Hyppää sisältöön

Suomen ja Ruotsin hävittäjät lensivät yhteisharjoituksessa Gotlannin yllä – puolustusministeri Antti Kaikkonen: Pidämme huolta alueestamme

Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa Gotlantiin hyökättäisiin mereltä. Harjoituksesta oli sovittu jo ennen Venäjän aloittamaa Ukrainan sotaa. Yle oli ainoana suomalaismediana paikalla harjoituksessa.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit keskustelivat Visbyssä 2.3.2022 Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit keskustelivat Visbyssä 2.3.2022 Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Kirsi Heikel

VISBY Hävittäjät jylisivät Visbyn taivaalla tänään.

Suomen ja Ruotsin meri-ja ilmavoimat harjoittelivat Gotlannin ja Ruotsin rannikon välisellä alueella kuvitteellista hyökkääjää vastaan, joka tuli mereltä.

Harva harjoituskohde on Itämerellä yhtä tärkeä.

Gotlanti sijaitsee keskellä Itämerta, ja saarelta voi vaikuttaa halutessaan ilma- ja meriliikenteeseen koko alueella.

Myös Suomeen kulkee paljon laivaliikennettä Gotlannin ohi ja kriisitilanteessa sen kautta kulkee elintärkeä huoltoreitti.

Harjoitus sovittiin muutama viikko sitten

Nopeasti heikentynyt Euroopan turvallisuustilanne toi Suomen ja Ruotsin tämänpäiväiseen harjoitukseen erityistä painoarvoa.

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasi harjoituksen yhteydessä ruotsalaiskollegansa Peter Hultqvistin.

– Harjoituksesta oli sovittu jo aiemmin, mutta kiristynyt turvallisuustilanne alleviivaa harjoituksen tärkeyttä ja Suomen ja Ruotsin yhteistyön merkitystä. Pidämme huolta alueestamme, sanoi Kaikkonen Ylelle.

Peter Hultqvistin mukaan harjoitus on vahva viesti siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat valmiita toimimaan yhdessä.

– Meidän täytyy myös eri tavoilla ottaa huomioon tämä heikentynyt turvallisuustilanne.

Tämä on tärkeä harjoitus aseellista hyökkäystä ja kriisissä toimimista varten, hän sanoi.

Yhteisharjoitukseen Gotlannissa osallistui muun muassa hävittäjiä Suomesta ja Ruotsista. Kuva: Daniel Ivarsson

Harjoituksessa oli mukana hävittäjiä molempien maiden ilmavoimista. Suomesta mukana oli myös miinalaiva Uusimaa ja Ruotsista Tukholman luokan korvetti ja miinanraivausalus.

Päivittäisiä kontakteja

Puolustusministerit ovat pitäneet yhteyttä päivittäin Venäjän hyökkäyksen alettua. Tärkeä syy yhteydenpitoon on ollut tiedonvaihto ja sen pohjalta päätösten ja kantojen muodostaminen.

Molemmissa maissa tehtiin historiallinen päätös aseiden lähettämisestä Ukrainaan.

Molemmissa maissa keskustellaan myös puolustusmäärärahojen lisäämisestä ja Naton jäsenyydestä Esillä on ollut myös kysymys siitä, pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakea jäsenyyttä yhtä aikaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo, että keskeistä asiassa on se, että Suomi ja Ruotsi kertovat toisilleen siitä, missä Nato-kysymyksessä mennään.

– Olen kertonut puolustusministeri Hultqvistille Naton kannatuksen kasvaneen Suomessa, mutta mitään äkkipäätöstä emme ole tekemässä, hän sanoo.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit seurasivat meri- ja ilmaharjoitusta Gotlannissa keskiviikkona. Kuva: Daniel Ivarsson

– Mitään keskustelua Suomen ja Ruotsin yhteishakemisesta ei olla käyty, sanoo puolestaan puolustusministeri Hultqvist.

– Ruotsin linja on se, että emme hae Naton jäsenyyttä, hän toteaa.

Valmius molemminpuoliseen apuun

Suomi ja Ruotsi ovat toistensa läheisimpiä kumppaneita puolustusyhteistyössä.

Molemmat maat ovat hyväksyneet lain avun antamisesta ja vastaanottamisesta eli lainsäädäntö on valmiina myös kriisien ja jopa sodan varalle.

– Mitään automaattia tähän ei ole, mutta meillä on lainsäädäntö, kyky ja valmius auttaa Ruotsia, jos se apua tarvitsee. Ja päinvastoin, sanoi Kaikkonen.

– Olen melko varma, että apua tulisi jos toinen sitä tarvitsisi, hän lisää.

Puolustusministeri Hultqvist ei halua spekuloida missä mahdollisissa tilanteissa apua annettaisiin tai pyydettäisiin, mutta hänestä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä tehdään ja harjoitellaan kaikissa tilanteissa toimimista varten

– Venäjä on aloittanut ensimmäisen suuren hyökkäyssodan Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Se osoittaa Venäjän hallinnon arvaamattomuuden, Hultqvist sanoo ja toteaa, että se vaikuttaa kaikkiin.

Artikkelia on muokattu kauttaaltaan 2.3.2022 kello 20.02

Voit keskustella aiheesta torstaihin 3.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Yle seuraa Ukrainan tapahtumia

Suosittelemme sinulle