Maailman tapahtumista kertovat uutiset voivat aiheuttaa jopa kehollisia stressireaktioita, kertoo Radio Suomen Päivässä keskiviikkona vieraillut traumapsykoterapeutti Hanna Markuksela.
– Puristaa rintakehää, sykkeet rupeaa nousemaan, kuristaa kurkkua, lihakset jännittyvät, Markuksela kuvailee.
Käytännössä jo yksikin huoliajatus voi Markukselan mukaan laukaista stressireaktiot kehossa.
"Ensin pitää alkaa säännöstellä uutisnarkkausta"
Viimeiset pari vuotta eivät usealle meistä mitään muuta ole olleetkaan kuin jatkuvaa kehollista stressireaktiota. Ensin kaksi vuotta pandemiaa, sitten Ukrainan sota. Miten tästä kaikesta voi selvitä?
Markukselan mukaan uutisia lukiessa pitää yrittää tunnistaa ensin itse, mitä omassa kehossa tapahtuu.
– Jos reaktiot ovat voimakkaita, on selvä, että jos sellaiselle altistaa itsensä useita kertoja päivässä, se alkaa kuluttaa voimia, Markuksela sanoo.
Markukselan mukaan olisi tärkeää säännöstellä aikaa, jolloin seuraa uutisia, vaikka pariin kertaan päivässä. Jatkuva uutisnarkkaus kuluttaa liikaa.
– Parasta on, että valitsee luotetut mediat, joissa sisältö on sellaista, joiden otsikot eivät aiheuta kehollisia stressireaktioita, ja seuraa niitä vaikka pari kertaa päivässä, Markuksela sanoo.
Palautuminen on tärkeää
Markukselan mukaan tärkeintä on muistaa myös palautuminen. Jokaisen pitäisi ensin tunnistaa oma kokonaiskuormituksensa: työt, siviilielämä, harrastukset. Niistä kaikista tulee kuormitusta, ja kaikista pitäisi myös pystyä palautumaan, muuten voimavarat alkavat valua miinukselle, Markuksela sanoo.
Pidempään jatkunut erikoistilanne on Markukselan mukaan voinut viedä osan meistä jo kytevään yliviritteneisyyteen. Koko ajan on ollut kaikenlaista uutta ja streessaavaa.
– Osa ihmisistä ei edes huomaa, miten jatkuvaa lievä kuormitus on ollut, ja miten siihen turtuu, Markuksela sanoo.
Perhostaputuksella voi rauhoittaa itseään
Yksi itsensä rauhoittamisen keino on Markukselan mukaan niin sanottu perhostaputus, myös perhoshalauksena tunnettu taputus. Siinä omat kädet laitetaan rinnalle, peukalot toisiinsa kietoutuneina ja taputellaan itse omaa rintaa.
Markukselan mukaan perhostaputuksella ihminen antaa itselleen käskyn, että nyt voi alkaa rauhoittua, nyt kaikki on hyvin. Samalla on tärkeää kiinnittää huomio omaan hengitykseen ja hidastaa sisään ja uloshengitystä, Markuksela sanoo.
– Hidastettu hengittäminen vaikuttaa suoraan hermoston ja sydämen toimintaan. Kun rauhoitamme hengitystä, sykkeet alkavat laskea. Se on vastavoima stressille, Markuksela sanoo.
Markukselan mukaan yksikin ajatus voi käynnistää kehossa stressireaktiot, samoin yksikin rauhoittava ajatus voi käynnistää rauhoittumisen.
– Jos mielessä on vain huonot uutiset, ja mietitään pelkkiä uhka- ja kauhuskenaarioita, kehossa jyllää silloin aikamoinen stressikuormitus, Markuksela sanoo.
Entä jos haluaa seurata, mitä tapahtuu?
Jos kuitenkin haluaa tai täytyy seurata huonoja uutisia jatkuvasti, silloin on Markukselan mukaan entistä tärkeämpää ottaa vastapainoksi jotain muuta.
– Sit mä pelaan, ulkoilen, hakeudun mukavien ihmisten seuraan, mikä rauhoittaa. Saunon, hengittelen ja teen tavallista enemmän jotain rentoutuksia. Se voi auttaa, Markuksela luettelee.
Tärkeintä on kuitenkin Markukselan mukaan aina rauhottaa itsensä hengityksellä ja perhostaputuksella, ja vaikka vain todeta itse itselle, että minä olen nyt tässä hetkessä, minä olen turvassa, minä huolehdin omasta perheestäni.
– Se voi tuntua aluksi teennäiseltä, mutta se alkaa toimia ajan kanssa, kun toistaa niitä useaan kertaan, Markuksela lisää.
Ja ei ole Markukselan mukaan ollenkaan väärin ajatella, että pitää huolta itsestä, vaikka muilla olisi huonommin. Markukselan mukaan on tärkeää muistaa, että jokaisella on jo ollut omaa kuormitusta.
– Siitä ei ole hyötyä, jos kieltää omia tunteita tai kieltää tosiasioita. Kuomitus tai suru, mitä on ollut, pitää käsitellä, jotta pääsee itse toimintakykyyn, Markuksela sanoo.
Markukselan mukaan aivot eivät toimi optimaalisesti, jos olemme stressaantuneita tai voimakkaan tunteen vallassa.
Harkintakyky kärsii, aivot eivät toimi viisaasti ja alamme tehdä äkkipikaisia päätöksiä.
– Saamme aivojen kehittyneimmät osat toimintaan, kun saamme ensin rauhoitettua kehon ja hermoston, Markuksela sanoo.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4.3.2022 kello 23 saakka.
Lue ja kuuntele lisää: