Ukrainan sota, Venäjälle asetetut pakotteet ja Venäjän vastapakotteet tulevat runtelemaan eri tavoin myös Suomen taloutta ja yrityksiä.
Hallituksella ei kuitenkaan ole työn alla taloudellista tukipakettia, jolla yrityksille korvattaisiin tappioita tai autettaisiin pahimman yli.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo Ylelle, että hallitus ei ole keskustellut erillisestä tukipaketista.
Hallitus on tukenut koronapandemian aikana yrityksiä kustannustuen muodossa, mutta maailmanpolitiikasta johtuvia talousvaikeuksia ei voi Lintilän mukaan rinnastaa koronaan.
– On pikkasen eri tilanne. Koronatoimien aikana valtio asetti rajoitteita yritysten toiminnalle ja aiheutti niille tulonmenetyksiä, mistä lankesi luontevasti korvausvelvollisuus. Nyt maailmanpolitiikka vaikuttaa tällä tavalla. Tässä vaiheessa ei ole vielä keskusteltu siitä, että yrityksille kompensoitaisiin menetyksiä.
Tällä hetkellä ollaan vielä akuutin neuvonnan vaiheessa.
– Nyt on keskitytty yritysten akuutteihin tarpeisiin Venäjän suhteen: vastuiden läpikäymiseen ja neuvontaan heidän Venäjän toimistaan. Nämä liittyvät myös yritysten investointeihin ja mahdollisuuksiin kohdistua uusille markkina-alueille. Tätä on organisoitu eri järjestöjen kanssa.
Kotimaista haketta ja turvetta Venäjän energiapuun tilalle?
Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty erilaisten pakotteiden talousvaikutuksista skenaarioita ja analyyseja. Yritysten toiminnan lisäksi on keskitytty erityisesti pakotteiden vaikutukseen Suomen huoltovarmuuteen.
Ministeri Lintilä vakuuttaa, että suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan energian huoltovarmuudesta, vaikka Venäjältä tuodaan paljon energiaa Suomeen.
– Kansalaiset voivat olla levollisella mielellä. Meillä riittää energiaa sen verran kuin se on huoltovarmuuden kannalta tarpeen. Meillä on olemassa noin viiden kuukauden energiavarastot. Negatiivinen asia on, että energian hinta pysyy korkella, koska epävarmuus nostaa sitä.
Lintilän mukaan tällä hetkellä tehdään toimia, joilla varmistetaan ensi vuoden energian huoltovarmuus.
Venäjän osuus Suomen energiatuonnista on monissa energiamuodoissa mittavaa. Lintilän mukaan ongelmallisin on maakaasu, mutta sen osuus energian kokonaiskäytöstä on vain viiden prosentin luokkaa.
– Maakaasu ei tule sulkeutumaan täysin, kun meillä on vielä Balticconnector-putki. Öljyä taas saa maailmalta markkinahintaan eikä sen tilanne ole kriittinen.
Energiapuussa sen sijaan joudutaan etsimään korvaavaa tuotetta. Sitä tuodaan Suomeen tällä hetkellä merkittävä määrä ja mikäli Venäjä asettaa rajoituksia viennille, puulle pitää löytää vaihtoehtoja kotimaisesta energiasta.
Lintilä nostaa korvaajaksi kotimaisen hakkeen ja turpeen.
– Jos näillä ei saada täytettyä tarvetta, joudutaan kääntymään polttoöljyn puoleen. Se on yleensä se varavoima yrityksissä ja laitoksissa.
Ministeriö valmistelee kokonaispakettia siitä, kuinka paljon kotimaista energiaa tarvitaan korvaamaan venäläinen tuonti. Lintilän mukaan turpeella on tässä oma roolinsa. Hallitus on sopinut turpeen käytön alasajosta ilmastosyistä.
– Esitys pyritään saamaan tällä viikolla siihen kuntoon, että hallituksen sisällä voidaan keskustella kokonaisuudesta. Tässä nojaudutaan myös Huoltovarmuuskeskuksen laskelmiin.
Finnair on myös huoltovarmuuden kannalta tärkeä yhtiö.
Lintilän mukaan on selvää, että Finnair tulee kärsimään pahoin asetetuista lentokielloista, mutta hän ei ota muuten kantaa yhtiön taloudelliseen tukemiseen.
– Katsotaan, katsotaan. Huoltovarmuudesta tullaan pitämään kiinni kaikissa olosuhteissa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Lue lisää: