Ukrainaa voi perustellusti pitää Euroopan vilja-aittana. Maa on yksi maailman tärkeimmistä ohran, vehnän, auringonkukkaöljyn ja maissin viejistä.
Ja kun vilja-aitassa soditaan, heijastuvat sen vaikutukset laajalle maailman ruokaketjuihin. Tutkijoiden mukaan käsillä on globaalin ruokaturvan heikkeneminen.
– Maailman ruokatarpeet kestävät todella huonosti tällaisia kriisejä. Ei ole mitään valtavia puskureita sen varalle, että näin merkittävissä vilja-aitoissa tulee mittavia häiriöitä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio.
Ukrainan lisäksi myös Venäjällä on tärkeä rooli maailman ruokamarkkinoilla. Yhdessä nämä maat muodostavat noin kolmanneksen maailman vehnän viennistä. Venäläistä ja ukrainalaista vehnää syödään etenkin Pohjois-Afrikan maissa, kuten Egyptissä.
Nyt vehnätoimitukset ovat jumissa.
Sota on aiheuttanut häiriöitä sekä Venäjän että Ukrainan maataloustuotteiden toimittamiseen. Keskiviikkona Ukrainan hallitus kertoi kieltävänsä kriittisten maataloustuotteiden kuten vehnän, maissin ja lihan viennin kokonaan.
Hinnat nousevat rajusti
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maailman ruokamarkkinoilla elettiin vaikeita aikoja. Pandemia synnytti toimitusvaikeuksia, globaali sato jäi heikoksi ja hinnat alkoivat laukata muun muassa energian hinnan kallistuttua. Myös Suomessa ruuan hinnan nouseminen alkoi kiihtyä vuoden vaihteessa.
Nyt tilanne on entistä synkempi. Sota Ukrainassa synnyttää maailman ruokamarkkinoille merkittävän tarjontashokin, sanoo vanhempi tutkija Kalle Hirvonen. Hän työskentelee kansainvälisessä maatalouteen ja ruokaturvaan keskittyvässä IFPRI-tutkimuslaitoksessa sekä YK-yliopiston kehitystaloustieteen UNU-WIDER-tutkimusyksikössä.
– Tällainen tarjontashokki nostaa hintoja rajusti lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti myös keskipitkällä aikavälillä. Huonoja uutisia on luvassa enemmänkin, sillä energian hinta on nousussa ja se aiheuttaa lisää ruuan hintapaineita, jotka yleensä näkyvät kuluttajien ostoskorissa.
Sota nostaa ruuan hintaa siis kahdella tavalla: suoraan tiettyjen tuotteiden, kuten vehnän, osalta sekä epäsuorasti energian ja esimerkiksi lannoitteiden kallistumisen kautta.
Vehnän maailmanmarkkinahinta on jo kohonnut. Vehnäfutuurien arvo Chicagon pörssissä on noussut voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä johtuu Luken Karikallion mukaan ennen muuta niistä riskeistä, jotka sota on luonut Venäjän ja Ukrainan vehnän vientiin.
Isoin kysymys on kuitenkin vielä auki: Pystytäänkö Ukrainassa kylvämään satoa lähikuukausien aikana? Se vaikuttaa tässä tilanteessa melko kaukaiselta asialta. Jos kylvöä ei tehdä eikä Ukrainasta saada kesällä satoa, joutuvat ukrainalaista vehnää tuovat maat hankalaan asemaan.
– Yksittäisissä maissa esimerkiksi Pohjois-Afrikassa todella suuri osa käytetystä vehnästä on peräisin Ukrainasta. Sota vaikuttaa suoraan näiden maiden ruokaturvaan. Jos vienti vaikeutuu, vaihtoehtoisia toimittajia on vaikea löytää, Karikallio sanoo.
Tutkija: Syntyy voittajia ja häviäjiä
Tutkija Kalle Hirvosen mukaan ruuan hinnan nopea kallistuminen synnyttää sekä voittajia että häviäjiä. Tämä on saatu selville aiempia hintakriisejä koskevista tutkimuksista. Viimeksi ruuan hinta kohosi ennätyskorkeaksi vuosina 2007-2008 sekä vuonna 2011.
– Voittajia ja häviäjiä syntyy sekä maiden välillä että maiden sisällä.
Voittajamaihin kuuluu nyt sellaisia maita, jotka vievät viljaa ja saavat tänä vuonna hyvän sadon. Näille tuottajille hintakriisi tarkoittaa suurempia tuloja, Hirvonen sanoo. Maailman tärkeimpiä viljan vientimaita ovat Venäjän ja Ukrainan lisäksi Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Argentiina ja Australia.
Häviäjämaihin taas lukeutuvat paljon ukrainalaista ja venäläistä vehnää tuovat maat, kuten Egypti ja Turkki. Niille tulee lisää kustannuksia ja maiden ruokaturva heikkenee.
Erityisesti kehittyvien maiden sisällä häviäjiin kuuluvat köyhät kaupunkilaiset. He joutuvat käyttämään suhteellisesti eniten osan tuloistaan joka tapauksessa ruokaan. Kun ruoka kallistuu voimakkaasti, heillä jää entistä vähemmän rahaa muuhun elämiseen.
– Tämä voi johtaa absoluuttisen köyhyyden lisääntymiseen, aliravitsemukseen ja piilonälän kasvuun eli siihen, että ihminen saa riittävästi kaloreita mutta liian vähän esimerkiksi terveydelle tärkeitä vitamiineja.
Toisaalta maaseudulla ihmisten tulot voivat jopa nousta, jos maataloustuotteista saa aiempaa parempaa hintaa. Tilannetta kuitenkin mutkistaa tuotantopanosten kallistuminen ja siksi kokonaiskuvan arvioiminen on tässä vaiheessa vaikeaa, Hirvonen sanoo.
Tiedossa voi olla uusia konflikteja
Ruuan kallistumisen seurauksena myös poliittiset jännitteet saattavat lisääntyä. Tutkimuspäällikkö Karikallion mukaan ruuan hinta ja saatavuus ovat asioita, jotka saavat "takajalat pystyyn" ja ihmiset pahimmassa tapauksessa liikkeelle.
Konfliktien synnyn ja ruuan hinnan välistä yhteyttä on tutkittu paljon.
Kalle Hirvosen mukaan tutkimukset osoittavat että korkean ruuan hinnan sekä paikallisten levottomuuksien välillä on yhteys. Korkea ruuan hinta vaikuttaa siis olevan yksi tekijä konfliktien taustalla, Hirvonen sanoo.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että konfliktin taustalla on monia tekijöitä. Jos osin ruuan hinnan aiheuttama konflikti syntyy, näissä maissa on muutakin tyytymättömyyttä taustalla.
Ei siis voida sanoa, että ruuan hinnan nousu johtaisi kehittyvissä maissa automaattisesti levottomuuksiin, konflikteihin ja vallan vaihdoksiin.
Vientirajoitukset nostavat hintoja edelleen
Miten ruuan hintakriisiä sitten voidaan lieventää?
Ainakin on selvää, mitä ei tulisi tehdä, sanoo Kalle Hirvonen.
– Vuoden 2008 kriisin aikana monet isot tuottajamaat pahensivat tilannetta huomattavasti. Ne halusivat suojella omia kuluttajiaan ja estää tuotteiden viennin pois maasta.
Maailmanpankin tutkijoiden mukaan noin 45 prosenttia riisin hinnannoususta ja 30 prosenttia vehnän hinnannoususta johtui tuolloin kaupanesteistä, Hirvonen kertoo.
– Nyt on tärkeää, ettei näin toimita tässä kriisissä.
Kaupanesteitä on kuitenkin jo asetettu. Serbia kertoi keskiviikkona aikovansa kieltää vehnän, maissin, jauhojen ja ruokaöljyn viennin torstaista lähtien. Perusteena vientikiellolle on hinnannousun hillintä, maan presidentti Aleksandar Vučić kertoi.
Kehittyvissä maissa hintakriisin vaikutuksia voidaan pehmentää erilaisilla turvaverkko-ohjelmilla, joista esimerkiksi Etiopialla on kokemusta. Hirvosen mukaan maiden talouspoliittinen liikkumatila on kuitenkin hyvin rajallinen.
Vehnän osalta ruokakriisiä voidaan mahdollisesti helpottaa tutkimuspäällikkö Karikallion mukaan sillä, että länsimaissa tuotettaisiin enemmän viljakasveja suoraan ihmisten ruoaksi ja vähemmän eläinten rehuksi.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 11.3. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Elintarviketeollisuus seuraa huolestuneena sodan vaikutuksia