Helsingin energiayhtiö Helen ilmoitti viime viikolla, että se aikoo ostaa kivihiilensä toistaiseksi muualta kuin Venäjältä. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Suomessa on vedetty venäläisiä tuotteita pois myynnistä aina saunavihtoja myöten, mutta juuri polttoainekaupan rajoittaminen osuisi parhaiten kohteeseensa, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori.
– En sano, etteikö Venäjällä olisi diktaattori ilman energiakauppaakin. Mutta vallankäytön keskittäminen on ollut helpompaa, kun fossiilisten energialähteiden tulot on pystytty pitämään pienen eliitin käsissä, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.
Lue lisää: Analyysi: Me rahoitamme Venäjän sotaa öljy- ja kaasukaupalla – sille halutaan nyt nopeaa loppua
Selvitimme, miten venäläiset polttoaineet voi korvata Helsingissä, jonka lämmitys on vuosikausia nojannut lähes yksinomaan kivihiilen ja maakaasun polttoon. Kysyimme myös kahdelta tutkijalta, miten polttoaineboikotit toimisivat Euroopan mittakaavassa.
Kivihiiltä saa pienellä vaivalla ja lisäkustannuksella muualtakin kuin Venäjältä
Helenin ilmoitus lopettaa kivihiilen osto Venäjältä on siinä mielessä merkittävä, että kivihiilellä on ollut suurin rooli kaupungin lämmittämisessä. Viime vuosina sitä on ostettu nimenomaan Venäjältä.
Myös naapurikaupungissa Espoossa kivihiilen osuus on merkittävä, mutta Vantaalla jo huomattavasti pienempi.
Kivihiilen alkuperämaan vaihtaminen ei ole kovinkaan suuri ongelma. Sitä tuotetaan ympäri maailman, ja sitä voi kuljettaa laivoilla ja varastoida vaikka taivasalla.
Tampereen yliopiston tutkija sanoo, että kivihiilestä on maailmanmarkkinoilla jopa pientä ylitarjontaa, joten merkittävin ero on, että sitä tulee jatkossa kauempaa.
– Ei ole mitään syytä, miksi Suomessa pitäisi ostaa laajalti venäläistä kivihiiltä. Kuljetuskustannus on vain pieni osa hinnasta, sanoo Venäjään ja energiapolitiikkaan erikoistunut professori Pami Aalto.
Venäjän kivihiilikauppaa voi vaikeuttaa, mutta sen merkitys ei ole kovin suuri
Jos länsimaat alkavat laajemmin boikotoida venäläistä kivihiiltä, voi Venäjällä olla vaikeuksia löytää uusia markkinoita.
Ensinnäkin laajan tarjonnan takia myös muiden on helpompi elää ilman venäläistä kivihiiltä. Toiseksi talouspakotteet voivat hankaloittaa venäläisten kivihiilikuljetusten rahoittamista ja vakuuttamista.
– He joutuvat aika hankalalla tavalla järjestämään kivihiilikauppansa jatkossa, Aalto sanoo.
Mutta vaikka kivihiilikauppa vaikeutuisi, pelkästään sillä ei suurta vahinkoa aiheuteta.
– Eurooppa tuo kolmanneksen kivihiilestään Venäjältä. Venäjälle kivihiilitulot ovat murto-osa verrattuna maakaasuun tai öljyyn. Kivihiilen ostoa lopettamalla emme saa Venäjää ahdinkoon, se on selvä. Mutta totta kai se on osa kokonaisuutta, Helsingin yliopiston Veli-Pekka Tynkkynen toteaa.
Maakaasun voi korvata öljyllä myös maakaasulaitoksissa
Normaalioloissa Helsinki on polttanut maakaasua melkein yhtä paljon kuin kivihiiltä. Kaupungin laitosten yhteenlasketun tehon perusteella maakaasu on kivihiiltäkin merkittävämpi polttoaine.
Jos kivihiiltä on helppo kuljettaa ympäri maailman, maakaasun suhteen tilanne on toinen.
Suomeen tulee kaasuputki Venäjän lisäksi Virosta, mutta virolaisestakin putkesta tulee suurelta osin venäläistä maakaasua. Nesteytettyä maakaasua (LNG) voi kuljettaa laivoilla ja syöttää maakaasuverkkoon, mutta LNG-terminaaleja ei ole vielä Euroopassa kovinkaan paljoa.
Suomessa LNG-terminaalit ovat tyystin maakaasuverkon ulottumattomissa länsirannikolla.
Jos putkista ei saa Venäjän ulkopuolella tuotettua maakaasua, Helsingin energiayhtiö Helen voi luopua maakaasusta ylipäätään.
Jo vuonna 2021 helsinkiläisillä laitoksilla poltettiin aiempaa vähemmän maakaasua, koska sen hinta nousi ennätyskorkealle.
Ensisijainen keino maakaasun korvaamiseksi on ollut kivihiilivoimaloiden käytön lisääminen.
Kivihiilen polton kasvattamisessa on kuitenkin yksi ongelma. Nykyisen suunnitelman mukaan Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan vuoden kuluttua ja Salmisaaren voimala kahden vuoden kuluttua.
– On selvää, että Helsingissä, Suomessa tai Euroopassa ylipäätään voi tulla pieni kivihiilipiikki Venäjän aloittaman sodan ansiosta. Kivihiilestä luopumiseen voi tulla vuosi tai kaksi takapakkia, arvioi Tampereen yliopiston Pami Aalto.
Helenin tuotannon ja omaisuuden johtajan Timo Aaltosen mukaan yhtiö ei ole muuttamassa suunnitelmiaan kivihiililaitosten sulkemisesta.
Toinen vaihtoehto maakaasun korvaamiseen on öljy, jota ei ole yleensä poltettu juuri lainkaan sen korkean hinnan takia. Maakaasun jyrkkä kallistuminen on kuitenkin johtanut siihen, että Helen kertoo korvanneensa maakaasua öljyllä jo viime vuonna.
Helenillä on huoltovarmuuden takia runsaasti lämpökeskuksia, joiden ensisijainen polttoaine on öljy. Niiden lisäksi öljyä voi polttaa myös yhtiön maakaasu- ja kivihiililaitoksissa.
Suomen lainsäädäntö on velvoittanut rakentamaan energialaitokset niin, että niissä voi käyttää kahta eri polttoainetta.
Maakaasuboikotti iskisi Venäjään nopeasti, mutta on Keski-Euroopalle mahdoton
Maakaasun oston lopettaminen olisi nopein tapa horjuttaa Venäjää, arvioi Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen.
– Kaasu vahingoittaa Venäjää siksi, että se ei pysty viemään Euroopan ostamaa kaasua muualle, koska se on putkissa kiinni.
Ongelma on, että vaikka Helsinki pystyisi irtautumaan maakaasusta, Euroopassa tilanne on täysin eri.
Maakaasun korvaaminen öljyllä on huomattavasti vaikeampaa, koska erityisesti Saksassa ja Italiassa maakaasua poltetaan paljon talojen omissa lämmitysjärjestelmissä. Ne täytyisi vaihtaa polttoaineen mukana.
Siksi venäläisen maakaasun korvaamiseen tarvittaisiin paljon nesteytettyä maakaasua jostain muualta.
– Koko Eurooppa ei voi siirtyä LNG:hen vuoden tai kahden sisällä. Se ei ole mahdollista, vaikka LNG:n tarjoajien määrä kasvaa. Sen pitäisi kasvaa räjähdysmäisesti, Tampereen yliopiston Pami Aalto sanoo.
Aalto arvioikin, että Eurooppa on riippuvaisempi maakaasukaupasta kuin Venäjä. Ja vaikka maakaasulla voisi vaikuttaa nopeasti, senkin osuus Venäjän fossiilisen energian vientituloista on vain 10–20 prosenttia.
– Jos Venäjä haluaa jossakin pudottaa tuloja poliittisten syiden takia, maakaasussa se voi sen tehdä. Mutta öljykaupan on pakko jatkua tai Venäjän ulkomaankaupan tulot romahtavat totaalisesti.
Venäjän välttely öljykaupoilla ei ole Helsingille ongelma
Viime vuosina öljy on ollut Helsingin energiantuotannossa varsin pienessä osassa. Sitä on ostettu useilta tuottajilta, eikä Helenin Timo Aaltonen osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka paljon öljyä on tullut Venäjältä.
Jos Helsingissä korvataan maakaasua öljyllä, se ei automaattisesti tarkoita venäläistä öljyä. Öljyllä on laajat maailmanmarkkinat, ja sitä voidaan kuljettaa putkien lisäksi tankkereilla.
Tilanne on Helsingin näkökulmasta samankaltainen kuin kivihiilen kanssa.
– Venäläinen öljy on ehdottomasti korvattavissa energiantuotannossa. Se ei ole minkäänlainen ongelma, Tampereen yliopiston Aalto sanoo.
Öljy on Venäjälle merkittävin, ja sota on jo nostanut siitä saatavaa hintaa
Öljytulojen romahtaminen olisi presidentti Vladimir Putinin hallinnolle kova isku. Siksi ainakin EU, Iso-Britannia ja Yhdysvallat yrittävät sitäkin. Sen aikaansaaminen on kuitenkin vaikeaa.
Ensimmäinen syy on se, että länsimaissa käytetään venäläistä öljyä niin paljon, ettei sille välttämättä löydy riittävästi korvaajia muualta maailmasta. Toinen syy on, että Venäjä saattaa saada öljynsä kaupattua johonkin muualle.
Tampereen yliopiston Aalto huomauttaa, että vaikka länsi laittaisi venäläisen öljyn boikottiin, hyökkäys Ukrainaan voi silti olla Venäjän öljykaupalle eduksi. Sota lisää epävarmuutta, mikä nostaa öljyn hintaa.
Juuri Venäjällä öljyn tuotantokustannukset ovat monia muita alueita korkeammalla ja vieläpä nousussa. Öljyn halpa hinta tekisi maan talouden kivijalasta kannattamattoman.
– En silti usko, että olisi kokonaisyhtälön kannalta kannattavaa laittaa miljardi päivässä sotaan, jotta saa korkeamman öljyn hinnan, sanoo Aalto.
"Nyt katsotaan, kuinka paljon Eurooppa on valmis maksamaan vapaudestaan"
Vaikka maailmanmarkkinat pehmittäisivät Euroopan polttoaineboikotin iskua Venäjään, Veli-Pekka Tynkkynen näkee sen olevan tehokkain käytössä oleva talousase.
– Ei sekään kahdessa kuukaudessa tapahdu, että rakennetaan uusia kaasu- ja öljyputkia. Jos Putinin Venäjä nojaisi pelkästään Kiinaan, kyllä vähintään kolmannes lähtisi Venäjän taloudesta pois.
Toisaalta boikotti nostaa energian hintaa Euroopassa. Myös Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut ja nousee edelleen.
– Toistaiseksi Putinin Venäjä on luottanut siihen, että Euroopan maksuhalu on ollut minimaalinen, ja on uskottu keskinäisriippuvuuteen. Nyt katsotaan, kuinka paljon Eurooppa on valmis maksamaan omasta vapaudestaan, Tynkkynen sanoo.
Lopullinen ratkaisu on fossiilisista polttoaineista irtautuminen
Venäläisten polttoaineiden korvaaminen muun maailman fossiilisilla polttoaineilla ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu – katsoi asiaa sitten talouden tai ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudun energiayhtiöt ovatkin siirtymässä energiaan, johon ei fossiilisia polttoaineita tarvita.
Vaikka Helsingin yliopiston Tynkkynen haluaisi venäläiset polttoainehanat kiinni, ei hänkään laittaisi idän ovea takalukkoon.
– Meillä on tulevaisuudessa paljon yhteisiä intressejä esimerkiksi uusiutuvan energian rakentamisessa. Jos Venäjä palaa yhtenäisriippuvuuteen täysin puhtaalta pöydältä, voimme yhdessä rakentaa maailmaa, joka ottaa ilmaston hätätilan vakavasti.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: