Vielä kymmenisen vuotta sitten kouvolalainen Markku Suutari johti Ruusutarhat-kukkatukkua, joka oli aikoinaan Suomen suurin kauppapuutarha. Perheyrityksen ajauduttua konkurssiin työuralle oli keksittävä uusi suunta.
Suutari oli jo aikaisemmin jonkin verran perehtynyt teiden varsilta tuttuun pajuun. Hän kuuli, että paju kuuluu Suomen nopeakasvuisimpiin ja huokoisimpiin puulajeihin. Samaan aikaan tutkimuskeskus BioSampo testasi Kouvolassa laitetta, jolla voitiin tehdä biohiiltä.
Markku Suutari sai ajatuksen. Hän alkaisi kasvattaa pajua ja valmistaa siitä biohiiltä.
Ajatus on alkanut konkretisoitua, ja nyt Suutari seisoo Kouvolassa 12 hehtaarin pajuviljelmänsä laidalla.
– Osaltaan tämä liittyy ilmastonmuutokseen. Pajun kasvatuksella pystytään tekemään pelloista hiilinieluja. Turvepohjaiset pellot laitetaan pajulle. Paju hyötyy kosteudesta ja ravinteista, jotka ovat maassa. Se kasvaa aivan valtavasti, ja yksivuotinen verso on jo noin neljä metriä korkea, Markku Suutari sanoo.
Kovat kasvusuunnitelmat
Tällä hetkellä Suutari pyörittää toimitusjohtajana kahta yritystä. Carbons Finlandin pääliiketoimintana on biohiilen tukkukauppa. Yritys ostaa raakahiiltä, jota se jalostaa, pakkaa ja myy. Yrityksen biohiiltä käytetään esimerkiksi viherrakentamisessa, biosuodattimissa ja maataloudessa. Pajupohjaista biohiiltä tuotannossa ei vielä ole.
Huomisen Metsä Oy:n Markku Suutari osti kuukausi sitten. Yhtiön tarkoituksena on ryhtyä kasvattamaan pajua vuokrapelloilla.
Yhteensä Suutarilla on tällä hetkellä istutettuna 60–70 hehtaaria pajua Kouvolassa ja Pohjanmaalla. Määrän pitäisi kymmenkertaistua ennen kuin unelma oman, pajupohjaisen biohiilen tuotannosta voi toteutua.
– Ensin pitää olla isoja tuotantoalueita, eli 700–1000 hehtaaria, jotta raaka-ainepohja saadaan kuntoon, Suutari sanoo.
''Kuka hullu laittaa pajua pellolle kasvamaan?''
Parhaillaan Markku Suutari hakee sijoittajarahaa yhtiölleen, jotta saisi pajutuotantoa laajennettua.
Kun tarpeeksi iso pajuviljelmä on saatu istutettua, Suutarin tarkoituksena on perustaa sen kylkeen tuotantoyksikkö, joka alkaa valmistaa biohiiltä. Suutarin mukaan suunnitelmat ovat valmiina, ja tuotantoyksikölle on jo olemassa myös operaattori.
Markku Suutari suunnittelee suuria pajun tuotantoalueita Etelä-Karjalaan ja Pohjanmaalle. Suutarin usko pajuun on vahva. Hän arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua pajuviljelmät ovat laajentuneet Suomessa 100 000 hehtaarin tietämille.
– Jokaisella paikkakunnalla on ne bensa-asemat, joissa on parlamentti koolla. Monta kertaa se parlamentti on sitä mieltä, että kuka hullu laittaa pajua pellolle kasvamaan. Moni on kysynyt minulta, minkä takia. Sanon, että rahan takia.
Pajun monet mahdollisuudet
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi Euroopassa halutaan nyt lisätä omavaraista energiantuotantoa. Suomessa valmistellaan jopa turvetuotannon elvyttämistä. Yksi ympäristöystävällinen vaihtoehto voisi Markku Suutarin mukaan olla paju.
– Juttelin Tanskan kollegan kanssa ja hän sanoi, että puhelin on soinut koko ajan. Ympäri Eurooppaa tulee kyselyitä, että löytyykö pajua. Kaikki haluavat nyt istuttaa pajua, Suutari sanoo.
Markku Suutarin mukaan taustalla on yksinkertainen syy. Metsästä saatavan poltettavan biomassan, kuten männyn, kuusen ja koivun hinta tulee omavaraisuuden kysynnän myötä nousemaan.
– Hintatasoa ei pystytä tällä hetkellä ennustamaan. Viljellyn pajun osalta hinnan ennustettavuus on hyvä, sillä hinta pystytään kiinnittämään viidestä kymmeneen vuodeksi eteenpäin, Suutari sanoo.
Suutari nostaa esille käyttämättömien peltojen suuren määrän Suomessa.
– Mielestäni kaikki käyttämättömät pellot pitäisi nyt ottaa hyötykäyttöön ja laittaa sinne pajua tai jotain muuta biomassan raaka-ainettakasvamaan, koska huoltovarmuuskysymys ja ilmastoteema ovat aikaisoja asioita.
Markku Suutarin mukaan pajun kaikki osat pystytään hyödyntämään. Puulajista voidaan valmistaa myös esimerkiksi biopohjaisia kasvintorjunta-aineita ja kuituja tekstiilintuotantoon.
Nopeakasvuisuuden ja huokoisuuden lisäksi pajussa mielenkiintoista on Suutarin mukaan sen kuori, jossa on paljon biokemikaaleja. Myös Luonnonvarakeskus julkaisi hiljattain raportin, jossa perehdytään pajun viljely- ja käyttömahdollisuuksiin.
Luonnonvarakeskuksen mukaan pajun kuoresta saadaan uuttamalla aineita, joita voitaisiin hyödyntää lääke-, kosmetiikka-, puhdistusaine-, pinnoite- ja elintarviketeollisuudessa. Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksessa pajusta on löydetty viruksia vastaan taistelevia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä esimerkiksi suusuojaimissa selvitetään parhaillaan.
Lue lisää: