Hyppää sisältöön

Venäjä vaikeuttaa suomalaisyritysten lähtöä – poistuminen vie kuukausia, ja jopa kaikki omistukset saattavat jäädä Venäjälle

Venäjä estää kaikin tavoin länsifirmojen lähtöä maasta. Tytäryhtiöiden paikallinen johto uhkaa konkursseissa joutua jopa rikosvastuuseen.

Fiskars, Valio ja Paulig ovat Venäjältä lähtevien yritysten joukossa. Kuva: Minna Almark, Silja Viitala, Petri Kivimäki / Yle
Janne Toivonen

Suomalaisyritykset, joilla on Venäjällä tytäryhtiö, ovat vaarassa menettää isoja omistuksia Venäjälle.

Tämä johtuu siitä, että Venäjä hankaloittaa länsiyritysten poistumista Venäjältä kaikin keinoin.

Kymmenet suomalaisyritykset ovat ilmoittaneet lopettavansa kaiken liiketoimintansa Venäjällä. Joukossa on rahakasta Venäjän-kauppaa tehneitä tunnettuja nimiä, kuten Fazer, S-ryhmä ja Hesburger.

Varsinaiset vaikeudet ovat koittaneet vasta lähtöpäätöksen jälkeen.

Ulospääsyn arvioidaan kestävän kuukausia, itärajan taakse jäävien tytäryhtiöiden johto uhkaa jäädä pulaan ja omistusten muuttaminen rahaksi tai saaminen Suomeen näyttää erittäin epävarmalta.

– Ulkomaiset yritykset on jätetty tämän tilanteen panttivangeiksi. Niille jätetyt vaihtoehdot vaikuttavat kaikki melko huonoilta, sanoo Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Heikko rupla on kutistanut omistusten arvon, ja myydä ei saa

Tilanne on muuttunut hetkessä.

Se, mikä vielä viikkoja tai ainakin kuukausia sitten oli hyvää bisnestä, on nyt jotain aivan muuta.

– Monien omaisuuserien arvot ovat vahvasti supistuneet, koska rupla on niin heikko. Ja omaisuuserien myyminen on tällä hetkellä mahdotonta, Rekolainen sanoo.

Myyminen on uusilla asetuksilla kielletty. Näin länsifirmoilla on jäljellä kolme vaihtoehtoa: liiketoiminnan jatkaminen, väliaikainen siirtäminen venäläisen kumppanin haltuun tai konkurssi.

Konkurssi on siis ainoa tapa päästä kokonaan irti markkinasta, mutta riskinä on että siitä seuraa sanktioita.

– Jos yritys tekee nopeita liikkeitä, eli sulkee yrityksen ja irtisanoo työntekijät, se voidaan tulkita tahalliseksi konkurssiksi, Rekolainen sanoo.

Tällöin seurauksena voi olla vähintään vahingonkorvausvastuu paikallisen tytäryhtiön toimivalle johdolle ja hallituksen jäsenille, ja pahimmassa tapauksessa syytteet talousrikoksesta.

– Ihan varmasti puhutaan vähintään useista kuukausista. Nämä ovat pitkät jäähyväiset, Rekolainen sanoo.

Yritysten lähtöaikataulut vielä täysin auki

Yle on tiedustellut tällä viikolla useilta yrityksiltä, onko niiden Venäjältä vetäytymisen aikataulu selvinnyt ja kuinka isona ne pitävät riskiä siitä, että merkittävä määrä omistuksia jää Venäjälle.

Vastaukset ovat harvassa, mikä johtuu siitä että yrityksiset pohtivat nyt kuumeisesti ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Vain kaksi yritystä vastasi, ja nekin lyhyesti sähköpostilla.

– Alasajo on käynnistynyt. Pyrimme myymään myymälöissä vielä olevat tuotteet pois mahdollisimman nopeasti. Pietarin Sokos-hotelleihin ei voi enää tehdä varauksia varaussivustojen kautta. Hotellien sulkemisen tarkka aikataulu tarkentuu, S-ryhmä kertoo.

Prismojen lisäksi S-ryhmällä on Pietarissa kolme hotellia. Kuvassa Palace Bridge -hotellin huone. Kuva: Kari Kosonen / Yle

– Prosessi suunnitellaan työntekijät, asiakkaat ja paikallinen lainsäädäntö huomioiden. Prosessi alkaa välittömästi, ja tarkkaa aikataulua arvioidaan. Emme lähde enempää spekuloimaan tulevaa, vastaa Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau.

Pauligilla on Venäjällä kahvipaahtimo ja noin 200 työntekijää, S-ryhmällä Pietarissa 16 Prismaa.

– Toimimme Pietarissa pääosin vuokrakiinteistöissä. Neuvottelut ovat käynnissä sopimuksista irtautumiseksi, S-ryhmästä kerrotaan.

"En usko, että olemme millään tavalla erityisasemassa"

Suomalais-venäläiseen kauppakamariin kuuluu 650 Venäjän-kauppaa tekevää yritystä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan yrityksillä on Venäjällä 180 tytäryhtiötä, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 noin kuusi miljardia euroa.

Suomalaisyritykset eivät saa venäläisiltä tällä kertaa erityiskohtelua, sanoo Venäjän-liiketoiminnan asiantuntija, Turun yliopiston professori Kari Liuhto.

– En usko, että olemme millään tavalla erityisasemassa. Olemme osa EU-liittoumaa, eikä silloin enää paljoa katsota onko aiemmin ollut hyvät välit. Nyt välit ovat tavallaan poikki.

Liuhto pitää yritysten lähdön hankaloittamista puhtaasti vastatoimena, kostona.

– Venäjä on yleensä tehnyt niin, että kun heidän omaisuuteen lännessä on koskettu, he iskevät vastavuoroisesti samoilla aseilla ja joskus vähän ylikin, Liuhto sanoo.

Päälle ovat tulossa Venäjän vastatoimet, eli länsiyrityksille asetettavat tuonti- ja vientikiellot.

Listoja kiellettävistä tuotteista odotetaan vielä tällä viikolla.

Lisää aiheesta:

Länsifirmojen kansallistaminen tahraisi Venäjän investointi-ilmapiirin vuosiksi – asiantuntija: "Vaikka presidenttikin vaihtuisi, tämä muistettaisiin"

Hyvästit Fiskarsin saksille, Pauligin kahville ja Valion maidolle – nämä tunnetut yritykset ovat jättäneet Venäjän taakseen

Suosittelemme sinulle