Muutama vuosi sitten helsinkiläinen taloyhtiö pettyi, kun se selvitti kaukolämmön vaihtamista maalämpöön. Urakka osoittautui mahdottomaksi, koska Mannerheimintien varrella Meilahdessa sijaitsevan pienen tontin alla kulki kaupungin iso huoltotunneli.
– Tuntuihan se tietysti ikävältä, koska potentiaalinen lämmitysenergian säästömahdollisuus oli meiltä poissa, muistelee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Yrjö Ojala.
Nyt tilanne on toinen. Kehittynyt poraustekniikka ja Helsingin tuore muutos poraamisen pelisääntöihin ovat tehneet maalämmöstä sittenkin mahdollisen vaihtoehdon.
Kaivon voi porata vaikka tien tai puiston alle
Maalämmön tekeminen tiiviisti asuttuun kantakaupunkiin helpottui kertarysäyksellä alkuvuodesta. Helsingin kaupunki hyväksyi uudet säännöt maalämpökaivojen poraamiseen.
Merkittävin muutos on, että talo voi ottaa lämpöä myös oman tontin ulkopuolelta, jos siellä on kaupungin maata, jonka maalämmölle ei ole muuta käyttöä näköpiirissä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi tontin vierestä kulkevat tiet ja viheralueet.
Aiemmin koko porakaivon piti pysyä visusti tontin rajojen sisäpuolella.
Nyt yleisiä alueita saa käyttää niin, että energiakaivoa aletaan porata omalta tontilta, mutta se kallistetaan tien tai puiston alapuolelle.
Jos näinkään ei saada riittävästi energiaa, on mahdollista sekin, että energiakaivokenttä tai osa siitä porataan kokonaan yleiselle alueelle.
– Maalämpö on taloyhtiöille parasta mahdollista ilmastotyötä, kun päästöjen lisäksi säästetään selvää rahaa, sanoo Helsingin päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Muutos saa vuolaita kehuja energiakaivoja poraavan Rototecin toimitusjohtajalta. Hän uskoo, että kaikki isommat kaupungit Suomessa ja kenties laajemminkin Pohjoismaissa ottavat tästä mallia.
– Kyllä Helsinki on ehdottomasti edelläkävijä tässä asiassa, ja kaikki kunnia heille siitä, sanoo Alexej von Bagh Rototecilta.
Päätöstä kiitellään myös muissa maalämpöyhtiöissä.
– Meille avautuu heti lisää urakoitavia kohteita ja sellaisia, joille on pitänyt aiemmin sanoa, että ei onnistu, sanoo St1 Lähienergian myyntijohtaja Jussi Salo.
Uusi linjaus tasoittaa maalämmön tietä paitsi vanhoille alueille myös uusille.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että iso osa kaupungeista voidaan toteuttaa geoenergiajärjestelmillä ja erityisesti uudet asuinalueet, Helsingissä Karhukallio tai Malmin lentokentän alue, voidaan tehdä puhtaasti geoenergiaratkaisuilla, Rototecin von Bagh sanoo.
Maalämpökaivot syvenevät vuosi vuodelta
Pelkkä kaivojen kallistaminen teiden ja puiston alapuolelle ei meilahtelaista taloyhtiötä helpota. Lisäksi tarvitaan toinen muutos, joka on tapahtunut asteittain vuosien edetessä.
Alkuperäisessä suunnitelmassa oli 13 kaivoa, jotka ulottuivat 300 metriin. Kallistettuinakaan ne eivät mahtuisi pienelle tontille.
Uudessa suunnitelmassa on vain viisi kaivoa, mutta ne ulottuvat 600 metrin syvyyteen saakka.
– Lähtökohtaisesti sitä kalliimpi metristä tulee, mitä syvemmälle porataan. Jos tässä puhutaan viidestä kaivosta 600 metriin, väitän, että siitä tulee silti erittäin kustannustehokas verrattuna kaukolämpöön, Rototecin toimitusjohtaja von Bagh sanoo.
Vaikka maalämpö on muuttunut mahdottomasta mahdolliseksi, taloyhtiö ei aio kiirehtiä lämpöremonttia. Muutos on sen verran iso ja monimutkainen, että puheenjohtaja aikoo tehdä pohjatyöt hyvin ennen kuin asia viedään taloyhtiön päätettäväksi.
– Minulla on vähän innostusta erilaisiin hankkeisiin. Kyllä minä mielelläni näitä asioita selvittelen asiantuntijoiden kanssa. Katsotaan, miten siinä sitten käy, Yrjö Ojala toteaa.
Uudet ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).
Juttua korjattu 22.3. klo 17:17: Alustavan poraussuunnitelman on tehnyt Tom Allen Senera, ei Rototec.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: