Venäjän rautapellettiliikenteen loppuminen on johtamassa lomautuksiin Kokkolan satamassa. Satamaoperaattori Rauanheimo aloitti keskiviikkona Kokkolassa työskenteleviä työntekijöitään koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Yt-neuvotteluilla tavoitellaan lomautuksia, tarkempia tietoja yhtiö ei tässä vaiheessa anna tavoitteista.
Rauanheimo työllisti Kokkolassa viime vuonna keskimäärin 120 työntekijää. Vakituisia ahtaajia joukossa on 85, lisäksi yhtiöllä Kokkolassa toimistohenkilökuntaa sekä tilapäisiä työntekijöitä.
Rautapellettien osuus kattaa puolet Rauanheimon toiminnasta Kokkolassa.
Rauanheimolle liikenteen loppuminen on kova isku, sanoo toimitusjohtaja Tero Kosonen.
– Onhan tämä iso kolaus. Meidän käsittelemistä tonneista puolet katosi yhdessä yössä pois. Tilanteen tekee vaikeaksi, että tulevaisuudesta on vaikea sanoa, että onko tämä tilapäinen häiriö vai pysyvämpi asia. Mitään peruuttamattomia ratkaisuja ei ole tarkoitus yt-neuvotteluissa tehdä.
Myös Adolf Lahden suuret koneet seisovat
Rauanheimo on osa KWH Logistics Groupia. Rautapellettiliikenteen lakkaaminen kirpaisee myös toista Kokkolan satamassa toimivaa KWH:n yhtötä, Adolf Lahti Oy:tä. Yritys muun muassa omistaa ja huoltaa satamassa operoivia suuria maansiirtokoneita ja isoja pyöräkuormaajia. Kokkolassa Adolf Lahden palkkalistoilla on noin 25 työntekijää.
– Koneet jäivät nyt seisomaan, vielä Adolf Lahdessa ei kuitenkaan ole aloitettu yt-nevotteluja. Rautapellettien käsittelyyn käytettävien koneiden huolto on kuitenkin iso osa Kokkolan korjaamon toimintaa, kertoo KWH Logisticsin toimitusjohtaja Joakim Laxåback.
KWH Logisticsiin kuuluva Otto Rodén Oy (Rodén Shipping) on keskittynyt Kokkolan satamassa paikallisten tehtaiden palvelemiseen, joten sille rautapellettiliikenteen tyrehtymisellä ei ole vaikutuksia.
Rautapellettien käsittelyyn investoitu paljon
Säännöllinen rautapellettiliikenne Kokkolan sataman kautta alkoi Laxåbackan mukaan vuonna 2003 ja on siitä kasvanut lähes vuosittain. Vuonna 2018 liikenne oli huipussaan, silloin Kokkolan sataman kautta kulki noin 4,5 miljoonaa tonnia venäläistä rautapellettiä. Tämä tarkoittaa noin 400 junavaunua Kokkolan satamaan ja sieltä pois vuorokaudessa.
Vuonna 2013 Rauanheimo ja Kokkolan Satama uutisoivat ennätyssopimuksesta venäläisen teräsjätin Severstalin kanssa. Sopimuksen arvoksi kerrottiin 105 miljoonaa euroa sisältäen rautatiekuljetukset, käsittelyn satamassa ja lastauksen. Kuljetusketjun laskettiin työllistävän noin sata henkeä.
– Rauanheimo, KWH Konserni ja Kokkolan satama ovat investoineet vuosien saatossa merkittäviä summia näiden transitolastien käsittelyyn. Tilanne edellyttää tietenkin sopeutustoimia, että saadaan paikattua näitä taloudellisia menetyksiä, kertoo Tero Kosonen.
Paikallisten investointien lisäksi rautapellettiliikenteellä on ollut ratkaiseva merkitys Kokkola-Ylivieska -kaksoisraiteen rakentamisessa ja Kokkolan syväväylän ruoppauksessa.
Rauta ei ole raaka-aineena pakotelistalla, mutta Severstalin pääomistaja Aleksei Mordasov joutui EU:n pakotelistalle Venäjän hyökättyä Ukrainaan, se tiesi liikenteen välitöntä loppua.
– Nähtäväksi jää, jatkuuko liikenne enää koskaan vai jatkuuko se jossain muodossa. Meillä on nyt strategisena päätöksenä, että emme tee uusia kuljetussopimuksia venäläisten kanssa, linjaa KWH Logisticsin toimitusjohtaja Joakim Laxåback.
Rauanheimo on Suomen johtava transitoliikenteen toimija, Kokkolan kautta laivattavan pelletin osuus on ollut liikenteestä yli puolet. Yhtiö hoitaa lisäksi transitoliikennettä Porin, Hangon ja Kotkan Mussalon satamissa. Niiden kautta viedään kivihiiltä ja lannoitteita.
Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat Rauanheimon osalta koskettaneet toistaiseksi ainoastaan Kokkolan kautta kuljetettavaa rautapellettiä. Korvaavaa toimintaa on vaikea saada tilalle nopeasti miljoonien tonnien vuosittaisten rautapellettilastien tilalle.
– Olemme saaneet hieman lisättyä Kokkolassa Venäjältä tulevan kivihiilen transitokuljetuksia, kertoo Laxåback.