Hyppää sisältöön

Sairaaloissa on nyt ennätysmäärä koronapotilaita, ja luku voi pian nousta – tuore koronaministeri Aki Lindén ei silti kadu rajoitusten purkua

Ministeri Aki Lindén (sd.) pitää hoitajien lakonuhkaa todella vakavana asiana ja vetoaa osapuoliin sovun löytämiseksi. Koronatilanteessa on sen sijaan valoa tunnelin päässä: tehohoitopotilaiden määrä ei ole lähtenyt kasvuun.

Aki Lindén nimitettiin korona-asioista vastaavaksi perhe- ja peruspalveluministeriksi 4. helmikuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä voi nousta yli tuhannen lähiviikkoina, arvioi tuore perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.). Syynä kasvuun ovat maaliskuun alussa päättyneet ravintola- ja kokoontumisrajoitukset.

Samalla uusien koronatartuntojen määrä näyttäisi olevan hiipumassa Etelä-Suomessa, ja epidemian painopiste on siirtymässä pohjoisemmaksi Suomea.

Sairaalahoidossa olevien koronatartunnan saaneiden potilaiden on jo nyt korkeammalla kuin koskaan ennen: tuoreimpien tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan osastohoidossa oli keskiviikkona 821 koronatartunnan saanutta ja tehohoidossa 30.

Kaikki sairaalahoidossa olevat koronatartunnan saaneet eivät kuitenkaan ole joutuneet sairalaan koronaviruksen aiheuttaman taudin takia, vaan osalla heistä pääsyy sairaalahoitoon on jokin muu.

Sairaalakuormituksen kasvu ei tullut Lindénille yllätyksenä. Esimerkiksi väestöltään suunnilleen Suomen kokoisessa Tanskassa koronapotilaiden määrä sairaaloissa nousi 900:sta 1 700:aan, kun rajoituksista luovuttiin helmikuun alussa.

Suomi puolestaan luopui viimeisistä ravintoloita ja yleisötilaisuuksia koskevista rajoituksista maaliskuun alussa. Myös koronapassin käytöstä on luovuttu.

– En itse usko, että Tanskan lukuihin nousemme, koska toisaalta nähtävissä on, että tilanne uusien tartuntojen suhteen on nyt tasaantumassa, Lindén sanoo.

Aki Lindén on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lindénin mukaan ajantasainen tieto tartuntamääristä saadaan tällä hetkellä jätevesitutkimusten avulla.

– Jätevesipitoisuusmittaukset kertovat, että Etelä-Suomessa on jo mahdollisesti uusien tartuntojen määrä alenemassa, mutta taudin painopiste on siirtynyt pohjoisemmaksi Suomea.

Laajat testaamiset on Suomessa lopetettu. Kuntien tarjomat laboratoriotestit on vuoden alusta asti varattu pääsääntöisesti vain terveydenhuollon työntekijöille sekä vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville.

Tehohoitoa ei enää tarvita niin kuin ennen

Vaikka sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ennätyskorkealla, on tehohoidon tarve pysynyt tasaisena.

– Me olemme oppineet hoitamaan koronapotilaita yhä tehokkaammin ja tehohoidon tarve on sitäkin kautta vähentynyt. Rokotusten yleistyminen helpottaa kaikkein vaikeimman tautimuodon suhteen, Lindén sanoo.

Koronatartunnan saaneiden kuolemantapausten määrä on pysynyt tasaisen korkealla koko alkuvuoden: kahden viikon ajanjaksolla on raportoitu noin 220–240 kuollutta. Pelkästään alkuvuoden 2022 aikana koronaan liittyviä kuolemia on raportoitu kaksinkertainen määrä verrattuna koko ensimmäiseen koronavuoteen 2020.

Aki Lindénin mukaan nyt pitäisi varmistaa, että jokainen saa viiveettä ajan terveyskeskukseen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Synkistä koronaluvuista huolimatta Lindén pitää rajoituksista luopumista perusteltuna.

– Omikron-muunnos muutti tilanteen, koska se on niin valtavan tarttuva. Hallituksen päätökseen vaikutti kysymys siitä, kuinka paljon me rajoituksilla pystytään ylipäätään estämään sen tarttumista.

Aki Lindén aloitti vastikään korona-asioista vastaavan perhe- ja peruspalveluministerin sijaisena, kun Krista Kiuru (sd.) jäi perhevapaalle. Lindén on koulutukseltaan lääkäri ja hän on tehnyt pitkän uran terveydenhoidon johtavissa viroissa, muun muassa Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtajana.

Hoitojonoissa kytee uusi pommi

Lindén on huolissaan siitä, että Suomeen on päässyt syntymään iso vaje pitkäaikaissairauksien löytämisessä. Koronaepidemian aikana on kirjattu kymmeniä prosentteja vähemmän esimerkiksi diabetestä, ihosyöpää, korkeaa kolesterolia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä suun sairauksia.

– Tämä on eräänlainen pommi, joka kytee koko ajan.

Ratkaisuna Lindén näkee panostukset perustason terveydenhuoltoon eli ihmisten pitäisi saada aikoja terveyskeskusten lääkäreille tai hoitajille ilman suurta viivettä. Apuna voivat olla ostopalvelut yksityisiltä terveysyrityksiltä.

Korona on pakottanut lykkäämään kiireetöntä terveydenhoitoa, kuten kaihi- ja lonkkaleikkauksia. Lindén on kuitenkin luottavainen, että erikoissairaanhoidon hoitojono saadaan purettua pikaisesti.

Ministeri vetoaa työmarkkinaosapuoliin hoitajalakon estämiseksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Terveydenhuollon vaikeaa tilannetta mutkistaa lisäksi 25 000 hoitajan lakonuhka.

Hoitajia edustavat ammattiliitot Tehy ja Super ovat jättäneet lakkovaroituksen kuuteen sairaanhoitopiiriin. Jos neuvottelusopua ei synny, lakko alkaa ensi viikon perjantaina 18.3.

– Se on todella vakava paikka, Lindén sanoo.

– Vetoan kyllä kaikkiin työmarkkinaosapuoliin. En asetu tässä millekään puolelle itse, mutta löytäkää kompromissi ja pyritään välttämään lakot. Tällä hetkellä me tarvitsemme kaikkea sitä palvelua, jota meidän julkinen terveydenhuolto väestölle tarjoaa.

Ukrainan pakolaiset näkyvät jo terveydenhuollossa

Ministerin mukaan oman lisäkuormituksensa Suomen terveydenhuoltoon tuo myös sota Ukrainassa.

Lindén toteaa, että Ukrainasta ei näytä nyt tulevan Suomeen haavoittuneita tai sodassa vammautuneita. Eri ikäisillä pakolaisilla on kuitenkin muita terveyshuolia ja jotkut heistä ovat jo olleet yhteydessä terveysviranomaisiin Suomessa.

– Voi olla hyvinkin monimutkaisia hoitamattomia sairauksia, rokotuksia puuttuu ja on harvinaisia sairauksia, joita meillä täällä ei ole. Tämä on selvästi jo näkynyt terveydenhuollossa.

Lindénin mukaan pakolaisten erityisiä terveystarpeita on mahdollista hoitaa ostopalveluina yksityissektorilta, mutta ne on otettava huomioon myös julkisen terveydenhuollon puolella.

Keskustelu on auki 10.3. klo 23 asti.

Suosittelemme sinulle