Länsimaiden asettamien pakotteiden seurauksena maksuliikenne Venäjän ja Suomen välillä on vaikeutunut. Maksuliikenteen ongelmat ovat jo tuntuneet Venäjä-kauppaa käyvissä yrityksissä.
Puuteollisuudelle teknologiaa ja palveluita tuottavan Rauteen liikevaihdosta noin puolet tulee Venäjä-kaupasta. Toimitusjohtaja Tapani Kiiski kertoo, että yhtiö selvittää nyt, pystyvätkö sen venäläiset asiakkaat maksamaan laskujaan ja voidaanko jatkaa asiakkaille menossa olevia projekteja. Kiisken mukaan maksuliikenteen rajoituksista on tullut "iso hässäkkä".
– Muutamian asiakkaiden kanssa olemme jo todenneet, että heidän maksunsa kulkee sellaisten pankkien kautta, jotka ovat sanktiolistalla. Se tulee vaatimaan heiltä sitä, että haetaan muita maksureittejä tai sitten laitamme toimituksia jäihin.
Vastaavanlaista selvitystyötä tehdään metsäkoneita valmistavassa Ponssessa.
Yhtiön liikevaihdosta vajaa 20 prosenttia tulee Venäjältä. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela arvioi, että tilanne on Venäjä-kaupan suhteen hankala.
– Maksuliikenne on vaikeutunut merkittävästi. Dollarimääräinen Venäjä-kauppa on maksuliikenteen osalta loppunut käytännössä kokonaan. Euro vähän vielä liikkuu, mutta sekin vaikeutuu koko ajan.
Tämän seurauksena Venäjälle kulkee Nummelan mukaan entistä vähemmän yhtiön tuotteita. Myös ruplan heikkeneminen vaikuttaa Venäjä-kaupan kutistumiseen, kun venäläisillä ei ole enää varaa ostaa länsimaisia tuotteita, Nummela sanoo.
Venäjä on Suomen viidenneksi tärkein vientimaa. Venäjälle viedään Suomesta etenkin paperia ja pahvia sekä erilaisia koneita. Tärkeimpiä palveluvientituotteita taas ovat televiestintään ja tietotekniikkaan sekä tietojenkäsittelyyn liittyvät palvelut.
Yrityksillä on paljon avoimia kysymyksiä
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja esimerkiksi Britannia ovat kohditaneet pakotteita esimerkiksi suureen joukkoon venäläisiä pankkeja. Pakotteilla pyritään käytännössä irrottamaan Venäjä kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä.
EU:n jo voimassa olevien pakotteiden on arvioitu kattavan kaikkiaan noin 70 prosenttia Venäjän pankkisektorista.
– Siitä, miten pakotteet vaikuttavat Suomen ja Venäjän välisen maksuliikenteen volyymiin, ei ole tarkempaa arviota, kertoo valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pauli Kariniemi.
Arvioiminen on tässä vaiheessa Kariniemen mukaan mahdotonta, sillä pakotetoimenpiteiden sisältö ei ole vielä täysin selvillä. Pian sanktiot nimittäin kovenevat. Venäläispankkien pääsyä SWIFT-maksuviestijärjestelmään tullaan rajoittamaan. Listaa boikottiin joutuvista pankeista ei ole vielä julkaistu.
Suomalaisilla yrityksillä on maksuliikenteeseen liittyvistä rajoituksista nyt paljon avoimia kysymyksiä ja epäselvyyttä. Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, pakotteista järjestetyissä info-tilaisuuksissa on ollut tuhansia osallistujia. Tilanne on hänen mukaansa sekava.
– Voi myös olla tilanteita, joissa tämä ei ole pelkästään maksuliikennekysymys vaan asiakkaan maksukyky heikentyy. Esimerkiksi eilen pankin toiminta oli Venäjällä keskeytyksessä, vaikka pankki ei ollut edes pakotelistalla.
Rekolaisen mukaan yritysten on nyt käytävä läpi maksujärjestelyt ja sopimukset venäläisten asiakkaidensa kanssa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä paljon työtä, hän sanoo.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka arvioi, että rahoitusmarkkinoihin liittyvien Venäjä-pakotteiden vaikutus on suomalaisyrityksiin todennäköisesti suurempi kuin suorat vientirajoitukset.
Tulli arvioi viime viikolla, että Suomessa on yli 2000 Venäjän-kauppaa tekevää yritystä. Niistä noin 500 käy vientikauppaa pakotteiden alaisilla tavaroilla.
– Se voi olla suurempi joukko yrityksiä, jotka ovat näiden erilaisten rahoitusmarkkinoita koskevien rajoitusten piirissä, Toivakka sanoo.
Pankkeille on tiedossa lisätyötä
Myös pankkialalla tilanne on sekava, arvioi etujärjestö Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.
Pankit ovat maksuliikenteen solmukohdassa. Niiden on varmistettava, etteivät ne välitä maksuja esimerkiksi pakotteiden piirissä oleviin pankkeihin tai pakotelistalle asetettuille yksityishenkilöille. Linnan mukaan lisäselvityksien takia pakotekokonaisuus tulee heijastumaan laajasti Suomen ja Venäjän välillä tapahtuviin maksuihin ja kaupankäyntiin.
– Heti jos [pankin asiakkaalla] on joku liittymä Venäjään tai yhtiöön, jonka taustalta löytyy pakotelistalta olevia henkilöitä, tilanne muuttuu hankalaksi ja on tehtävä lisäselvityksiä, Linna sanoo.
– Pankkipuolen erityispiirteenä on se, että maksuliikenteen volyymit ovat aivan valtavia.
Siksi lisäselvityksiä ei voida hoitaa Linnan mukaan aina manuaalisesti vaan pankkien pitää viedä niitä tietojärjestelmiinsä. Tämä taas vie oman aikansa, Linna sanoo.
Voit keskustella aiheesta 2.3. klo 23 saakka.
Lue lisää: