Hyppää sisältöön

Osa ihmisistä voi hyötyä maailman epävakaudesta – Etu-Töölössä opetetaan lukiolaisille, miten siinä onnistuu parhaiten sijoittamalla

Asiantuntijan mukaan kriisitilanteissa voi piillä mahdollisuuksia osakesijoittajalle, jos osaa pitää pään kylmänä.

Lulu Moilanen
Etu-Töölön lukiossa opiskeleva Lulu Moilanen on ehdottanut kavereilleen, että opiskelijoiden sijoitussalkun tuotto lahjoitetaan luonnonsuojeluun. Kuuntele videolta hänen ja muiden nuorten ajatuksia sijoittamisesta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lulu Moilanen, 17, miettii nyt raha-asioitaan uudesta näkökulmasta, kun hän on mukana sijoittajakurssilla Etu-Töölön lukiossa Helsingissä.

– Kurssilla on kerrottu sijoittamisen perusteista, ja asiantuntijat ovat käyneet kertomassa rahastoista. Sain tietää sijoittamisesta tulevaisuutta varten.

Talous ja nuoret TAT järjestää sijoittajakursseja lukioissa ja ammattikouluissa ympäri maan.

– Talousosaamisen Pisa-tulokset osoittavat, että sosioekonominen tausta vaikuttaa siihen, mitä nuoret tietävät taloudesta. Sijoittajakoulun avulla halutaan tarjota jokaiselle nuorelle perhetaustasta riippumatta yhdenvertainen mahdollisuus oppia näitä asioita ja vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus hänellä on, sanoo TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä.

Linnea Laurila Etu-Töölön lukiosta (oik.) toivoo saavansa kesätöitä, jotta hän voisi sijoittaa tulojaan osakkeisiin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Pienillä säästöillä pääsee alkuun

Opiskelijat pääsevät kokeilemaan sijoittamista käytännössä erilaisten sponsorien lahjoittamilla varoilla.

Etu-Töölön lukio sai 5 000 euroa Suomen Osakesäästäjiltä, joka teki vastaavat lahjoitukset myös Savonlinnan lyseon lukiolle ja Kankaanpään yhteislyseolle. Yhteensä 15 000 euroa saatiin kasaan, kun 15 000 jäsentä lahjoitti euron.

Myös sijoittamiseen tarvittava pääoma voi kertyä pienistä puroista ja säästöistä, sanoo sijoittajakurssin kehittänyt historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Holmström espoolaisesta Etelä-Tapiolan lukiosta.

– Opastan nuoria laittamaan sivuun sellaisen summan, että elämänlaatu ei kärsi hirveästi, jos sen menettää. On henkilökohtaista, mikä se summa on. Nuorella se voi olla esimerkiksi 10–20 euroa kuukaudessa.

Holmström alkoi vetää kurssia omassa koulussaan viisi vuotta sitten omille opiskelijoilleen.

– Se näytti toimivan hyvin, joten otin yhteyttä TATiin ja kysyin, auttaisivatko he tekemään kurssista valtakunnallisen hankkeen.

Polina Kryukova (vas.) vasta pohtii sijoittamisen aloittamista. Töitä lukion ohella tekevä Siiri Kivistö sijoittaa palkkojaan. Oskari Lehvilä aikoo panna sijoituksiin jopa 90 prosenttia kesätyörahoistaan. Kuva: Pekka Koli / Yle

Kurssilla oppii välttämään virheitä

Kurssin aikana opiskelijat laativat oman säästämissuunnitelman, johon kirjataan kuukausitulot, säästötavoite ja sopivia sijoituskohteita.

Lulu Moilasen säännölliset tulot kertyvät 80 euron kuukausirahasta, jonka maksavat vanhemmat ja sukulaiset. Lisätuloja hän saa työskentelemällä äitinsä yrityksessä kuvausassistenttina.

Hän ei joudu vielä itse ostamaan ruokaa eikä maksamaan vuokraa tai muita laskuja. Menoja tulee muun muassa vaateostoksista ja ulkona syömisestä. Korona-aikana rahaa on jäänyt myös säästöön, koska elämä on ollut rajoitettua.

– Pyrin siihen, että käyttötilillä on aina noin sata euroa jäljellä. Säästötili avautuu kohta, kun täytän 18 vuotta. Sinne aion säästää tulevia opintoja ja asumista varten.

Suomen Osakesäästäjät lahjoitti 5 000 euroa Etu-Töölön lukion sijoittajakurssilaisille maaliskuun alussa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman suosittelee aloittamaan sijoittamisen jo nuorena, mutta muistuttaa, että siihen tarvitaan opastusta.

– Se on paras tapa vaurastua kansakuntana ja myös yksityisesti. Jos missään vaiheessa ei opi sijoittamaan, sitä ei todennäköisesti aloita koskaan. Jos kuitenkin aloittaa, mutta ei tiedä, mitä tekee, voi tehdä paljon virheitä ja jopa tuhota henkilökohtaista varallisuutta.

Sijoittaja ilmaisee arvojaan

Lulu Moilanen uskoo, että hän sijoittaa jossain vaiheessa elämäänsä ainakin asuntoon. Lisäksi hän on pohtinut erilaisiin yrityksiin sijoittamista.

– Ehkä paikallisiin pienyrityksiin, koska koronatilanne on nyt vaikuttanut paljon niihin. Ja tietenkin myös isompiin, vaikka Finnairiin, kun nyt pääsee taas lentämään.

Jokainen sijoittaja ilmaisee omaa arvomaailmaansa omilla päätöksillään. Kukin määrittelee itse, mitä vastuullinen sijoittaminen itselle merkitsee.

– Sijoitussalkusta voi jättää pois yksittäisiä toimialoja ja yhtiöitä. Ase- ja tupakkateollisuus ovat klassisia esimerkkejä. Sijoituksia voi myös painottaa yhtiöihin, jotka ovat ratkaisemassa jotain isoa ongelmaa, esimerkiksi ilmastonmuutosta. Paras tapa ilmaista omaa arvomaailmaa on osallistua tällaisten yhtiöiden osakeanteihin, jolloin ne saavat rahaa, Snellman sanoo.

Maailman seuraaminen tukee sijoituspäätöksiä

TATin toimitusjohtajan Jenni Järvelän mukaan sijoittaminen kannustaa nuoria seuraamaan maailman menoa kansainvälisellä tasolla.

– Globaalissa markkinassa maailman tapahtumat vaikuttavat siihen, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu. Talous on verkottunut, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tästä tuoreena esimerkkinä on Ukrainassa käytävä sota, joka näkyy muun muassa venäläisiin kohdistuvina talouspakotteina ja vaikuttaa myös suomalaisyritysten toimintaan ja vientiin sekä energiamarkkinoihin.

Epävakaa tilanne aiheutti aluksi Euroopan osakemarkkinoilla laskua, mutta sittemmin kurssit ovat jo kääntyneet nousuun. Sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaatiota jo viime vuodesta lähtien, ja kuluttajahinnat ovat nousseet. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämä kehitys kiihtyy.

Kriisit voivat olla mahdollisuuksia

Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtajan Victor Snellmanin mielestä nyt on hyvä aika nuorille aloittaa sijoitusharjoittelu.

– Heille tulee terve suhtautuminen riskiin ja kurssiheiluntaan. Jos sijoittaminen aloitetaan, kun on ollut viisi vuotta pelkkää nousukautta, voi käydä niin, että osakemarkkinoiden ensimmäistä korjausliikettä säikähdetään ja myydään kaikki, mutta ei huomata, että se voi olla jopa mahdollisuus hyvässä lykyssä.

Kun useiden osakkeiden arvot laskevat riippumatta yritysten toimialasta, jossakin yhtiössä voi olla Snellmanin mukaan hyvä ostopaikka.

– Sijoittaja voi miettiä, onko nyt hyvä mahdollisuus ostaa alennuksella. Vastaavasti jos kurssit nousevat kautta linjan voimakkaasti ilman yhtiökohtaista syytä, voi miettiä, onko kurssi ylihinnoiteltu ja onko tarpeen myydä osakkeet.

Sijoittaminen on psykologiaa

Myös sijoittajakurssin kehittänyt historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Holmström näkee nykytilanteessa mahdollisuuksia sijoittajan näkökulmasta.

– Ihmiskunnan historiassa on ollut vakavampiakin kriisejä, kuten maailmansotia ja erilaisia talouskriisejä. Silti osakesijoittaminen on ollut varsin tuottoisaa pitkällä tähtäimellä.

Hänen mukaansa sijoittaminen on pitkälti psykologiaa ja vaatii epävarmuuden sietokykyä. Usein kannattaa pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassa, vaikka pörssikurssit heittelehtisivät.

– Kun kriisi menee ohi, tilanne normalisoituu eikä mitään ole menetetty. Jos panikoi kriisin syttyessä ja tekee äkillisiä myynti- tai ostopäätöksiä, se voi olla pitkällä tähtäimellä vaarallista. Sijoittajan perustaitoja on, että osaa hallita itsensä kriisitilanteissa ja pitää päänsä kylmänä.

Sijoittaja ei elä ainoastaan tässä hetkessä vaan miettii elämäänsä esimerkiksi 20 vuoden päähän. Kun sivuun laittaa sellaisen summan, joka ei ole pois välttämättömistä kuluista, voi vähitellen vaurastua.

Riski ei saa olla niin suuri, että asunto lähtee alta, jos sijoitus menee pieleen.

Opettaja Timo Holmströmin kurssilaiset äänestivät hyväntekeväisyyssalkkunsa ensimmäiseksi sijoitukseksi indeksirahaston, joka seuraa yhdysvaltain markkinoita vastuullisuuspainotuksella. Kuva: Pekka Koli / Yle

Opiskelijat lahjoittavat tuoton hyväntekeväisyyteen

Etu-Töölön lukion nuorten sijoitussalkun tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Opiskelijat miettivät yhdessä kohteet.

Lulu Moilanen haluaa auttaa eläimiä ja luontoa nyt ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa omilla sijoitustuotoillaan.

– Minulla eläimet ja luonto ovat lähellä sydäntä.

Tällä hetkellä sijoittajakursseja järjestetään 60 koulussa. Mukana on vain viisi ammattikoulua, loput ovat lukioita. Uusi ilmoittautumiskierros TATin kursseille (siirryt toiseen palveluun) alkaa lähipäivinä, ja lisää ammattikouluja toivotaan mukaan.

TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman haluavat, että kaikilla nuorilla on valmiuksia sijoittamiseen ja sen kautta myös vaurastumiseen. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 13. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Eveliina Juselius, 30, siirtää joka kuukausi palkastaan 500 euroa säästöön – jopa kolmannes nuorten aikuisten varoista on sijoituksissa

Nuorten sijoittamisbuumi on kovempi kuin ehkä koskaan ennen – professori kiittää somea

Kuuntele toimittaja Julia Thurénin Melkein kaikki rahasta -podcastia Yle Areenassa

Suosittelemme sinulle