Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut Suomen ristiriitaiseen tilanteeseen.
Julkinen mielipide ja poliitikot ovat Nato-myönteisempiä kuin koskaan. Samalla Natoon pyrkimisen riskit ovat suurimmat koko Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisenä aikana.
Suomen ja Venäjän suhteet eivät ole olleet toisen maailmansodan jälkeen kertaakaan näin huonot.
Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Hänen mukaansa tilanne on vakavin sen jälkeen, kun Suomi ja Neuvostoliitto laskivat aseensa vuonna 1944 ja jatkosota loppui.
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik sanoo, että Suomi on menettänyt liittoutumattomuuden hyödyt. Aiemmin Suomi saattoi hänen mukaansa olla sillä kannalla, että Naton ulkopuolella on helpompi säilyttää hyvät suhteet Venäjään.
– Nyt hyvistä Venäjä-suhteista ei ole mitään jäljellä, Raik tiivistää.
Hänen mukaansa mennyttä on entistä enemmän myös ajatus, että Natoon kuulumattomana Suomella voisi olla paremmat mahdollisuudet pysyä konfliktien ulkopuolella.
– Suomen kanta on ollut jo aiemmin, että mikäli Itämeren alueella syttyy merkittävä konflikti, niin Suomi ei voi pysyä sen ulkopuolella. Nyt tämä on entistä selvempää.
Pesu sanoo, että Natoon pyrkimisen aika ei silti ole Suomelle juuri nyt. Raikin mukaan ajankohta on hankala.
Venäjä voi olla vaarallinen, vaikka iso osa joukoista on Ukrainassa
Matti Pesu tiivistää Nato-jäsenyyden riskit kahteen asiaan.
Niistä vaarallisin ovat arvaamattoman Venäjän vastareaktiot. Kysymys on, riittäisikö Venäjälle Suomen häiritseminen ja rankaiseminen, vai yrittäisikö Venäjä aidosti estää Suomen Nato-jäsenyyden.
Keinovalikoima voisi Pesun mukaan vaihdella poliittisesta painostuksesta pakolaisten käyttöön ja jopa sotilaallisiin toimiin.
– Vaikka iso osa Venäjän joukoista on Ukrainan rajalla, sotilaallinen kapasiteetti ei ainakaan painostusmielessä siihen tyhjene. Suoraan sotilaallisen voiman käyttöön en usko, mutta ei sekään täysin mahdotonta ole viime kuukausien perusteella, Pesu sanoo.
Tiedossa on, että Venäjä ei halua Naton laajenevan itään. Yksi kysymys on, voisiko Natoon pyrkiminen altistaa Suomen suuremmille turvallisuusriskeille kuin ulkopuolelle jääminen. Kristi Raikin mukaan ajatuksessa ei kuitenkaan ole logiikkaa.
– On selvää, että Venäjä ei halua Naton laajenevan, mutta se johtuu siitä, että Nato on vahva. Nato-mailla on selkeä hyöty pelotevaikutuksesta, jonka Naton jäsenyys antaa, hän sanoo.
– Venäjä pyrkii estämään Naton laajentumista ja käyttää siihen pelottelua, mutta sen suhteen kannattaa pitää pää kylmänä ja analysoida Nato-jäsenyyden vaikutuksia omista lähtökohdista.
Venäjä voisi painostaa Naton heikoimmaksi katsomiaan lenkkejä
Pesu laskee toiseksi Natoon pyrkimisen riskiksi sen, saataisiinko se onnistuneesti läpi. Suomen pitäisi olla "satavarma", ettei hakeminen jää välitilaan.
Uhka olisi, että Venäjä yrittäisi painostaa heikoimmaksi lenkiksi arvoimiaan Naton jäsenmaita. Jokaisen Nato-maan pitää hyväksyä uuden jäsenen liittyminen.
Pesu sanoo, että olennaista olisi, kuinka vahva tuki Naton isoilta jäsenmailta olisi. Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan tulisi tukea Suomen jäsenyyttä, jolloin pienet maat tuskin asettuisivat poikkiteloin.
– Lähtökohtaisesti Naton kaikille jäsenmaille Yhdysvallat on tärkeämpi valtio kuin Venäjä. Yhdysvallat pystyisi keppiäkin käyttämällä pitämään porukan suhteellisen hyvin kasassa, Pesu arvioi.
Raikin mukaan Suomen pitäisi pohjustaa Natoon pyrkiminen sekä maan sisäisesti että suhteessa Nato-maihin, jos Suomi päättää hakea jäsenyyttä lähiaikoina. Hän sanoo, että Venäjän vastareaktion ei pitäisi olla syy olla hakematta jäsenyyttä.
– Tässä tilanteessa kaikki Venäjän naapurimaat varautuvat joka tapauksessa siihen, että Venäjä saattaa toimia aggressiivisesti ja olemme hybridivaikuttamisen kohteina, Raik sanoo.
– Sodan leviämisen riski on olemassa ja uhka, että voidaan joutua itse enemmän osalliseksi konfliktiin. Naton jäsenenä on paljon paremmat edellytykset tulla toimeen tilanteen kanssa. Naton pelotevaikutus on erittäin vahva.
Pesu huomauttaa, että tähän asti eri maiden Natoon pyrkiminen on mennyt sikäli hyvin, että yksikään käyntiin laitettu yritys ei ole kariutunut. Venäjän vihamielisyyden kohteeksi joutuneet Georgia ja Ukraina tosin eivät ole ehtineet varsinaiseen Nato-jäsenyysprosessiin asti.
Raik ei olisi huolissaan, että Suomen jäsenyys voisi tyrehtyä Naton puolelta.
