Pudasjärveläisen metsänomistajan Markus Ekdahlin Hetekylässä sijaitsevalla metsäpalstalla tuhkalannoitus on tehnyt tehtävänsä; lannoitetun alueen puusto on selvästi lannoittamatonta korkeampaa.
Ekdahl on lannoittanut suometsäalueitaan tuhkalla jo pari vuosikymmentä.
– Tuhkaaminen on oikeastaan ainoa oikea tapa lannoittaa turvemaita, jotta metsän kasvua saa lisättyä, Ekdahl toteaa.
Suomen metsäkeskuksen tutkimusten mukaan tuhkalannoituksella voidaan saada huomattava lisäkasvu puustolle, kun kohde valitaan oikein.
Johtava asiantuntija Markku Remes listaa nopeutuneen puunkasvun etuja: se lisää hiilinieluja, tehostaa vesiensuojelua ja tuo metsänomistajille lisätuloja.
– Täällä Hetekylän tuhkausalueella puun kasvu on arviolta 4–5 kuutiota hehtaarilla. Tuhkaamisen jälkeen kasvua saadaan lisättyä parinkymmenen vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Tuhkaamalla voidaan saada jopa kolme kuutiota lisäkasvua hehtaarille vuodessa.
Yhden kuutiometrin puuta lasketaan sitovan itseensä hiilidioksidia noin 750 kilon verran, josta suuri osa karkaa takaisin taivaalle. Keskimääräisellä 35 hehtaarin suomalaisella metsäpalstalla tuhkalannoitus voisi siis lisätä metsän hiilensidontaa lähes 20 tonnia.
Se vastaa kahden keskimääräisen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Hiilinielujen kasvattaminen on otettu myös valtion omistajapoliittisiin linjauksiin vuosille 2020–2024. Yhtenä keinona kasvun lisäämiseen on Metsähallituksellakin tuhkalannoitus.
Lue myös: Valtion talousmetsille tulee ensimmäistä kertaa tavoite kasvattaa hiilinielua
Suosio kasvussa, mutta hitaasti
Tuhkalannoitukseen sopivia suometsiä on Suomessa 1,3 miljoonaa hehtaaria, joista yli 300 000 hehtaaria sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnassa tehdään reilu viidennes kaikista Suomen tuhkalannoituksista.
Markku Remeksen mukaan tuhkan käyttö on kuitenkin lähtenyt liikkeelle hitaasti.
– Tällä hetkellä tuhkaa levitetään metsämaille 10 000–15 000 hehtaarille vuodessa. Mahdollisuus olisi levittää jopa nelinkertaiselle alalla tuhkaa.
Remeksen mukaan suurin syy tuhkalannoituksen suosion matalaan tasoon löytyy muun muassa lannoitusprosessin pituudesta.
– Lannoittaminen vaatii usein ulkopuolista suunnitteluapua. Lisäksi lannoituksen tuotto näkyy vasta vuosikymmenten kuluttua, joka ei välttämättä innosta vanhempia metsänomistajia tuhkalannoitukseen.
Markku Remes sanoo, että tuhkalannoitus kiinnostaa metsänomistajia tällä hetkellä huomattavasti enemmän tuhkan käyttöön nähden. Myös keinolannoitteiden hinnan nousu on lisännyt tuhkan osuutta lannoituksissa.
– Käyttömäärä varmasti lisääntyy tulevaisuudessa, Remes sanoo.
"Tuhkalannoitus on ekoteko"
Metsäkeskuksen tutkimusten mukaan tuhkasta vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrät ovat vähäiset, sillä tuhkasta liuennut fosfori sitoutuu nopeasti maaperän rauta- ja alumiiniyhdisteisiin hidasliukoiseen muotoon.
Tuhka sisältää myös rautaa. Emäksiset tuhkat neutraloivat maata ja sitovat myös tuhkassa olevat raskasmetallit vaikeasti liukenevaan muotoon.
– Tuhkalla ei ole todettu tutkimuksissa merkittävää vaikutusta marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuuksiin, Markku Remes toteaa.
Remeksen mielestä tuhkalannoitus on suorastaan ekoteko.
– Lannoituskelpoinen tuhka on puutuote, jolloin puu tulee kierrätettyä ja käytettyä loppuun saakka, Remes sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella metsän lannoittamisesta Yle Tunnuksella perjantaihin 11.3. kello 23 saakka.