Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hyökkäys Ukrainaan on jatkunut nyt toista viikkoa, ja maajoukot lähestyvät Kiovaa. Venäjä ei ole onnistunut nujertamaan ukrainalaisten vastarintaa.
Miksi Venäjä ei ole käyttänyt vahvempia voimakeinoja taisteluissa?
Tätä kysyy Venäjän sotastrategian muutoksesta väitellyt erikoistutkija ja everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Onko meille luotu ylioptimistinen kuva Venäjän sotilaallisesta kyvystä? Onko siellä hyvin koulutettu ja varustettu sotaväki vai onko tämä kupla? Tämä on yksi vaihtoehto, joka pitää selvittää, Forsström sanoo.
Tilanne Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on vaikea, mutta hallinnassa, pormestari Vitali Klitško sanoi torstaina. Asiasta uutisoi Reuters. Yöllä muiden muassa BBC raportoi räjähdyksistä kaupungissa. Klitškon mukaan räjähdykset olivat seurausta Ukrainan ilmapuolustuksesta.
Venäjän ja Ukrainan 3. maaliskuuta pidetyissä neuvotteluissa maat sopivat luovansa humanitaarisia käytäviä, joita voidaan käyttää siviilien evakuointiin. Asiasta kertoin Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podolyak Twitterissä. Podolyak kertoi, että kolmannet neuvottelut pidetään ensi viikolla.
Tulitauko oli yksi neuvotteluiden tavoitteista, mutta siitä ei saatu sovittua. Forsström arvioi ennen neuvottelujen päättymistä, että jos tulitaukoa ei tule, Venäjä lisää tappavaa voimaa taisteluissa.
– Vielä tähän mennessä kaikkia sotilaallisia kortteja ei ole lyöty pöytään, Forsström sanoo.
Erikoistutkijan mukaan Venäjä ei ole vielä tehnyt maahyökkäystä, jossa ensin vastarinta pyritään lamauttamaan tulivoimalla ja vasta sen jälkeen hyökkääjät etenevät kohteeseen. Esimerkiksi paljon puhuttu 64 kilometrin mittainen kolonna saattaa Försströmin mukaan odottaa nyt ohjeistusta tällaisen hyökkäyksen toteuttamiseksi.
Niin ikään ilmavoimien rooli on erikoistutkijan mukaan ollut yhä vaatimatonta maavoimien hyökkäyksen tukemisessa. Forsströmin mukaan ilmaiskut ovat olleet pääsääntöisesti erillisiä tapahtumia, joilla on pyritty vaikuttamaan siviiliväestöön ja aiheuttamaan paniikkia.
– Ilmavoimia on käytetty, mutta ei sellaisissa määrin, mitä voisi odottaa heidän kapasiteettinsa perusteella. Miksi ei? Tässä on se iso kysymys, mihin ei ole vastausta, Forsström sanoo.
Venäjän varovaisuus taisteluissa voi johtua myös siitä, että veljeskansaa kohtaan on vaikeaa hyökätä. Kun valloitettavissa kohteissa on slaavilaisia siviilejä vastassa, on sotilaan vaikeaa painaa liipasinta, arvioi Forsström.
Venäjän joukoissa on Forsströmin mukaan nuoria sotilaita, joilla ei ole samanlaista koulutusta kuin kokeneilla ammattisotilailla. Venäjällä on kahdesti vuodessa kutsunnat, ja osa varusmiehistä jatkaa palkkasopimuksilla asevelvollisuuden jälkeen.
– En epäile, etteikö tulisi karkureita ja antautumista, sellaista, että jätetään aseet ja lyödään hanskat tiskiin, Forsström sanoo.
Erikoistutkija ei usko, että Venäjä pystyy valtaamaan koko Ukrainaa, koska maassa asuu 40 miljoonaa ihmistä.
– Sellaisen hallussapitäminen on aikamoinen kysymys.
Väkimäärästä kertoo jo se, että Ukrainassa on 15 kaupunkia, jotka ovat väkiluvultaan Espoota suurempia.
Tarkastellaan sitten olosuhteita, joissa Ukrainassa soditaan. Maantiede auttaa puolustautuvaa Ukrainaa.
Erityisen kiinnostava strategisesti on Ukrainan pohjoispuolella sijaitseva laaja suoalue, jonka kosteaan maaperään raskaat ajoneuvot juuttuvat helposti kiinni.
Jäisenä talvena Pinskin soiden kautta pystyisi etenemään maateitse Ukrainaa kohti ilman teille muodostuvia pullonkauloja, sanoivat yhdysvaltalaiset sota-asiantuntijat Washington Postille jo ennen hyökkäystä.
Nyt alueelle ei kuitenkaan ole muodostunut paksua routaa, arvioi hydrologi Yrjö Kivinen Suomen ympäristökeskuksesta. Kulunut talvi on ollut lauhempi kuin yleensä 30 vuoden keskimääräisten mittausten mukaan. Kiovasta mitatut lämpötilat ovat sahanneet joulukuusta eteenpäin plussan ja miinuksen välillä, eikä viikkojen yhtenäisiä pakkasjaksoja ole ollut.
Tavallisena talvena Pinskin suoalue on ehtinyt kerryttää jäätä joulukuusta eteenpäin, ja siksi yhdysvaltalaisasiantuntijat odottivat hökkäystä juuri helmikuulle.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström sanoo kuitenkin, ettei maan routimisella ole merkittävää strategista vaikutusta Venäjän liikkeissä. Panssarivaunu voi ajaa 70 senttiä syvällä teräsjäällä, mutta kuorma-auto ei välttämättä seuraa perässä: panssarivaunun telan pinta-ala on laaja eli pintapaine on pieni suhteessa kuorma-autoon.
Lisäksi kosteikossa liikkuminen panssarivaunulla vaatii Forsströmin mukaan aina ennakkoon tutkimista.
– Kavereiden pitää käydä kairaamassa edeltä, eikä Venäjä ole tehnyt tietääkseni tällaista. Jos panssarivaunu uppoaa, se on siellä tarjottimella ammuttavana. Sitä ei nosteta millään.
Korjattu klo 16.36: Jutun kartassa oli virheellisesti Donets-joki kahteen kertaan.
Voit keskustella aiheesta 5.3. klo 23 asti.
Lue myös: