Useimpien asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole sujunut alkuunkaan presidentti Vladimir Putinin suunnitelmien mukaan.
Brittiläisessä Strategisen tutkimuksen instituutissa (IISS) työskentelevä Nigel Gould-Davies arvioi, että sota on ollut Putinilta massiivinen strateginen virhe.
Hänen mukaansa Putin on täydellisesti aliarvioinut Ukrainan vastarinnan sekä lännen kyvyn vastatoimiin. Putinin virhearviot sekä Ukrainasta, Venäjästä että koko muusta maailmasta ovat nyt ajaneet hänet nurkkaan.
Gould-Daviesin mukaan Putin on aliarvioinut jopa venäläisten sodanvastaisuuden, vaikka pystyykin yksinvaltiaan otteillaan pitämään isänmaallisuuden kulisseja pystyssä.
Tutkijan mielestä Putinin hyökkäys slaavilaista veljeskansaa vastaan oli hänen kaikkien aikojen suurin virheensä.
Putin ei kuitenkaan ole tottunut tunnustamaan erehdyksiään. Jees-miesten ympäröimä yksinvaltias löytää aina syyllisen muusta maailmasta.
Venäjän, Ukrainan ja koko Euroopan kohtalonkysymys on, mitä Putin tekee seuraavaksi – koska jotain hänen pitää tehdä eri tavalla kuin tähän asti.
Gould-Davies sanoo, että Putinilla on nyt tarve lopettaa sota nopeasti. Yksi keino siihen on eskalaatio eli raa'an sodan kiihdyttäminen aina vain kovemmille kierroksille kunnes Ukraina on nujerrettu keinolla millä hyvänsä.
Toinen vaihtoehto on neuvotella sellainen rauhansopimus, jossa hän luopuu useimmista vaatimuksistaan, kuten Ukrainan johdon vaihtamisesta.
Mistä tiedämme, kumman tien Putin valitsee?
Arvioinnin pohjaksi kannattaa perehtyä Putinin rinnakkaistodellisuuteen.
Kenties suorimmin Putinin ajattelua valaisevat hänen viime kesänä julkaisemansa essee Venäjän ja Ukrainan suhteista sekä hänen puheensa 21. helmikuuta ja 24. helmikuuta, joista jälkimmäinen oli sodanjulistus. Niissä Putin ei näe Ukrainalle mitään tulevaisuutta Venäjästä riippumattomana valtiona.
Monen tutkijan, toimittajan ja poliitikon mielestä Putin on vainoharhainen. Asiantuntijoiden mielestä Putinin historian tulkinnat ovat vääriä ja Ukrainasta on tullut hänelle vaarallinen pakkomielle.
Ylelle antamassaan haastattelussa venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja sanoi aikoinaan, että Putin on pyöveli, joka päätti murhata kokonaisen kansan. Sillä kertaa kyse oli tšetšeeneistä. Politkovskaja murhattiin neljä vuotta myöhemmin Putinin syntymäpäivänä.
Nyt kyse on ukrainalaisista.
Sen valossa mitä Putinista tiedämme, rauhansopimus olisi hänelle liian nöyryyttävä tappio. Se voisi myös vaarantaa hänen oman valtansa.
Gould-Daviesin johtopäätös on se, että Putin aikoo eskaloida eli kiihdyttää sotaa. Eskalaatio on kliinisen akateeminen termi sille, että Putin aikoo käydä paljon raaempaa, likaisempaa ja tappavampaa sotaa kuin mitä tähän asti on nähty.
Kysymys on lähinnä siitä, kuinka pitkälle Putin voi mennä.
Sodan kiihdyttämiseen uskoo myös Valkoinen talo, kertoo The New York Times -lehti. Kun Putin on haukannut liian ison palan, hänellä on taipumus tuplata panokset.
Käytännössä se voisi lehden mukaan tarkoittaa esimerkiksi ukrainalaisten kaupunkien silmitöntä pommittamista, lisää uhkailua ydinaseilla tai sodan laajentamista Ukrainan ulkopuolelle.
Lehden mukaan Putin saattaa myös kääntää konfliktia Venäjän ja Yhdysvaltain väliseksi, jotta huomio siirtyisi pois epäonnistumisesta Ukrainassa. Se voisi tarkoittaa vakavia kyberiskuja Yhdysvaltain infrastruktuuria vastaan.
Ranskan päätelmä maiden presidenttien torstaisen puhelinkeskustelun jälkeen oli, että Putin aikoo yhä vallata koko Ukrainan.
Sitä Putin tuskin voi tehdä ottamatta käyttöön aiempaa tuhoisampia aseita.
Venäjän mahdollisuus taktisten ydinaseiden käyttöön puhuttaa nyt monia tutkijoita. Esimerkiksi brittiläisen Chatham House -tutkimuslaitoksen tutkija Patricia Lewis ei ota kantaa ydinaseen käytön todennäköisyyteen, mutta hänen näkökulmiinsa voi perehtyä tästä.
Kansainvälisen European Council on Foreign Relations -tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Jeremy Shapiro puolestaan arvioi, että taktisten ydinaseiden käyttö on mahdollista, joskin epätodennäköistä.
Jo vuonna 2009 Venäjä varoitti voivansa käyttää ydinaseita "ennaltaehkäisevästi", myös paikallisessa sodassa, jos se kokee turvallisuutensa olevan uhattuna.
Yhdysvalloissa on aiemmin arvioitu, että tällaisessa sodassa Venäjä voi herkästi päätyä käyttämään taktista ydinasetta.
Yhdysvaltain hallinnossa ei kuitenkaan uskota, että Putin käyttäisi kaikkein vaarallisimpia, strategisia ydinaseitaan. Viranomaisten mukaan Putinin ydinaseuhittelu länttä kohtaan on yhä vain uhkailua.
Valkoisen talon tyyneys perustuu siihen, että strategisten ydinaseiden tarkoitus on pitää yllä kauhun tasapainoa, kykyä massiiviseen vastaiskuun. Niiden käyttö tarkoittaisi molemminpuolista tuhoa. Siksi niitä ei käytetä.
Ei ainakaan, jos napin painajat ovat yhtään järjissään.
Tämä analyysi on yhdestoista sarjassa, jota Yle Uutiset jatkaa Venäjän hyökkäyksen ajan. Julkaisemme lyhyen mutta samalla syventävän ja asiayhteyksiä valaisevan analyysin joka päivä noin kello 12.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 7. maaliskuuta kello 23:een asti.