pohjustettava

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan eduskuntapuolueet tapaavat tänään tiistaina.

Pääministerin mukaan tämänpäiväisessä parlamentaarisessa keskustelussa käydään läpi Ukrainan tilannetta. Hän kertoi maanantai-iltana Twitterissä, että tilaisuudessa keskustellaan myös Nato-jäsenyyttä koskevasta kansalaisaloitteesta, joka etenee eduskuntaan.

– Koska kansalaisaloite koskien Nato-jäsenyyttä on kerännyt tarvittavan määrän allekirjoituksia ja etenee eduskuntaan, on syytä kuulla puolueiden näkemyksiä asian käsittelystä. Tästä näkökulmasta asia on myös huomisessa parlamentaarisessa tilaisuudessa esillä, hän kirjoitti Twitterissä.

Pääministerin mukaan tarkoituksena ei ole käydä laajempaa keskustelua Suomen linjasta liittoutuneisuuteen tai liittoutumattomuuteen.

Pääministeri totesi maanantaisessa tiedotustilaisuudessa ymmärtävänsä, että monen kansalaisen näkemys Natosta on muuttunut Venäjän sotatoimien myötä.

– Mitä tulee keskusteluun Suomen liittoutuneisuudesta tai liittoutumattomuudesta, niin kyllä tästäkin tullaan käymään parlamentaarista keskustelua, Marin sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa.

Ylen maanantaina julkaistun kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. 28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.

Taloustutkimus toteutti kyselyn viime viikolla samaan aikaan, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Kysyimme eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajilta, mitä ajatuksia kyselyn tulos heissä herättää ja pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää kyselyn tulosta merkittävänä ja historiallisena muutoksena. Hänen mukaansa kyselyssä näkyy, että Venäjän häikäilemätön toiminta ja hyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet suomalaisten mielialoihin ja liittoutumiseen suhtautumiseen.

Saarikon mukaan päätökset, jotka liittyvät Suomen puolustamiseen, liittoutumiseen tai liittoutumattomuuteen ovat isoja ja ne pitää tehdä kylmäpäisesti ja rauhassa.

Hänen mukaansa keskustalla on ollut pitkään kanta, joka mahdollistaa jäsenyyden, mutta se edellyttää merkittävää muutosta turvallisuusympäristössä ja kansalaisten mielialoissa.

– Jos turvallisuusympäristö muuttuu ja kansalaisten mielipide laajasti aiheeseen kallistuu, Nato-jäsenyys on mahdollista. Korostan, että keskustan kanta on nykytilannetta tukeva, mutta mahdollistaa myös Nato-jäsenyyden, hän sanoi maanantaina poistuessaan Säätytalolta.

RKP:n puheenjohtajan, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan viime päivien tapahtumat ovat olleet käännekohta turvallisuuspolitiikassa ja kansalaiset ovat sen havainneet. Hän sanoo, että Ylen Nato-kyselyn tuloksessa näkyy merkittävä muutos kansalaisten mielipiteessä.

Henrikssonin mukaan asiasta on hyvä käydä nyt keskustelua.

– Pitää punnita eri vaihtoehtoja, mutta RKP:n kanta on ollut pitkään se, että Suomen tulisi liittyä Natoon. Nyt meidän pitää punnita tilannetta yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvailee tuoretta mielipidemittausta erittäin merkittäväksi ja muutosta historialliseksi.

Suomalaisten ajatusten muuttuminen on hänen mukaansa ymmärrettävää, koska se johtuu Venäjän hyökkäyksestä itsenäisen maan kimppuun.

Jo pitkälti toistakymmentä vuotta jäsenyyttä kannattanut kokoomus katsoo, että nyt on aika alkaa valmistella tietä jäsenyyteen.

Jäsenyys lisäisi puolueen mukaan turvallisuutta.

– Meidän mielestämme pitäisi alkaa valmistelemaan tietä Nato-jäsenyyteen ja pohjustamaan, jotta hakemus voidaan nopeastikin jättää, Orpo sanoo.

Kokoomus on suhtautunut varauksellisesti kansanäänestykseen, eikä pidä sitä välttämättömänä. Taustalla on pelko ulkopuolisesta vaikuttamisesta, mitä äänestykseen voisi liittyä. Päätös kuuluu kokoomuksen mielestä eduskunnalle.

– Asia on niin suuri, että se vaatii kansallista laajaa enemmistöä ja yksituumaisuutta, kansakunnan yhtenäisyyttä. Tässä on nyt tärkeintä, että hyvällä keskustelulla se enemmistö hakemuksen taakse löytyy.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää hänkin muutoksia ihmisten mielipiteissä nopeina, mutta ei niinkään yllättävinä.

– Niin Suomen kuin koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kannalta viime viikko oli käänteentekevä. Monet vanhat periaatteet murtuivat oikeastaan yhden aamuyön aikana, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Purra ei ota suoraan kantaa siihen, olisiko nyt aika hakea jäsenyyttä.

– Kun katsotaan nyt tätä turvallisuusjärjestelmämme muutosta ja niitä uhkakuvia, jotka epäilemättä Suomenkin ylle tässä laskeutuvat, voidaan täysin oikeutetusti ajatella että Nato-option lunastamisen aika on.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa useista auki olevista kysymyksistä ja siitä, että kriisin akuutti vaihe on vasta käynnistynyt.

– Se miten jäsenyyttä on mahdollisuus kriisitilanteessa hakea, miten siihen suhtaudutaan ja miten Venäjä reagoi. Kaikki tällaiset asiat ovat hyvin epävarmoja.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ei ylläty siitä, että suomalaisten kanta Nato-jäsenyyteen on muuttunut merkittävästi.

– Tässä tilanteessa on tärkeää pohtia, mikä on strategisesti paras tapa turvata Suomen turvallisuus juuri nyt, Suomela sanoo.

– Nyt toki käydään sitä punnintaa, että olisiko Nato-jäsenyyden hakeminen paras tapa toimia tässä tilanteessa.

Suomela korostaa, että ratkaisun pitää olla harkittu. Vihreät on hänen mukaansa avoin Nato-kannan päivittämiselle.

– Totta kai halutaan huomioida tämä ajankohtainen tilanne, mutta mitään äkkiliikkeitä ei nähdä tietenkään hyvänä ratkaisuna.

Suomelan mukaan jäsenyys voisi nousta teemaksi ensi eduskuntavaaleissa.

– Ajattelen, että niistä vaaleista saadaan myös mandaatti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekemiseen, eli välttämättä kansanäänestystä ei tarvita.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kommentoi hänkin Nato-kyselyä sanomalla, ettei pidä yllätyksenä sitä, että tällaisessa kriisitilanteessa monien suhtautuminen on muuttunut.

– Tasavallan presidentti on kommetoinut aihetta hyvin. Suhteessa päätöksentekoon on ehkä eri asiat kriittisesti agendalla, hän sanoi maanantaina lähtiessään hallituksen neuvottelusta.

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo muuttaneensa mielensä Natosta sodan sytyttyä. Harkimon mielestä kriisin tullessa on hyvä olla selkänoja.

– Olen sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon, teimme tästä kansalaisaloitteenkin.

Harkimo sanoo, että myös puolueen kanta näyttää olevan Nato-myönteinen. Asia pitäisi Harkimon mukaan viedä päätökseen eduskunnan ratkaisulla, ilman kansanäänestystä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että puolue on avoin hakemuksen jättämiselle, kun sille on kansan tuki ja kun turvallisuuspoliittinen tilanne sitä tukee.

Puolue muotoili turvallisuuspoliittisia kantojaan viime vuoden elokuussa.

–Toki täytyy sanoa, että ehkä yksi Ylen gallup ei ole vielä se, jonka perusteella voisi sanoa, että kansan mielipide on nyt selvitetty, Essayah sanoo.

Juttuun päivitetty kristillisdemokraattien kommentit tiistaina 1.3. kello 15.40.

Lue myös:

Analyysi: Suomalaisten Nato-kanta heilahti yhdessä yössä jäsenyyden kannalle – Venäjä näyttää ajaneen sotatoimillaan Suomen lähemmäs Natoa

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä