Suomen energiapolitiikan suunta on kääntymässä jälleen turpeelle suosiolliseksi Venäjän hyökkäyksen takia. Turvetuotantoa on ajettu alas viimeisen parin vuoden aikana, mutta nyt jo mietitään turvetuotannon palauttamista huoltovarmuuden takia ja Venäjän tuontihakkeen korvaajaksi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä on todennut mm. Ylelle ja Maaseudun tulevaisuudelle, että nyt selvitetään paljonko turvetta pitäisi ensi kesänä nostaa.
Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä moni turvetuottaja on jo ehtinyt ajaa tuotannon alas ja osa tiettävästi jopa romuttaa tuotantokoneensa.
– Hyvää kalustoa on enää rajallinen määrä. Paljon soita on luovutettu ja nostettu vesipumppaamot pois. Nopea nousu vaatii aika rajut toimenpiteet, toteaa Koneyrittäjät ry:n energiavaliokunnan puheenjohtaja, alavutelainen Marko Vainionpää.
Vainionpää sanoo, että tuotannosta on jo menetetty paljon, mutta jotain voidaan silti tehdä.
– Nyt pitää tehdä pitkäkantoinen suunnitelma turpeelle.
Romutustukea jo haettu runsaasti
Vainionpää ei itse ole vielä hätiköinyt tuotannosta ja koneista luopumisen kanssa. Siirtymäkauden tuki energiaturpeen nostosta luopuville yrityksille on valmistelussa.
Turvetuotantokoneiden romutuspalkkoiden haku käynnistyi kuukausi sitten, ja niitä on koko maassa haettu jo runsaasti. Valtio on varannut tarkoitukseen 30 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajaksi.
Yksikön päällikkö Olli-Matti Karesvuo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että hakemuksia on tullut 130 kappaletta yhteensä 10 miljoonan euron edestä. Päätöksiäkin on jo tehty.
Karesvuon mukaan pelkästään hakemusmäärän perusteella ei voi päätellä sitä, kuinka paljon tuotantoa on ajettu alas tai kuinka moni yrittäjä on jo luopunut kokonaan.
– Romutuspalkkiota voi hakea useassa erässä. Yrittäjät voivat luopua tuotannosta asteittain.
Joka tapauksessa turvetuotanto on supistunut viime vuosina jo dramaattisesti.
Turpeen huoltovarmuus menetetty
Turpeen energiakäytön puolittamisesta päätettiin nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa 2020. Sen jälkeen turpeen käyttö alkoi nopeasti ja dramaattisesti laskea. Viime vuonna turvetta käytettiin enää kolmasosa aiemmasta.
Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo, että turpeen turvavarastot ovat kuihtumassa. Vaikka lakimuutoksen myötä varastokorvaukset juuri tuplattiin ja pienemmätkin turvetuottajat hyväksyttiin mukaan, varastojen määrä on enää surkean pieni.
Turpeen turvavarastoa oli aiempina vuosina noin 3 TWH, mutta nyt sitä on enää noin 0,7 TWH.
– Tällä systeemillä turpeen huoltovarmuus on menetetty, ellei tehdä muita menetelmiä, toteaa Nieminen.
Turvetta on korvattu viime aikoina pääasiassa hakkeella. Nieminen kertoo, että viidesosa on ollut venäläistä puuhaketta. Sille etsitään nyt korvaajaa.
– Sitä voi korvata kotimaisella hakkeella ja turpeella. Pitkällä tähtäimellä turpeesta halutaan eroon, sillä iso kuva ei muutu ja ilmastonmuutos ei pysähdy, mutta aikalisä voisi olla nyt tarpeen, sanoo Nieminen.
Turpeen paluu vaatisi monia toimenpiteitä
Turpeesta ei ole kokonaan korvaamaan venäläistä tuontihaketta, mutta se olisi yksi vaihtoehto polttoainevalikoimassa.
Marko Vainionpää ehdottaa, että jos turvetuotantoa halutaan lisätä nopeasti, se on mahdollista, mutta se pitää tapahtua ilman lupakierrosta.
– Käytöstä poistetut suot, joissa on vielä turvetta jäljellä, otetaan pikamenettelyllä uudelleen kyttöön, eikä niitä ruveta uudelleen luvittamaan. Laitetaan pumput takaisin ja ruvetaan nostamaan, esittää Vainionpää.
Oleellinen kysymys kuitenkin on se, että jos yrittäjä on jo ehtinyt romuttaa tuotantokoneensa, millä hänet saadaan ostamaan uudet koneet ja luottamaan alan tulevaisuuteen?
– Se on joko niin, että valtio tuo ja vuokraa koneet tai sitten se näkymän on oltava niin pitkä, että uskallat ostaa sen koneen. Sen maksaminen vie kuitenkin 5-10 vuotta, ettei sitä voi vuodeksi kahdeksi tehdä, muistuttaa Vainionpää.
Vielä yhtenä oleellisena asiana Vainionpää toteaa, että nyt on se hetki, kun turve pitää luokitella uusiutuvaksi energianlähteeksi.
Koneyrittäjät ry on esittänyt myös turveveron poistoa ja päästöoikeuksien hinnan kompensointia turpeen käyttäjille.
Hallitukselta vaadittiin toimia kyselytunnilla
Turpeen energiakäytön lisääminen nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Perussuomalaiset toivat esiin turpeen merkitystä Suomen huoltovarmuudelle.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi, että turvetta tarvitaan seuraavina vuosina.
– Me emme pysty esimerkiksi puuaineksia niin nopeasti saamaan liikkeelle, jolloin turve tulee olemaan se nopein, jolla pystymme tilanteeseen reagoimaan.
Lintilän mukaan energiaturpeen nosto lisääntyy, mutta ei sille tasolle, jolla se on enimmillään ollut.
Ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) ei ottanut suoraa kantaa turpeesen, mutta totesi, että huoltovarmuudesta suomalaisten ei tarvitse kantaa huolta.
– Suomessa on varauduttu, ja kaikki se, minkä tarvitsee tehdä, vielä tehdään, jotta tässä maassa pärjätään kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Turpeen energiapoltto on vähentynyt Suomessa selvästi odotettua nopeammin. Hallituksen tavoite on puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Tavoite toteutuu, vaikka energiaturpeen tuotantoa lisättäisiin huoltovarmuuden takia.