Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 oli eräänlainen huipennus Venäjän vuosia jatkuneelle Ukrainan vastaiselle disinformaatiolle, tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon levittämiselle.
Ennen hyökkäystä (siirryt toiseen palveluun) ja sen alettua (siirryt toiseen palveluun) presidentti Vladimir Putin toisti väitteitä, joita venäläisille on syötetty vuosikausia. Samalla hän kutsui Yhdysvaltojen johtamaa länttä “valheen imperiumiksi”.
Putinin puheet voi tiivistää niin, että Ukrainaa hallitsee natsien johtama Lännen nukkehallitus, joka toteuttaa venäjänkielisen väestön kansanmurhaa ja uhkaa Venäjää.
Kremlin lailla suuri osa venäläisistä pitää tällaisia käsityksiä oikeutettuina. Ennen hyökkäystä (siirryt toiseen palveluun) noin puolet venäläisistä suhtautui kielteisesti Ukrainaan ja 60 prosenttia piti Yhdysvaltoja ja Nato-maita syyllisenä Itä-Ukrainan jännitteisiin.
EU:n disinformaation vastainen ryhmä (siirryt toiseen palveluun) on raportoinut vuodesta 2015 alkaen yli 13 000:sta Kremlin politiikkaa tukevasta valeuutisesta. Niistä peräti 40 prosenttia koskee Ukrainaa.
Suomi ei ole disinformaation pääkohteita. Suomea koskevia valeuutisia on EU:n sivustolla noin 100. Osa niistä liittyy Ukrainaan. Kerromme siitä lisää myöhemmin tässä jutussa.
EU:n East Stratcom Task Force -ryhmä perustettiin vuonna 2015 tunnistamaan ja torjumaan erityisesti Venäjän disinformaatiota, kun Venäjä oli vuonna 2014 kaapannut Krimin ja alkoi käydä sotaa Itä-Ukrainan separatistien rinnalla Ukrainaa vastaan.
– Silloin alettiin ymmärtää, millaiset intressit ja valmiudet Venäjällä on käyttää vapaata informaatioympäristöämme hyväkseen, strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen sanoo.
Ahonen työskenteli Suomen edustajana EU:n disinformaatioryhmässä 2017–2021.
Disinformaatiota tehdään kaikkialla, mutta sana on peräisin venäjän kielestä (dezinformatsija). Sillä tarkoitettiin alun perin erityisesti asiakirjojen väärentämistä.
Tutkimus: Ukrainan mustamaalaus alkoi tv-kanavilla ennen Krimin valtausta
Presidentti Putin ryhtyi ottamaan televisio- ja radiokanavia valtion haltuun jo pian noustuaan presidentiksi vuonna 2000. Riippumattomia medioita on sen jälkeen painostettu, ja toimittajia myös murhattu.
Keskeisiä disinformaation levittäjiä ovat olleet valtion kontrolloimat tv-kanavat, kuten kotimainen ykköskanava Pervyi Kanal ja kansainvälinen RT-kanava (aiemmin Russia Today).
Vuonna 2014 Ukrainan sodan alettua ykköskanava oli pääuutislähde noin 80 prosentille venäläisistä.
RT-kanava on toiminut yli 100 maassa, ja sen ulottuvilla on ollut satoja miljoonia ihmisiä englanniksi, saksaksi, espanjaksi ja arabiaksi.
Irina Grigor on tehnyt Helsingin yliopistossa väitöskirjan (siirryt toiseen palveluun) näiden kahden kanavan Ukrainan ja Syyrian konfliktia koskevasta uutisoinnista.
Venäjänkielisen Grigorin äiti on ukrainalainen ja isä uzbekki. Grigor eli lapsuutensa Kirgisiassa Neuvostoliitossa.
Grigorin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän tv:n välittämä kuva Ukrainasta muuttui vuodenvaihteessa 2013–2014.
Samaan aikaan Ukrainassa käynnistyivät mielenosoitukset Venäjä-mielistä presidenttiä Viktor Janukovitshia vastaan. Ne johtivat hänen maanpakoonsa ja erottamiseensa presidentin virasta helmikuussa 2014.
Kun ukrainalaiset olivat olleet aiemmin slaavilainen veljeskansa, nyt heitä alettiin leimata Venäjällä julmiksi fasisteiksi.
Ykköskanava esitti Ukrainan erityisesti epäonnistuneena valtiona, jossa on radikaalin kansallismielisyyden ja fasismin uhka.
RT:n uutisissa korostui se, että länsimaat ovat syyllisiä Ukrainan ongelmiin ja Venäjän ja Ukrainan suhteiden huonontumiseen.
Venäläinen tutkija: Venäjän tv-kanavat eivät välitä ulkomailla vain propagandaa
Suomessa opiskellut venäläinen mediatutkija Maxim Alyukov huomauttaa, että Kremliä myötäilevää, ulkomaille suunnattua venäläismediaa ei pidä kuvata vain karkeana propagandakoneistona.
Hänen mukaansa esimerkiksi RT-kanava on välittänyt harvoin puhdasta Kremlin propagandaa.
– Ne toimivat hyvin kilpailluilla mediamarkkinoilla, esimerkiksi Britanniassa. Jos ne välittäisivät vain propagandaa, ne menettäisivät uskottavuutensa ja yleisönsä nopeasti. Ne ajavat Kremlin asiaa, mutta niiden täytyy tehdä se hienovaraisesti, Alyukov kertoo Ylelle Lontoosta.
Pietarista kotoisin oleva Alyukov on tohtoritutkija King’s College -yliopiston Venäjä-instituutissa. Alyukov teki väitöskirjansa Helsingin yliopistossa.
Alyukovin mukaan ulkomaille suunnattu venäläismedia on keskittynyt Euroopan maiden sisäisiin jännitteisiin ja haastatellut asiantuntijoita, jotka tukevat Kremlin agendaa ja arvostelevat Euroopan maiden hallituksia.
– Ne houkuttelevat yleisöä, jolla on lännenvastaisia asenteita ja epäluottamusta valtavirran mediaan. Ne esittävät itsensä “vaihtoehtomediana”, joka antaa äänen niille, joita sensuroidaan valtavirran mediassa. Nämä äänet ovat usein laitaoikeistolaisia ja salaliittoteoreetikkoja, Alyukov sanoo.
Venäläistutkija: Disinformaation vaikutusta lännessä ei pidä liioitella
RT on esimerkiksi raportoinut koronarokotevastaisista mielenosoituksista Euroopassa, haastatellut valeasiantuntijoita rokotteiden vaaroista ja levittänyt salaliittoteorioita rokotteista. Saksan RT suljettiin siksi Youtubesta syksyllä 2021.
Mediatutkija Maxim Alyukov sanoo, että Venäjän disinformaation vaikutusta lännessä ei pidä liioitella.
– RT ei kykene käännyttämään ihmisiä rokotevastaisiksi, jos heillä ei jo ole epäilyksiä rokotteista. Päätavoite on kuvata Euroopan maiden hallitukset epädemokraattisiksi.
Suomessa Kremlin politiikkaa myötäileviä uutisia ovat julkaisseet erityisesti niin sanotut vastamediat (siirryt toiseen palveluun), joista tunnetuin on MV-lehti (nykyisin Uusi MV-lehti). Sen päätoimittaja Janus Putkonen levittää Kremlin näkemyksiä myös Itä-Ukrainan Donetskin kapinallisalueen mediakeskuksessa.
– Suomessa on marginaalisia ryhmiä, joihin tällainen viesti uppoaa hyvin. Erityisesti korona on tuonut myös uutta yleisöä salaliittoteorioiden äärelle, Anneli Ahonen sanoo.
Ainakin Ukrainan sodan osalta Venäjä on hävinnyt informaatiosodan lännessä. Sosiaalinen media on täyttynyt Ukrainan tuesta. RT-kanavan ja valtiollisen uutistoimiston Sputnikin toimiluvat on lopetettu (siirryt toiseen palveluun) EU:n alueella. RT:n päätoimittaja Margarita Simonjan on asetettu EU:n pakotelistalle (siirryt toiseen palveluun).
