STUK Ukrainan sodan vaikutuksista ydinturvallisuuteen: "Tšernobylin vertainen katastrofi ei olisi pahimmassakaan tapauksessa mahdollinen"

Tilaisuus on päättynyt

STUKin mediatilaisuus on nyt päättynyt. Kiitos tilaisuutta seuranneille.

STUK avaa eroja Zaporižžjan ja Tšernobylin välillä

Vielä kerran pähkinänkuoressa: miksi Zaporižžjan reaktori on vähemmän altis vakavalle onnettomuudelle?

STUK yrittää tiivistää ytimekkäästi, että Tšernobylin reaktorissa oli suunnitteluvirhe ja reaktorista oli ennen räjähdystä sammutettu myös turvajärjestelmiä.

Kun pikasulku tehtiin, aiheutui hetkellinen ja katastrofaalinen tehon nousu, joka aiheutti grafiittipalon.

Moderni reaktori sammuu, jos vesi karkaa sieltä. Tilanne on silloin paha ja reaktori sulaa, mutta reaktorin pirskova seurausvaikutus on mahdoton, sillä kevytvesireaktori pidetään vapaana syttyvistä aineista.

Lisäksi näissä laitoksissa on suojarakennus, joka pystyy pidättämään radioaktiivisuutta sisällään. Tšernobylissä suoja menetettiin räjähdyksen seurauksena.

Jos säteilytasot nousevat, voidaan tiettyjen elintarvikkeiden käyttöä rajoittaa

Entä elintarvikeketjun suojaaminen?

Pia Vesterbackan mukaan olisi periaatteessa mahdollista, että Suomeen tulisi onnettomuustilanteen tai ydiniskun seurauksena käyttörajoituksia joillekin elintarvikkeille.

Kynnys näihin suojaustoimiin on Vesterbackan mukaan erittäin matala, sillä erityisesti osaan elintarvikkeista kertyisi laskeumatilanteessa tavallista korkeampi säteilyannos.

Tämän kaltaisilla toimilla suojattaisiin säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia, jotka voisivat mahdollisesti näkyä syöpien lisääntymisenä myös pohjoisemmassa Euroopassa.

Jos Ukrainassa käytettäisiin ydinasetta, olisi kaukovaikutuksia vaikea arvioida

Tähän asti tiedotustilaisuudessa on puhuttu ydinvoimaloista, mutta media kysyy myös ydinaseista: Jos Ukrainan maaperällä käytetään ydinaseita, millainen vaara Suomelle?

STUKin mukaan kaukovaikutuksia on hyvin vaikea arvioida, koska ne riippuvat aseen koosta ja korkeudesta, jossa se räjäytetään. Jotta sen vaikutukset ulottuisivat Suomeen, pitäisi ydinaseen olla hyvin suuri.

Nykyaikaiset ydinaseet ovat STUKin Mikael Moringin mukaan huomattavasti taktisempia, joten tällaista mahdollisuutta tuskin on.

Joditabletteja saa ottaa vain viranomaisen käskystä

Seuraavaksi puhutaan jodista. Joditabletit ovat loppuneet pitkälti Suomen apteekeissa, kun kansalaiset ovat varautuneet kiireesti kriisin myötä.

Pia Vesterbacka pitää varautumista hyvänä, mutta muistuttaa, ettei joditabletteja saa ottaa itse, vaan ainoastaan viranomaisen suosituksesta. Säteilyvaaratilanteessa kilpirauhasta suojaava joditabletti pitää ottaa juuri oikeaan aikaan.

Tärkein toimi säteilyvaaratilanteessa olisi suojautuminen sisätiloihin ja ikkunoiden, ovien ja ilmanvaihdon sulkeminen.

Jos jodia ei nyt kotona ole, ei tarvitse huolestua akuutisti. Taloyhtiöitä ja laitoksia on suositettu varaamaan jodia väestönsuojiin ja myös Huoltovarmuuskeskus on poikkeuksellisesti kertonut, että sen varastoista löytyy runsaasti vahvaa jodia.

STUK muistuttaa vielä kerran, että vaikka ydinonnettomuus tapahtuisi, säteilytasot Suomessa eivät nousisi niin korkeiksi, että vahvaa jodia pitäisi ottaa.

• Lue myös: Apteekkariliitto: Joditabletteja kannattaa pitää lääkekaapissa varalla, mutta nyt niiden hankkimisella ei ole kiirettä

STUK ei usko, että Tšernobylin vertainen katastrofi olisi pahimmassakaan tapauksessa mahdollinen

Tässä välissä on annettu tilaisuus median kysymyksille. Ensin kysytään, miten maailma saa luotettavaa tietoa tilanteesta?

Petteri Tiippana listaa kolme kanavaa: Ukrainan viranomaiset, IAEA eli kansainvälinen atomienergiajärjestö ja kollegat Euroopan alueella.

Ukrainan viesti on ollut se, että pahimmillaan ydinkatastrofi voisi ylittää kaikkien aiempien onnettomuuksien vaikutukset. Tomi Routamo ei usko, että edes pahimmassakaan tapauksessa katastrofi olisi Tšernobylin vertainen.

Lähiympäristölle onnettomuus toisi kuitenkin vakavia seuraamuksia.

Turvarakenteet suojattu luonnonmullistuksilta, mutta sota voisi aiheuttaa vaurioita

Apulaisjohtaja Tomi Routamo selostaa nyt, että rakenteelliselta kannalta nyt käytössä olevat reaktorit ovat erilaisia kuin aikanaan Tšernobylissä, joten samanlaista onnettomuusriskiä ei ole.

Tšernobylistä ei Routamon mukaan ole odotettavissa merkittäviä päästöjä, sillä alueen polttoainevarastot on pitkälti tyhjennetty. Aiemmissa mittauksissa nousseet säteilytasot johtuivat pitkälti siitä, että hyökkäys nosti radioaktiivista pölyä ilmaan alueella.

Tulipalot Zaporižžjassa eivät ole haitanneet voimalan toimintaa ja turvallisuudesta huolehtimista.

Ydinvoimalat on suunniteltu kestämään voimakkaita luonnonolosuhteita, mutta Routamon mukaan sotilaallisilta iskuilta niitä ei ole samalla tavalla suojattu, joten pommitukset voivat aiheuttaa suojarakennukseen vakavia vaurioita. Reaktoreissa on kuitenkin paljon muitakin suojamekanismeja.

Routamo kuitenkin muistuttaa jälleen, että vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa eivät ulottuisi Suomeen saakka.

Suomella ei akuuttia huolta

Tilaisuus on nyt alkanut ja ensimmäisenä puheenvuoron saa STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana.

Tiippanan mukaan Säteilyturvakeskus on seurannut säteilytasoja sodan alusta asti ja seurantaa on tihennetty sen myötä, kun Venäjä on hyökännyt Tšernobyliin ja Zaporižžjaan.

Hyökkäykset ydinlaitoksille ovat Tiippanan mukaan erityisen tuomittavia, sillä kansainväliset sopimukset kieltävät ne. Tiippanan mukaan esimerkiksi Geneven sopimuksen lisäpöytäkirjassa on mainittu erikseen ydinvoimaloiden suojelusta sotilatilanteessa.

Kuitenkaan suomalaisilla ei ole akuuttia huolta ydinvoimaonnettomuuksien suhteen, sillä Tiippanan mukaan vaikutukset olisivat paikallisempia.

Zaporižžjan voimalaitosyksiköt säilyivät ehjinä

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen aluetta Ukrainassa pommitettiin ja alueella syttyi tulipalo aamuyöstä 4.3.

Ukrainan viranomaisen mukaan pommitukset vaurioittivat laitosalueella olevia tukirakennuksia, mutta itse voimalaitosyksiköt säilyvät ehjinä. Ydinturvallisuus ei ole Ukrainan viranomaisen mukaan vaarantunut.

Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät ja komponentit toimivat. Myös säteilytilanne laitoksella ja sen ympäristössä on normaali.

Mediatilaisuudessa STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana, johtaja Pia Vesterbacka ja apulaisjohtaja Tomi Routamo kertovat Ukrainan säteily- ja ydinturvallisuustilanteesta, säteilytilanteesta Suomessa ja miten Suomessa on varauduttu säteilytilanteisiin.

Lue lisää:

Ydinvoimala-alueelle tehty hyökkäys on veret seisauttava ja täysin käsittämätön, sanoo suomalainen sotilasasiantuntija