Utsjoella on otettu esitys Tenon ensi kesän kalasturajoituksista vastaan surullisissa tunnelmissa.
Suomi ja Norja ehdottavat Tenon lohenpyynnin sallimista ainoastaan perinteisillä pyydyksillä: padolla neljä vuorokautta ja verkoilla kaksi vuorokautta. Ehdotuksen mukaan lohta ei saisi pyytää ollenkaan vavalla.
Utsjoella asuvalle Veikko Laitille eiliset uutiset tulivat järkytyksenä. Neljän päivän patopyynti ja kahden päivän verkkopyynti eivät paljoa ilahduttaneet.
– Melkein itkin, kun sen uutisen luin. Kyllä meille on annettu surkeat ehdot, sanoo Laiti.
Myös utsjokelainen Eeva Nuorgam pitää ehdotettuja vuorokausimääriä liian lyhyinä.
– Odotin, että tänä kesänä olisi päässyt Tenolla vapapyyntiin. Tähän täytyy varmaan tyytyä, harmittelee Nuorgam.
"Saamelaisten ylenkatsomista"
Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja, kalatalousalueen puheenjohtaja ja Tenon neuvottelukunnan jäsen Mika Aikio on hyvin pettynyt esitykseen ensi kesän pyyntirajoituksista. Aikion mielestä ehdotus ylenkatsoo saamelaisia ja heidän perinteitään. Aikio myös ihmettelee, ettei vapapyyntiä nähdä perinteisenä pyyntimuotona.
– Olen hyvin raskain mielin. Tämä tarkoittaa lähes täydellistä pyyntikieltoa. Nämä ehdotukset, joilla yritetään turvata saamelaisen perinnekalastusta, ovat mielestäni ylenkatsomista, sanoo Aikio.
Aikio ei usko Tenolla näkyvän ensi kesänä lohipatoja muutamasta lupapäivästä huolimatta.
– Jo padon pystyttäminen on niin kova työ, ettei kahden päivän takia kukaan viitsi alkaa niiden kanssa ponnistelemaan.
Veikko Laiti pettyi erityisesti siihen, ettei vavalla saa ensi kesänä kalastaa ollenkaan. Laiti itse uskoo, että tänä kesänä lohia on joessa tarpeeksi, vaikka ministeriössä ollaan toista mieltä. Laitin mielestä vapapyyntilupia pitäisikin antaa enemmän.
– Vaikka yhteensä neljä viikkoa vapapyyntiä. Se ei olisi vielä tuntunut missään, arvelee Laiti.
"En tiedä, onko vuorokauden pyynnissä mitään järkeä"
Kalastaakseen Tenolla täytyy ensin järjestellä ja korjata verkot. Pelkkä valmistautuminen pyyntiin vaatii paljon työtä. Eeva Nuorgam kertoo, että valmistautumiseen menee paljon aikaa, sillä veneet täytyy huoltaa ja pato rakentaa jokeen.
Kalastamiseen vaikuttaa myös veden pinnan vaihtelut: verkkojen paikkaa täytyy pystyä siirtämään nopeastikin, mikäli veden pinta nousee.
– En tiedä, onko kahden päivän verkkopyynnissä mitään järkeä. Varmaan täytyy miettiä, että viitsiikö veneitä tervata tai edes kuljettaa jokirantaan, pohtii Eeva Nuorgam.
Nuorgam pyrkii kuitenkin ajattelemaan positiivisesti: voihan kalaonni osua juuri siihen yhteen kalastuspäivään.
– Jos saan yhden kalan, syön puolet samana päivänä ja toisen puolikkaan säästän jouluun, naurahtaa Nuorgam.
Suomen ja Norjan välisestä neuvottelutuloksesta voi lausua maaliskuun loppuun saakka. Kesän 2022 kalastusmääräykset on tarkoitus saada voimaan huhtikuun alussa.
Voit keskustella aiheesta 10.3. kello 23:een saakka.