Hyppää sisältöön

Joonas Pesonen teki päätöksen, ettei puhu Ukrainasta – seuraajat vaativat somevaikuttajilta kuitenkin kannanottoja

Osa somevaikuttajista vaikenee Venäjän hyökkäyksestä tai viittaa siihen vain lyhyesti. Mutta milloin seuraajamäärä on niin suuri, että vaikuttajalta odotetaan myös yhteiskunnallista vastuuta?

Joonas Pesosella on Instagramissa yli 20 000 seuraajaa. Osa heistä on kysynyt, miksi hän ei osoita tukeaan ukrainalaisille. Arkistokuvassa Pesonen on kuvattu kotonaan syksyllä 2020. Kuva: Nella Nuora / Yle
Varpu Helpinen

Sosiaalisen median vaikuttaja, tamperelainen Joonas Pesonen on tietoisesti rajannut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ulos somekuplastaan. Hän sanoo haluavansa tarjota seuraajilleen kuvapalvelu Instagramissa muuta sisältöä.

– Suurin syy on itsekäs. Kapasiteettini ei nyt vain riitä, koska henkilökohtaisessa elämässäni on isoja muutoksia. Lisäksi muu media hoitaa uutisoinnin paremmin kuin yhden miehen tili.

Seuraajiltaan hän on saanut vaatimuksia julkisesta tuesta ukrainalaisille.

– Se on vähän hassua sanoa, että jos en osoita julkisesti solidaarisuutta, en tunne empatiaa, Pesonen sanoo.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntuu läpäisseen koko suomalaisen yhteiskunnan, ja aiheesta puhutaan jopa päiväkodeissa. Silti osa vaikutusvaltaisista suomalaisista somevaikuttajista näyttää ohittavan aiheen, aivan kuin mitään sotaa Euroopassa ei olisikaan.

Ristiriita on huomattu myös konsulttiyritys Milttonissa.

– Tämä ei ole yksiselitteistä. Ketään ei voi velvoittaa ottamaan kantaa itselle täysin vieraasta aiheesta, etenkään kun kyse on kansainvälisestä kriisistä. Osa seuraajista voi kaivata ikään kuin tunnustusta, mutta on myös paljon seuraajia, jotka hakevat somesta muuta sisältöä kuin kriisiuutiset, PR-viestinnän ja sosiaalisen median johtaja Oona Kasslin Milttonista sanoo.

Mutta milloin somevaikuttajan seuraajamäärä ja mielipiteet ovat kasvaneet niin suuriksi, että henkilöbrändistä tulee yrityksiin verrattavissa oleva brändi, jolta odotetaan myös yhteiskunnallista vastuuta? Osa vaikuttajista esimerkiksi myy jo omia tuotteitaan eikä vain tarjoa alennuskoodeja yhteistyökumppaneiden tuotteisiin.

– Kysymys yhteiskuntavastuusta on mielenkiintoinen. Siihen ei ole vielä vastausta, Kasslin toteaa.

"Velvollisuuteni ei ole olla uutistoimisto"

Somevaikuttaja Joonas Pesonen muistuttaa, että sosiaalinen media ei ole koko totuus, vaan vain valittuja hetkiä.

– Auttamistyötä voi tehdä monella tapaa. Julkinen tapa ei ole ainoa.

Pesosen tavoin omaa sosiaalista vastuutaan on pohtinut myös @aidinpuheenvuoro-tiliä pitävä Inari Fernández. Fernándezilla on kymmeniätuhansia seuraajia esimerkiksi Instagramissa.

– Mietin, millaista tunnetta haluan lisätä seuraajissani, ja päätin, että minun kuvissani sota ei näy. Velvollisuuteni ei ole olla uutistoimisto. On tärkeää muistaa, että meillä on rauha ja kaunis luonto, Sodankylässä asuva ja paljon luontokuvia jakava Fernández kertoo.

Hän on kuitenkin käyttänyt Instagramin tarinoissaan Ukrainaa tukevia aihetunnisteita eli hashtageja sekä Peace-nimisissä kohokohdissaan rauhallista musiikkia, koska myös hänen seuraajansa ovat kysyneet, miksei hän käytä vaikutusvaltaansa sotaa vastaan.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Koronapandemian alussa keväällä 2020 Fernández osallistui valtioneuvoston kanslian #faktaakoronasta-kampanjaan (siirryt toiseen palveluun) ja jakoi ilman palkkiota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa koronaviruksesta. Nyt vastaavaa pyyntöä tiedonjakamiseen ei ole tullut.

– Korona oli iso, tuntematon vaara, ja tuntui tärkeältä olla mukana. Jos sota syttyisi nyt Suomessa, tilanne olisi toinen, ja lasten ja nuorten tavoittamiseen tarvittaisiin myös meitä somevaikuttajia. Mutta kuten Sauli Niinistö sanoi, juuri nyt meillä ei ole hätää.

Fernándezilla on kaksi alakouluikäistä lasta, joiden hän ei anna katsoa tai kuunnella uutisia. Hän, somevaikuttaja, neuvoo kaikkia vanhempia rajoittamaan lastensa sosiaalisen median käyttöä.

– TikTok tuo sodan lasten silmille. Olen joutunut säännöstelemään omaakin uutisseurantaani, koska sotauutiset ovat todella addiktoivia. Seuraan uutisia vain aamuisin, jotta en menetä uniani, ja koska tunnen, miten ahdistus nousee rintakehään. Mietin, miten lapset kokevat tämän, hän pohtii.

Lue lisää: Sotilaita juoksuhaudoissa, ammuskelua rynnäkkökivääreillä: some on täynnä sodan uhkaa – näin voit keskustella asiasta lapsen kanssa

Somessa osa vaikuttajista ottaa hyvinkin nopeasti ja näkyvästi kantaa. Esimerkiksi toimittaja Maria Veitola jakaa Instagramissa 185 000 seuraajalleen listaa avustuskeräyksistä.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

– Iso vaikuttavuus tuo mukanaan myös vastuun. Mutta vaikuttaa voi esimerkiksi jakamalla tietoa avustusjärjestöistä tai rauhoittamalla mieliä, korostaa vaikuttajamarkkinointia tekevän Ping Helsingin toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti.

Hänen toimistonsa on ollut mukana laatimassa ohjeita somevaikuttajille vastuullisesta viestinnästä Ukrainan tilanteesta. Ne on nyt julkaistu myös englanniksi (siirryt toiseen palveluun).

– Osalla somevaikuttajista ei ole viestintäalan koulutusta. Nyt myös somevaikuttajiin voi kohdistua vaikuttamisyrityksiä esimerkiksi Venäjältä ja heidän pitäisi osata huomata tämä, Lahti kuvaa.

Väärän tiedon jakamista on pohtinut myös Joonas Pesonen.

– Nykyään kaikkeen pitäisi reagoida äkkiä. Siinä on suuri vaara sekä disinformaatioon että misinformaatioon.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 8. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Tästä voit lukea Venäjän aloittaman sodan tärkeimmät tapahtumat

Suosittelemme sinulle