– En näe sitä vaihtoehtoa, että avointen ovien linjaa ei käytännössä olisikaan. Se on niin selkeästi viestitty. Se on periaatteellisesti iso asia ja Suomen ja Ruotsin jäsenyys nähdään Naton näkökulmasta myönteisenä.
Tutkija: Suomeen olisi turha odottaa merkittävää määrää maajoukkoja
Matti Pesu ja Kristi Raik sanovat, että Nato-jäsenyyden ilmeisin hyöty olisivat puolustusliiton turvatakuut. Naton muut jäsenet olisivat sitoutuneet puolustamaan Suomea.
Pesu sanoo, että Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole enää mitään hyviä puolustuspoliittisia vasta-argumentteja.
Suomi olisi Natossa myös sotilasliiton ydinsateenvarjon alla, mikä nostaisi kynnystä Suomea vastaan toimimiseen. Ukrainalla tätä turvaa ei ole ollut, vaan maailmansodan ja ydinaseiden uhka ovat estäneet länsimaita lähettämästä joukkoja Ukrainan avuksi.
Pesu painottaa, että erityinen hyöty olisi Yhdysvaltain saamisesta liittolaiseksi, koska Euroopan maat eivät ole yhtä vahvoja kuin valtameren takainen sotilasmahti.
Euroopan maista tukea ei Pesun mukaan riittäisi kriistilanteessa "määräänsä enempää", varsinkin jos kriisi olisi Euroopan laajuinen.
Raikin mukaan Nato-jäsenyyden yksi hyöty olisi myös se, että se selkiyttäisi koko Itämeren alueen turvallisuustilannetta.
Pesu sanoo, että Nato-jäsenyyskään ei olisi ihmelääke, joka ratkaisisi Suomen turvallisuusongelmat. Suomeen olisi Pesun mukaan turha odottaa merkittäviä maavoimavahvistuksia.
Pesun mukaan kysymyksiä herättää myös se, pystyisivätkö monenkirjavat jäsenmaat tekemään päätöksiä tilanteessa, jossa riskinä olisi Naton ja Venäjän sota. Naton viidennen artiklan aktivointi edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Artiklan mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Kysymysmerkki on Pesun mukaan myös se, millainen on Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan pitkällä aikavälillä.
Pesun mukaan Nato-jäsenyydestä pitää tehdä "aika kylmä kustannushyötylaskelma".
Suomen hakemus ei aiheuttaisi Natossa nyt riemua
Vaikka Natosta olisikin Suomelle hyötyä, Suomen Nato-pyrkimys voisi Pesun mukaan laajentaa meneillään olevaa kriisiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut pian kaksi viikkoa ja Venäjä on uhannut jopa ydinaseiden käytöllä.
– Luulen, että tällä palavalla sekunnilla Nato ei halua laajeta, se olisi eskalaatioriski. Jos Suomi nyt päättäisi liittyä ja ilmoittaisi huomenna, se ei aiheuttaisi välttämättä riemunkiljahduksia muualla, Pesu sanoo.
Raikin mukaan nyt on näkyvissä, mikä on ollut aina Suomen Nato-option heikko kohta. Periaatteessa on mahdollista hakea jäsenyyttä ja Natolla on avointen ovien politiikka, mutta prosessissa on omat vaiheensa.
– On ollut aina tiedossa, että kun kriisi puhkeaa, optiota on hankala lähteä nopeasti lunastamaan. Nyt ollaan juuri siinä tilanteessa.
Raik sanoo, että tilanne on ikävä Suomen kannalta.
– Monen suomalaisen mielestä olisi hyvä kuulua Natoon, mutta sinne pääsy on tässä tilantessa paljon vaikeampaa. On ymmärrettävää, että taustakeskusteluja käydään julkisuudelta piilossa ja selvitetään, mikä reitti olisi.
Pesu tiivistää, että Natoon ei pidä hakea niin, että Suomi altistuu suhteettomaan riskiin, eli esimerkiksi Venäjän hyökkäykselle.
– Kun tilanne toivottavasti lientyy, Natolla voi olla intressi näyttää, että ovi on auki. Akuutin kriisin aikana Suomi ei voi mitään nopeita liikkeitä tehdä.
Naton uudella jäsenmaalla ei saisi olla vakavia turvallisuusongelmia, jotka velvoittaisivat vanhat jäsenmaat heti auttamaan sitä.
Pesu ennakoi, että Natoon pyrkimisen riskit eivät ole ylitsepääsemättömiä.
– Jos Suomi päättää liittyä, pitää miettiä yhdessä Nato-maiden kanssa, voidaanko riskiä yhdessä lieventää, hän lisää.
Pesu uskoo, että Venäjän painostus ei estäisi Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka "Suomi voisi joutua maksamaan monenlaista hintaa epämiellyttävyytenä, kiusantekona ja suoranaisena vihamielisyytenä".
– Venäjäkin joutuisi miettimään, kuinka aggressiivisesti se voi Suomea kurittaa ilman että se jollakin tavalla kostautuu ja Nato ja länsi joutuisivat siihen reagoimaan.
8.3. klo 22.40: Jutusta täsmennetty kohtaa, jossa sekä Raikin että Pesun kerrottiin sanoneen, että Natoon pyrkimisen aika ei ole Suomelle juuri nyt. Raikin mukaan ajankohta on hankala ja on pohjustettava hyvin, jos Suomi päättää hakea Natoon.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9.3. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä
Mikä muuttuisi puolustusvoimien arjessa, jos Suomi olisi Nato-maa?