Keskiviikkona lähetetty A-studio herätti paljon kysymyksiä yksittäisten valtioiden oikeudesta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa aseilla tai taistelujoukoilla.
Ohjelmassa haastateltiin Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosta. Korhonen korosti YK:n roolia päätettäessä mahdollisesta Naton sotilaiden lähettämisestä puolustustaistelua käyvään Ukrainaan.
– Meillähän on maailmassa turvallisuusjärjestelmä, joka perustuu siihen, että vain yhdellä taholla eli YK:lla on oikeus lähteä tällaiseen voimankäyttöön, sanoi Korhonen A-studiossa.
Korhosen mukaan tarvittaisiin YK:n valtuutus, jotta Nato tai sen jäsenmaa voisi osallistua laillisesti Venäjän vastaiseen sotimiseen Ukrainassa niin halutessaan.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan tällainen laintulkinta on virheellinen.
– Ei siihen tarvita mitään mandaattia, sanoo Koskenniemi.
Koskenniemi perustaa käsityksensä YK:n peruskirjan artiklaan numero 51, jonka mukaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata saa auttaa puolustautumaan.
Koskenniemen mukaan YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut tämän periaatteen monta kertaa, kuten esimerkiksi vuonna 1990 puhjenneen Kuwaitin sodan yhteydessä - eli että erillistä lupaa hyökkäyksen kohteen sotilaalliseen tukemiseen ei tarvita YK:lta.
– Tämä ei ole edes erityisen riidanalainen tulkintakysymys, sanoo Koskenniemi.
Samoilla linjoilla on johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriön oikeuspalveluista. Hänen mukaansa YK:n erillistä lupaa ei tarvita sotajoukkojen lähettämiseen itsepuolustustaisteluun, jos Ukraina sellaisia pyytää.
– Vaihtoehto, että Nato menisi sinne apuun, on tällä hetkellä kuitenkin lähinnä teoreettinen, sanoo Lehto.
Professori Outi Korhonen seisoo kuitenkin edelleen sen takana, mitä sanoi keskiviikon A-studiossa. Hänen mukaansa Nato tai yksittäinen maa tarvitsee YK:n valtuutuksen, jos menisi taistelemaan Ukrainaan Venäjää vastaan.
– Pääsääntö on se, että kollektiivinen voimankäyttö on YK:lle monopolisoitu. Ja sen pitää olla yhteistä, eli ei lähdetä sooloilemaan, sanoo Korhonen.
Korhosen mukaan tällaisen johtopäätöksen voi tehdä YK:n peruskirjan artikloista ja niistä tehdyistä tulkinnoista.
Korhosen mukaan periaatteessa YK:n yleiskokous voisi antaa sotilaallisen voiman käyttöoikeuden tilanteessa, jossa YK:n turvallisuusneuvostossa yksittäinen jäsenmaa kuten Venäjä estää tällaisen päätöksen.
Suomen asevienti kyseenalaista?
Outi Korhonen otti kantaa A-studiossa Ukrainan avustamiseen myös muilla keinoin kuin osallistumalla varsinaiseen taisteluun.
Korhosen mukaan myös aseiden, varusteiden ja puolisotilaallisen avun kuten neuvonantajien toimittaminen Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta on oikeudellisesti vähintäänkin kyseenalaista. Korhonen sanoo, että YK:n periaatteet rajoittavat asevientiä konfliktialueille.
Emeritusprofessori Martti Koskenniemi on aseviennistäkin eri mieltä Korhosen kanssa. Hänen mukaansa A-studion keskustelusta syntyi virheellinen kuva siitä, että Suomi voisi jopa rikkoa kansainvälistä oikeutta antamalla aseapua Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta - asevienti on Koskenniemen mukaan laillista muutoinkin maahan, johon on hyökätty.
– Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, sanoo Koskenniemi. Tässäkin kohtaa perusteluna on YK:n peruskirjan artikla 51, joka lupaa auttaa hyökkäyksen kohdetta.
Myös johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä katsoo, että asenvienti Ukrainaan ei edellytä lupaa YK:lta.
Suomi on päättänyt luovuttaa Ukrainalle rynnäkkökivääreitä, patruunoja, kertasinkoja ja taistelumuonapakkauksia.
Keskustelu on mahdollista perjantaihin 4.3. klo 23 saakka.
Lue lisää: