Eduskunta hyväksyi tänään Yle-lain muutoksen, joka on ollut työn alla vuodesta 2020. Jatkossa Ylen verkossa julkaisemien tekstien pitää pääsääntöisesti liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Sääntöön on myös poikkeuksia. Muun muassa nopeissa uutistilanteissa, vähemmistökielillä tehdyissä uutissisällöissä sekä kulttuuriin ja oppimiseen liittyvissä teksteissä ei edellytetä yhteyttä video- tai audiosisältöön.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Liikenne- ja viestintävaliokunnan aiemmassa mietinnössä Ylelle määriteltiin siirtymäajaksi neljä kuukautta.
Muutoksen taustalla on kaupallista mediaa edustavan Medialiiton kantelu EU-komissiolle vuonna 2017. Medialiiton mukaan Ylen verkkosisällöt syövät sanomalehtien digimarkkinoita ja se halusi selvittää, ovatko Ylen tekstisisällöt EU:n valtiontukisääntelyn mukaisia.
Viime keväänä myös Mediayhtiö Sanoma kanteli EU-komissiolle Yle Areenasta ja Ylen sähköisistä oppimissisällöistä. Sanomankin kantelu liittyi siihen, noudattaako Suomen Yle-lainsäädäntö EU:n valtiontukisääntelyä.
Tekstisisältöjen ympärille syntyi myös kansalaisaloite, joka eteni eduskuntaan viime vuonna. Aloitteen allekirjoittajat halusivat sananvapauden takaamiseksi turvata Ylen tekstisisällöt myös ilman kytköstä video- tai äänijulkaisuun. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuitenkin ehdotti eduskunnalle kansalaisaloitteen hylkäämistä. Eduskunta päätti hylätä tänään tiistaina kansalaisaloitteen.
Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Keskustele aiheesta 2.3. klo 23 asti.
Jutun otsikkoa täsmennetty epäselvyyksien välttämiseksi 1.3. kello 18.33: Jutuissa ei jatkossa tule olla sisällä enempää liikkuvaa kuvaa ja ääntä, vaan niiden on entistä useammin oltava yhteydessä liikkuvaan kuvaan ja ääneen.
Lue lisää:
Yle-lain muutos etenee – tätä kiista Ylen tekstisisällöistä tarkoittaa
Mediayhtiö Sanoma haluaa rajoittaa Yle Areenaa – konserni kanteli EU:n komissiolle Yleisradiosta
Ylen tekstisisältöjen turvaamista vaativa kansalaisaloite keräsi 50 000 allekirjoitusta