Kansanmurhasta ja 3-vuotiaan pojan ristiinnaulitsemisesta ei todisteita
Venäjän päämäärä on ollut Ukrainan palauttaminen Venäjän valtapiiriin viime vuosien kehityspolultaan läntiseksi demokratiaksi, EU:n ja Naton jäseneksi.
EU:n disinformaation vastaisen sivuston mukaan Venäjä on toistanut Ukrainasta seitsemää valheellista väitettä (siirryt toiseen palveluun).
Venäjä on kyseenalaistanut koko Ukrainan valtion olemassaolon oikeutuksen ja syyttänyt Ukrainaa venäjänkielisen väestön kansanmurhasta.
Tunnetun valeuutisen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ukrainan armeija ristiinnaulitsi 3-vuotiaan pojan äitinsä silmien edessä Donbassissa 2014. Asiasta kertoivat muun muassa Venäjän ykköskanava ja RT-kanava.
Uutisen todenperäisyyttä ovat selvittäneet venäläiset riippumattomat mediat Novaja Gazeta ja Dozhd, eivätkä ne ole löytäneet todisteita siitä. Venäjänkielisen väestön kansanmurhasta Itä-Ukrainassa ei ole todisteita EU:n, YK:n ja Etyj:n mukaan (siirryt toiseen palveluun).
Sota oikeutettiin Venäjällä myös itsepuolustuksena, koska Ukraina voisi hyökätä Venäjälle lännen tuella. Venäjällä tosin puhutaan “erikoisoperaatiosta”.
– Venäjän tv ja suuri joukko muita lähteitä ovat rakentaneet kuvan, että Ukraina on länsimaiden tuella hyökkäämässä minä hetkenä hyvänsä tai tekee provokaation, valmistelee esimerkiksi kemiallista iskua, strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen kertoo.
Kansanmurhaväitteitä myös suomalaisista
EU-maista Venäjän disinformaation pääkohde on Saksa. Suomella on ollut Venäjän virallisessa viestinnässä tähän mennessä hyvän naapurin rooli. Suomea on kohdeltu ystävällisemmin kuin muita Pohjoismaita, saatikka Baltian maita.
Suomikaan ei ole ollut silti turvassa Venäjän mustamaalaukselta ja disinformaatiolta. Merkittävimpiä tapauksia ovat niin sanotut lapsikaappaukset (siirryt toiseen palveluun) ja Itä-Karjalan kansanmurhaepäilyt (siirryt toiseen palveluun).
Uutisointi venäläislasten huostaanotoista (siirryt toiseen palveluun) Suomessa oli kuumimmillaan Venäjällä vuonna 2012.
Tärkeä osa Venäjän disinformaatiota on historian vääristely. Venäjällä on uutisoitu yhä, että Suomi aloitti talvisodan vuonna 1939 Mainilan laukauksilla (siirryt toiseen palveluun), vaikka ne olivat Neuvostoliiton lavastus. Ulkoministeri Lavrov (siirryt toiseen palveluun) on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.
Pinnalle ovat nousseet myös väitteet, että suomalaiset sotilaat olisivat toteuttaneet jatkosodan aikana Itä-Karjalan Sandramohissa venäläisten joukkoampumisen ja kansanmurhan. Sandramoh on todellisuudessa Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka.
Venäjän valtion tutkintakomitea kertoi vuonna 2020 käynnistäneensä tapauksesta rikostutkinnan.
– Tapaus on siinä mielessä huolestuttava käänne, että se kertoo Venäjän intressistä vääristellä historiaansa ja nyt Suomi on vedetty siihen mukaan, strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen sanoo.
Tapaus kertoo myös siitä, miten Venäjän valtionmedia ja valtiollinen instituutio tutkintakomitea toimivat yhdessä. Vastaavaa on nähty äskettäin Ukrainan osalta.
– Venäjän tutkintakomitea ja RT-kanava julkaisivat yhdessä raportin siitä, mitä kaikkea kataluuksia Ukraina on Itä-Ukrainassa tehnyt, Anneli Ahonen sanoo.
Venäläismedia: Suomi puolueeton Itä-Ukrainan konfliktissa
Suomella on roolinsa myös Venäjällä levitettävässä Ukraina-disinformaatiossa. Suomi on muun muassa esitetty puolueettomana Itä-Ukrainan tilanteen suhteen.
Joulukuussa 2017 (siirryt toiseen palveluun) venäläismedia kertoi, että Itä-Ukrainan Donetskin kansantasavalta on avannut virallisen edustuston Suomeen. ”Donetskin kansantasavaltaa” ei ole kuitenkaan olemassa Suomen tunnustamana valtiona, eikä sillä voi olla virallista edustustoa Suomessa.
Helmikuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun) venäläismedian keskustelussa väitettiin, että Suomi on ainoa Euroopan maa, joka suhtautuu puolueettomasti Itä-Ukrainan Donbassin konfliktiin ja sisällissotaan.
Keskusteluun osallistuivat Venäjä-yhteyksistään tunnettu suomalainen Johan Bäckman ja venäläisen Rossiiskie Vesti -lehden päätoimittaja Dmitri Jermolajev.
Maaliskuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun)useissa venäläisissä medioissa kerrottiin, että suomalainen delegaatio on Krimillä luomassa ystävyyssuhteita. Suomalainen vaalitarkkailija kertoi jutuissa, että Krim on maailman demokraattisin paikka. “Vaalitarkkailija” oli Johan Bäckman.
Marraskuussa 2017 (siirryt toiseen palveluun)venäläisessä tv-dokumentissa kerrottiin, että Suomi oli talvisodan aikaan kuin Ukraina nyt ja talvisodan liittoutuminen muistuttaa Naton itälaajentumista.
Venäjä hermostui Natosta Ukrainan sodan alettua 2014
EU:n disinformaation vastainen sivusto on raportoinut disinformaatioksi monia Natoa koskevia uutisia.
Nato on Venäjälle vihamielinen (siirryt toiseen palveluun) ja pyrkii vahingoittamaan sitä. Venäjälle on luvattu (siirryt toiseen palveluun), että Nato ei laajene itään. Nato viekoittelee (siirryt toiseen palveluun) Ukrainaa, Suomea ja Ruotsia jäsenekseen.
Ukraina on heijastunut viime vuosina Venäjän ulkoministeriön viestintään Suomesta ja muista Pohjoismaista, ilmenee Ulkopoliittisen instituutin tuoreesta raportista.
Nato ilmestyi Pohjoismaita koskevaan ulkoministeriön viestintään vuonna 2014.
– Se liittyi ilmiselvästi Ukrainan sodan alkamiseen. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, monissa Euroopan maissa ymmärrettiin, että sodan uhka on Euroopassa todellinen. Ne alkoivat vahvistaa puolustustaan, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen sanoo.
Kriittinen sävy myös Suomea kohtaan on lisääntynyt.
– Venäjää hermostuttaa kaikki Natoon liittyvä. Venäjä ei halua, että Suomi edes harjoittelisi Naton kanssa, Lavikainen sanoo.
Viime vuoden lopussa Venäjä liitti Suomen ja Ruotsin osallistumisen Naton sotaharjoituksiin siihen, että niissä harjoitellaan ydinaseiden käyttöä.
– Siitä ei ole mitään todisteita, mutta Venäjän ulkoministeriön yleinen viestintästrategia on ollut väittää, että sitä vastaan harjoitellaan tällaisia hyökkäyksiä, Lavikainen sanoo.
Venäjä on viestinyt, että on Pohjoismaiden etu pysyä erossa Ukrainan kysymyksestä.
– Pohjoismaiden ei ikään kuin kannata tukea Ukrainaa, vaan niiden täytyy priorisoida kahdenväliset suhteensa Venäjään, koska se on taloudellisesti tuottoisaa, Lavikainen sanoo.
Vaikka Venäjän ulkoministeriön viestinnässä ei käytetä klassista disinformaatiota, asiakirjojen väärentämistä, niin siinä esitetään tutkijan mukaan puolitotuuksia ja valheita.
– Hyvä esimerkki tästä on Venäjän tapa suhtautua pilkallisesti tietoihin siitä, että sen sotilastiedustelu olisi toteuttanut kyberhyökkäyksiä Pohjois-Euroopan maihin. Se on syyttänyt asiasta puhuneita viranomaisia esimerkiksi russofobian levittämisestä.