Hallituksen merkittävimpiin kuuluva ilmastopäätös etenee.
Hallitus hyväksyi esityksen uudeksi ilmastolaiksi tänään torstaina. Seuraavaksi laki etenee eduskunnan käsittelyyn.
Uuteen ilmastolakiin kirjataan hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 sekä muun muassa vaatimus hiilinielujen vahvistamisesta.
Laki asettaisi myös tarkat päästövähennystavoitteet tuleville vuosikymmenille.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) mukaan lakimuutos on jättää hallituksen ilmastopäätöksistä "pysyvimmän jäljen".
Ilmastolain myötä hallituksen nykyiset ilmastotavoitteet sitovat myös seuraavia hallituksia, eivätkä vaihdu poliittisten hallitusohjelmien mukana.
– Laki varmistaa, että vuoden 2035 tavoite säilyy yli vaalikausien. Se antaa yrityksille ja investoijille varmuuden siitä, että kannattaa sijoittaa puhtaisiin ratkaisuihin, Kari sanoi tiedotustilaisuudessa.
Uusi esitys muuttaa merkittävästi nykyistä, vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia.
Uudistuksen myötä lakiin kirjataan hiilineutraalisuuden lisäksi useita välitavoitteita päästöjen vähentämiseen.
Hallitus linjaa lakiesityksessään, että päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja lopulta vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.
Nykyiseen ilmastolakiin on kirjattu vain yksi vähennystavoite: 80 prosentin vähennys vuoteen 2050. Se on auttamatta vanhentunut Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n ilmastolain myötä.
– Hiilineutraaliuden jälkeen tavoittelemme heti hiilinegatiivisuutta eli sitä, että nielut ovat suuremmat kuin päästöt, Kari sanoo.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat yhtä suuret.
Kari: Ilmastopolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa
Tähän saakka ilmastolaki on velvoittanut lähinnä ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Niihin taas jokainen hallitus on voinut kirjata omat tavoitteensa.
Suunnitelmia eli esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosunnitelmaa KAISUa tulee laatia uuden lain puitteissakin. Joukon jatkoksi lisätään maankäyttösektorin ilmastosuunitelma.
Sen yhteydessä lakin kirjataan vaatimus, että myös hiilinieluja tulee vahvistaa.
Nielujen koko riippuu muun muassa metsähakkuista ja maankäytön eli esimerkiksi turvepeltojen aiheuttamista päästöistä.
Lisäksi tulevien hallitusten tulee laatia sopeutumissuunitelma.
– IPCC korostaa sopeutumista. Tässä lakisuunnitelmassa panostamme sopeutumiseen, ministeri sanoi.
Hän viittasi aiemmin viikolla julkaistuun ilmastoraporttiin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on jo nyt aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia.
Kari uskoo, että akuutti sotakriisi voi toimia ilmastotoimien vauhdittajana.
– Ukrainan sota on tuonut näkyväksi sen, että ilmasto- ja turvallisuuspolitiikkaa ei voi käsitellä erillisinä asioina. Autoritaariset johtajat nojaavat usein fossiilisiin polttoaineisiin.
Karin mukaan nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista onkin paitsi ilmasto- myös turvallisuuspolitiikkaa.
Nähdäänkö Suomessakin ilmasto-oikeudenkäyntejä?
Ympäristöoikeuden asiantuntija, yliopistolehtori Tuula Honkonen Itä-Suomen yliopistosta pitää ilmastolain uusia päästövähennystavoitteita hyvinä.
– Välitavoitteet varmistavat, että ilmastotoimet toteutuvat, eikä vaativimpia jätetä loppumetreille, Honkonen sanoo.
Honkosen mukaan uuden ilmastolain ehkäpä merkittävin mahdollinen muutos siirrettiin kuitenkin ratkaistavaksi syksyyn.
Hän viittaa niin sanottuun muutoksenhakuun eli mahdollisuuteen valittaa hallituksen ilmastotoimista oikeuteen.
Muutoksenhakua ilmastolaissa käsitellään vasta syksyllä, kun ympäristöministeriön tilaama selvitys valmistuu.
Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla. Melko tuore esimerkki on Saksasta, jossa valtio hävisi kanteen riittämättömistä ilmastotoimista.
Tuula Honkonen epäilee, että kansainväliset esimerkit olisivat jarruttaneet päätöstä suomalaislain kohdalla.
– Näillä oikeudenkäynneillä on ollut seurauksia. Kenties sen vuoksi hallitus miettii muutoksenhakua kieli keskellä suuta. Ei ehkä haluta avata kaikkia ovia valituksille.
Honkosen mielestä valitusmahdollisuus olisi laissa keskeinen.
– Sen myötä hallituksen ilmastotoimet joutuisivat kriittisen arvion kohteeksi.
Uusi ilmastolaki tulee voimaan heinäkuussa, jos eduskunta hyväksyy sen.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 4.3. klo 23 saakka.
Lue lisää: