Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helmikuun viimeinen viikko alkaa Brysselissä jännittyneissä merkeissä.
Yhdysvallat on jo kuukausien ajan varoittanut Venäjän keskittävän joukkojaan Ukrainan rajalle hyökkäystä varten. Tilanne kiristyy entisestään, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin päättää tunnustaa Luhanskin ja Donetskin kapinallisalueet 21. helmikuuta.
– Kapinallisalueiden tunnustamiseen saakka meillä oli vielä se toive ja usko, että neuvotteluraiteella edetään. Se oli auki koko ajan, Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen kuvailee reilun kahden viikon takaisia muistikuviaan.
Keinänen edustaa Suomea pysyvien edustajien komiteassa, joka valmistelee EU:n ministerineuvoston päätöksiä. Hän on osallistunut pakotteisiin ja muihin vastatoimiin liittyvään päätöksentekoon, ja kertoo tässä jutussa siitä, miten EU onnistui suoristamaan rivinsä Venäjän hyökkäyksen edessä.
EU reagoi kapinallisalueiden tunnustamiseen jo seuraavana päivänä. Pariisissa kokoontuvat ulkoministerit päättivät ensimmäisistä Venäjän vastaisista sanktioista.
Luhanskin ja Donetskin tunnustamisesta vastaavat venäläiset päättäjät asetettiin matkustuskieltoon ja heidän varojaan jäädytettiin. Sanktiot ovat kuitenkin rajattuja, ja vaikutukset Venäjän talouteen jäävät toistaiseksi vähäisiksi.
– Euroopassa ei vielä sisäistetty, miten vakava tilanne on, EPC-ajatushautomon ohjelmajohtaja Ricardo Borges de Castro arvioi.
Markku Keinäsen mukaan asteittainen eteneminen oli EU:lta harkittua. Pakotteisiin haluttiin jättää kiristämisen varaa.
– Tietysti voi kysyä, että olisivatko järeämmät pakotteet pysäyttäneet tämän operaation. Epäilen, olisivatko pysäyttäneet.
1. Saksan päätös oli ensimmäinen avainhetki
Tiistaina 22. helmikuuta tehdään kuitenkin päätös, joka antaa esimakua siitä, mitä tuleman pitää: Saksa jäädyttää Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen.
–Mielestäni tämä päätös oli kun laukaisin, Borges de Castro kuvaa Saksan päätöstä.
–Kun Saksa seuraa polkua, Eurooppa seuraa polkua, hän kuvailee Saksan näyttämän esimerkin merkitystä.
Torstaina 24. helmikuuta Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Yleistunnelma Brysselissä on synkkääkin synkempi. Huoli paistaa päättäjien ja virkamiesten kasvoilta.
–Kyllä se oli aika tyrmäävä tieto, suurlähettiläs Keinänen kuvaa hyökkäysuutista.
2. Zelenskyin puhe huippukokouksessa oli toinen avainhetki
Samana iltana 24. helmikuuta EU-maiden päämiehet kokoontuvat Brysselissä. Johtajilta odotetaan linjanvetoa Venäjän hyökkäykseen. Pöydällä ovat nyt kaikki vaihtoehdot, myös äärimmäiset keinot, kuten Venäjän sulkeminen kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu huippukokouksessa EU-johtajille videon välityksellä. Hän kertoo itseensä ja perheeseensä kohdistuvasta uhasta, ja toteaa, että kyseessä voi olla viimeinen kerta kun hänellä on mahdollisuus puhutella EU:n johtoa.
Kameroilta piilossa pidetty puhe tekee EU-johtajiin syvän vaikutuksen. Viimeistään nyt on selvää, että Ukraina puolustautuu Venäjää vastaan ja että presidentti Zelenskyi johtaa tätä taistelua. Puhetta seuranneen EU-lähteen mukaan hetki oli “historiallinen”.
–Kyseessä oli suunnanmuuttaja, joka osoitti Zelenskyin olevan sodan ajan presidentti. Kriisi tai sota paljastaa, millainen ihminen todellisuudessa on, sanoo puolestaan EPC:n Borges de Castro
3. EU:n päätös aseistaa Ukrainaa oli kolmas avainhetki
Viikonloppu 27.–28. helmikuuta oli merkittävä: silloin päätettiin sekä Ukrainan aseistamisesta että merkittävistä talouspakotteista.
Euroopan unioni päättää yhteistyössä Yhdysvaltain, Britannian ja Kanadan kanssa sulkea venäläisiä pankkeja maailmanlaajuisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle ja estää maan keskuspankkia hyödyntämästä kansainvälisiä rahavarantojaan.
Erityisesti suoraan keskuspankkiin kohdistuva pakote on historiallisesti poikkeuksellinen. Se heikentää Venäjän kykyä tukea ruplaa ja auttaa yrityksiä hoitamaan valuuttamääräisiä velkojaan. Ruplan kurssi sukeltaa ja lukuisat eurooppalaiset yritykset ilmoittavat lähtevänsä Venäjältä.
–On selvää, että pakotteet toimivat vain, jos ne vahingoittavat myös meitä. Muuten ne eivät ole uskottavia, Borges de Castro sanoo.
Hän jatkaa, että energian hinta on jo noussut ja myös ruuan hinta voi nousta, koska Venäjä ja Ukraina ovat tuottaneet lähes kolmanneksen maailman vehnästä.
Pakotteet iskevät myös venäläisiin lentoyhtiöihin, joilta Euroopan ilmatila on nyt suljettu. Noin kaksi kolmasosaa niiden käyttämistä liikennelentokoneista on länsimaisilta yhtiöiltä vuokrattuja Boeing- ja Airbus-koneita, analyysiyhtiö Cirium arvioi. Aeroflot ja muut maan lentoyhtiöt enää saa näihin koneisiin varaosia tai huoltopalveluita.
EU tekee myös historiallisen päätöksen Ukrainan aseistamisesta. Sunnuntaina 27. helmikuuta pidetyssä kokouksessa EU:n ulkoministerit päättävät 450 miljoonan euron aseavun lähettämisestä Ukrainaan.
Samana päivänä Saksa ilmoittaa panostavansa 100 miljardia euroa puolustuksensa parantamiseen ja nostavansa puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta Naton ohjenuoran mukaiseen kahteen prosenttiin.
Historiallisia päätöksiä pohjustaa täysillä kierroksilla käyvä virkamieskoneisto. Töitä tehdään viikonpäivää ja kellonaikaa katsomatta.
–Kun tämä lähti vyörymään niin päätökset tehtiin aivan käsittämättömän nopeasti, Markku Keinänen arvio.
Vertailukohtana voi pitää EU:n normaalia päätöksentekoprosessia, missä päätösten valmistelussa voi vierähtää kuukausia tai vuosia.
–Kaikki jäsenmaat olivat valmiita toimimaan muutamien tuntien varoajalla. Suomessakin kansalliset prosessit pyöritettiin nopeasti, kaikki joustivat.
Merkillepantavaa on Keinäsen mielestä se, että EU-maat ovat säilyttäneet yhtenäisyytensä läpi koko kriisin. Jäsenmaita ei ole tarvinnut taivutella sanktioiden taakse.
–Venäjän valitsema toimintatapa yhdisti EU-maat.
Ricardo Borges de Castron mukaanpakotteiden asettaminen ei ole läpihuutojuttu.
–Käsitykseni on, että jäsenmaiden keskuudessa on ollut paineita.
Hän korostaa Yhdysvaltain merkitystä Venäjän vastaisissa pakotteissa. Painetta on tullut myös Atlantin toiselta puolelta.
–Kun puhumme Euroopan alueellisesta puolustuksesta Yhdysvallat on vahvassa asemassa.
Historiallisten päätösten sarja voi saada jatkoa, jos EU päättää reagoida Venäjän hyökkäykseen uusin pakottein. EU-maat voisivat esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian tavoin kieltää kaasun ja öljyn tuonnin Venäjältä. Euroopassa vastaava päätös johtaisi merkittäviin energiahuoltoon liittyviin häiriöihin.
Hänen mukaansa viime viikkojen tapahtumat ovat vasta alkusoittoa Venäjän hyökkäyksen aiheuttamassa muutoksessa.
–Maailma muuttui 24. helmikuuta, ja meidän on ymmärrettävä tämä.
Suurlähettiläs Markku Keinäsen mukaan Venäjän hyökkäys on tuonut esille ketteryyttä ja joustavuutta EU:n päätöksenteossa. Keskeistä on myös saumaton yhteistyö Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
–Jos me pystyisimme toimimaan näin aina, niin Euroopan unioni voisi olla vahva toimija myös ulkosuhteissa.
Ukrainan tilannetta puidaan Ranskan Versaillesissa järjestettävässä huippukokouksessa torstaina. EU-johtajien odotetaan muun muassa keskustelevan puolustuksen vahvistamisesta, energiakysymyksistä ja Ukrainan jättämästä EU-jäsenhakemuksesta.
Ukraina on toivonut pääsevänsä EU:n jäsenehdokkaaksi pikavauhtia. Kymmenkunta maata tukee ehdotusta. EU:n laajeneminen herättää kuitenkin myös vastustusta monissa jäsenmaissa. Jäsenyyttä odottavien Länsi-Balkanin odotetaan myös reagoivan, jos Ukrainalle tarjotaan ohituskaistaa jäsenyyteen.
Ricardo Borges de Castron mukaan EU:lla ei ole varaa riidellä laajentumisesta vallitsevassa tilanteessa. Tärkeämpää olisi keskittyä Ukrainan sodan lopettamiseen.
Markku Keinänen uskoo, että Ukrainan sodalla voi olla pysyviä vaikutuksia Euroopan unionin toimintaan. Versaillesin huippukokous voi antaa viitteitä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
–Se on se saranakohta tämän kaiken jälkeen. Mihin suuntaan tästä lähdetään? Niin paljon on tapahtunut, että emme voi siirtyä normaaliin arkeen tästä vain.
Presidentti Zelenskyi vetosi EU-parlamentille pitämässään puheessa Ukrainan jäsenyyden puolesta.
–Olemme eurooppalaisia, olemme Euroopan unioni. Ja Euroopan unioni tulee olemaan vahvempi kanssamme.
Lue lisää:
Yle seuraa tässä jutussa Ukrainan sotaa
_Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 11.3. kello 23:een saakka.
Korjaus 10.3.2022 klo 8.59: Parlamentista 1.3. otetun kuvan alla kerrottiin virheellisesti, että kuva olisi otettu 24.2. huippukokouksessa. Kuva on vaihdettu oikeaan._