Imatrankosken kävelykadulla Imatralla on maaliskuisena päivänä rauhallista. Venäjän rajalle on täältä matkaa vain muutama kilometri. Asukkaat tiedostavat rajan läheisyyden, vaikka se ei näy ulospäin.
Ukrainan sota on saanut monet imatralaiset katsomaan naapurimaan hallintoa uusin silmin.
– Putinin mielentila mietityttää. Jos suoraan sanon, ei oikein tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi, Jussi Tähkä sanoo.
– Tuntuu aika epävarmalta. Olen syntynyt toisen maailmansodan aikaan, ja äiti oli synnyttämässä minua kun pommikoneet vihelsivät taivaalla. Pelottaa, Seija Ahonen sanoo.
Myös Joensuusta Imatralle lomailemaan tullut Tiina Geijer on tilanteesta huolissaan.
– Kyllä se vähän huolestuttaa. Ei sillä tavalla, että odottaisin että sieltä vyöryy kohta tankkeja meille, mutta Suomen ja Venäjän välille tuli vähän kuin sellainen outo muuri. Ennen tuntui, että se on sellainen avoin tila. Nyt tuntuu, ettei sinne olekaan enää menemistä, Geijer sanoo.
Somessa keskustelu käy kuumana
Ihmisten huoli näkyy myös sosiaalisessa mediassa, jossa tilanteesta käydään vilkasta keskustelua. Osa ihmisistä tarkkailee ympäristöään aiempaa tarkemmin ja jakaa havaintojaan muille. Someryhmissä on kerrottu esimerkiksi Venäjän puolelta kantautuneista metsätöiden äänistä.
Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne itärajalla on vakaa, mutta myös Rajavartiolaitos on kiinnittänyt huomiota ihmisten valpastumiseen.
– Pitää muistaa, että rajan toisella puolella asuu ihmisiä. He tekevät siellä arkisia askareitaan, kuten metsätaloutta ja käyttävät ajoneuvoja ja niin edelleen. Tästä syntyy havaintoja, joita myös rajavartiostoille sitten kertyy, Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Mikko Lehmus sanoo.
Mikko Lehmus muistuttaa, että Rajavartiolaitos liikkuu valtakunnan rajalla kaikkina vuorokauden aikoina, maalla, merellä ja ilmassa.
– Rajavartiolaitoksen näkökulmasta juuri tällä hetkellä poikkeavaa liikehdintää itärajalla ei tapahdu, eikä oleellisesti kohonnutta rajaturvallisuusriskiä ole välittömästi havaittavissa.
Lehmus sanoo, että tilanteen ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt.
– Rajavartiolaitos viestii varmasti siitä, jos oleellisia muutoksia tulee.
Lehmuksen mukaan aivan rajaseudulla liikkuvat ihmiset ovat Rajavartiolaitokselle merkittävä kumppani, ja rajavartiostot ottavat heidän havaintojaan mielellään vastaan. Tyypillisiä rajavartiostoille ilmoitettuja havaintoja ovat Lehmuksen mukaan esimerkiksi metsätalouden äänet, hakkuut sekä Venäjän puolella lentävät ilma-alukset.
Yhteydenottojen määrä ei Rajavartiolaitoksen mukaan ole lisääntynyt.
– Aina, kun ihmiset tekevät havaintoja, he voivat ilmoittaa niistä paikalliselle rajavartiostolle tai merivartiostolle. Niiden osalta tehdään sitten arvio ja tarvittaessa toimenpiteitä.
Venäjän johto ja kansa eivät ole sama asia
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Ylen Imatralla haastattelemien ihmisten suhtautumista itänaapurin johtoon, mutta ei tavalliseen kansaan.
– Minulla on venäläisiä kavereita ja vanhoja työkavereita. Naapurissakin asuu mukava venäläinen. He ovat ihan syyttömiä tähän, Jussi Tähkä sanoo.
– Putinin hallinnosta on tällä hetkellä aika sekavat ajatukset. Sitä ajattelee, että näinkö tässä sitten loppujen lopuksi kävi. Olen surullinen ja pettynyt tuollaiseen toimintaan, joka on aivan tolkutonta, Juha Matikka sanoo.
Vaikka ilmassa onkin huolta, ihmisiltä löytyy kuitenkin myös toivoa tilanteen raukeamisesta.
– Kyllä minusta tuntuu, että länsimaiden yhtenäisyys, viikko tai kaksi eteenpäin, romahduttaa Venäjän, ja Putin kävelee toivon mukaan johonkin häntä koipien välissä, imatralainen Pauli Lonka toteaa.
Lue lisää: