Hyppää sisältöön

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, tarvitseeko Nato YK:n luvan Ukrainan sotaan osallistumisesta

Emeritusprofessori Martti Koskenniemen mielestä keskiviikon A-studion keskustelusta syntyi virheellinen käsitys siitä, että Suomen aseapu Ukrainaan olisi jopa laitonta.

Savu nousee Ukrainan joukkojen tuhoamasta venäläispanssarivaunusta tien varrella Luganskin alueella 26.2.2022.
Savu nousee Ukrainan joukkojen tuhoamasta venäläispanssarivaunusta tien varrella Luganskin alueella 26.2.2022. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP
Lauri Miettinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Keskiviikkona lähetetty A-studio herätti paljon kysymyksiä yksittäisten valtioiden oikeudesta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa aseilla tai taistelujoukoilla.

Ohjelmassa haastateltiin Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosta. Korhonen korosti YK:n roolia päätettäessä mahdollisesta Naton sotilaiden lähettämisestä puolustustaistelua käyvään Ukrainaan.

– Meillähän on maailmassa turvallisuusjärjestelmä, joka perustuu siihen, että vain yhdellä taholla eli YK:lla on oikeus lähteä tällaiseen voimankäyttöön, sanoi Korhonen A-studiossa.

Korhosen mukaan tarvittaisiin YK:n valtuutus, jotta Nato tai sen jäsenmaa voisi osallistua laillisesti Venäjän vastaiseen sotimiseen Ukrainassa niin halutessaan.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan tällainen laintulkinta on virheellinen.

– Ei siihen tarvita mitään mandaattia, sanoo Koskenniemi.

Koskenniemi perustaa käsityksensä YK:n peruskirjan artiklaan numero 51, jonka mukaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata saa auttaa puolustautumaan.

Koskenniemen mukaan YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut tämän periaatteen monta kertaa, kuten esimerkiksi vuonna 1990 puhjenneen Kuwaitin sodan yhteydessä - eli että erillistä lupaa hyökkäyksen kohteen sotilaalliseen tukemiseen ei tarvita YK:lta.

– Tämä ei ole edes erityisen riidanalainen tulkintakysymys, sanoo Koskenniemi.

Samoilla linjoilla on johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriön oikeuspalveluista. Hänen mukaansa YK:n erillistä lupaa ei tarvita sotajoukkojen lähettämiseen itsepuolustustaisteluun, jos Ukraina sellaisia pyytää.

– Vaihtoehto, että Nato menisi sinne apuun, on tällä hetkellä kuitenkin lähinnä teoreettinen, sanoo Lehto.

Professori Outi Korhonen seisoo kuitenkin edelleen sen takana, mitä sanoi keskiviikon A-studiossa. Hänen mukaansa Nato tai yksittäinen maa tarvitsee YK:n valtuutuksen, jos menisi taistelemaan Ukrainaan Venäjää vastaan.

– Pääsääntö on se, että kollektiivinen voimankäyttö on YK:lle monopolisoitu. Ja sen pitää olla yhteistä, eli ei lähdetä sooloilemaan, sanoo Korhonen.

Korhosen mukaan tällaisen johtopäätöksen voi tehdä YK:n peruskirjan artikloista ja niistä tehdyistä tulkinnoista.

Korhosen mukaan periaatteessa YK:n yleiskokous voisi antaa sotilaallisen voiman käyttöoikeuden tilanteessa, jossa YK:n turvallisuusneuvostossa yksittäinen jäsenmaa kuten Venäjä estää tällaisen päätöksen.

Suomen asevienti kyseenalaista?

Outi Korhonen otti kantaa A-studiossa Ukrainan avustamiseen myös muilla keinoin kuin osallistumalla varsinaiseen taisteluun.

Korhosen mukaan myös aseiden, varusteiden ja puolisotilaallisen avun kuten neuvonantajien toimittaminen Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta on oikeudellisesti vähintäänkin kyseenalaista. Korhonen sanoo, että YK:n periaatteet rajoittavat asevientiä konfliktialueille.

Emeritusprofessori Martti Koskenniemi on aseviennistäkin eri mieltä Korhosen kanssa. Hänen mukaansa A-studion keskustelusta syntyi virheellinen kuva siitä, että Suomi voisi jopa rikkoa kansainvälistä oikeutta antamalla aseapua Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta - asevienti on Koskenniemen mukaan laillista muutoinkin maahan, johon on hyökätty.

– Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, sanoo Koskenniemi. Tässäkin kohtaa perusteluna on YK:n peruskirjan artikla 51, joka lupaa auttaa hyökkäyksen kohdetta.

Myös johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä katsoo, että asenvienti Ukrainaan ei edellytä lupaa YK:lta.

Suomi on päättänyt luovuttaa Ukrainalle rynnäkkökivääreitä, patruunoja, kertasinkoja ja taistelumuonapakkauksia.

Keskustelu on mahdollista perjantaihin 4.3. klo 23 saakka.

Lue lisää:

"Ydinasepidäke estää lännen väliintulon Ukrainaan" – UPI:n tutkija Matti Pesu arvioi, mitä keinoja lännellä on puuttua Venäjän hyökkäykseen

Suosittelemme