Hyppää sisältöön

Jaakko Kemppainen kaavaili ryöstävänsä vanhan pariskunnan pelissä ja huomasi, ettei pystynyt siihen – nyt hän haluaa tehdä peleistä jotain muuta kuin bisnestä

Videopeli on paljon muutakin kuin vain peli. Sen ympärille kehittyy maailma, joka alkaa täyttää kaikki taiteen tunnusmerkit.

Pelitaide on taidetta siinä missä muukin taide
Petri Kivimäki
Avaa Yle-sovelluksessa

Kaksi teini-ikäistä poikaa ovat asettuneet ison näytön ääreen. Molempien katse on tiukasti ruudussa. Ilmeet värähtelevät. Sanat vain yksittäisiä.

He ovat videopelin lumoissa, eikä peli enää olekaan vain peli, joka suoritetaan alusta loppuun. Päässä räiskyvät vuorotellen pettymyksen ja menestymisen tunteet.

Samaan aikaan pelaaja pohtii, mitä hänen pitää pelissä tehdä, jotta menestyisi mahdollisimman hyvin.

control-pelin avaussivu näytöllä
Hän ei ainoastaan pelaa, vaan voi olla osa taidetta. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Pelin pitää olla koukuttava ja kiinnostava. Pelin valmistaja on uhrannut kenties vuosia aikaa siihen, että pelaajat kiinnostuisivat pelistä.

Taustalla on ollut niin ohjelmoijia, graafikoita, käsikirjoittajia, tuottajia, jopa säveltäjä. Jonkun pitää myös saattaa tai välittää se pelaajan ulottuville. Hänen tulisi löytää se tuhansien muiden pelien joukosta.

Kun mukana on valmiin pelin lisäksi sen tekeminen, välittäminen ja pelin saama vastaanotto, peliä voi helposti verrata samanlaiseen taidekokemukseen, jonka voi antaa konsertin biisi, taidenäyttelyn veistos tai hyvä romaani.

– Kun pelaamisesta tulee pelaajaa muuttava kokemus tai se vaikuttaa jotenkin tosi kovasti tunteisiin tai ajatuksiin ja siihen miten näkee maailman, silloin ollaan taiteellisten kysymysten äärellä, sanoo Jaakko Kemppainen.

Kemppainen on Suomen ainoa ja ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskuksesta.

Pelaajan taideteoksen sisällä

Jaakko Kemppainen muistuttaa, että kaikella taiteella on omat erityispiirteensä. Romaani on erilainen kuin runous. Musiikkia ja elokuviakin on hyvin monenlaista, vaikka ne kaikki ovat taidetta.

– Pelitaiteen ominainen piirre on pelaajan eli kokijan osallisuus ja vastuu siitä, että peli etenee. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Nuoria istuu tietokoneiden äärellä Imatran Mansikkalan koulukeskuksessa laneissa.
Pelaaminen kokoaa isojakin joukkoja yhteen. Tämä kuva viime talvelta Imatralla järjestetystä pelitapahtumasta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Peli ei ole samalla tavalla ennalta määritelty kuin esimerkiksi kirja tai elokuva.

– Pelissä on aina yllätyksellinen momentti. Voi olla, että pelaaja epäonnistuu pelikokemuksessa ja hänen täytyy harjoitella, jotta pääsee taideteoksen loppuun ja kokemaan sen kokonaan.

Pelaajan tekemät valinnat vaikuttavat myös siihen, millainen pelin lopputulos on. Pelaajan päätökset antavat merkityksen taideteoksen sisällä.

– Pelaajan keskeinen rooli on rakennettu pelin sisään ja pelaajan osuus on keskeinen osa teosta.

Tunteet kovilla

Jaakko Kemppainen nostaa esimerkiksi vuonna 2014 julkaistun videopelin This war of mine. Siinä pelaaja ohjailee siviilijoukkoa sisällissodan runteleman kaupungin raunioissa, yrittää pitää siviilit hengissä ja rakentaa heille suojaa.

Iltaisin joukko lähtee raunioista etsimään muun muassa ravintoa ja rakennustarvikkeita.

Jaakko Kemppainen
Pelitairteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen muistuttaa, että pelaaminen ei ole vain nuorten harrastus. Keski-ikää lähestyvä sukupolvi on pelannut koko ikänsä ja pelaa edelleen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Eräänä yönä Kemppainen oli itse pelissä mukana ja lähti raunioista. Hän tuli taloon, jossa näki runsaasti ruokaa, tavaraa ja lääkkeitä. Talossa asui vanha pariskunta, ja Kemppainen ajatteli pariskunnan olevan helppo päihitettävä.

– Jouduinkin miettimään, olenko minä sellainen ihminen, joka vie vanhalta pariskunnalta mahdollisuuden elämään. Kun aloin miettiä moraalisia kysymyksiä, minun oli pakko jättää heidät rauhaan ja palata takaisin. Lopulta en enää pystynyt pelaamaan sitä peliä, koska se vaikutti minuun niin vahvasti.

Kemppainen kertoo, miten hän koki pelin kautta jotain muuta, mitä olisi voinut kokea esimerkiksi elokuvien tai TV-uutisten kautta.

Pelitaiteen pääkaupunki

Kouvolan kaupunki on torstaina 10.3.2022julistautunut pelitaiteen pääkaupungiksi. Kaupungissa on arvostettuja pelialan koulutusyksiköitä niin korkeakoulu- kuin ammattikoulutasollakin.

Samana päivänä käynnistyi pelitaiteen tapahtumien kokonaisuus, jolla kaupunki aikoo lunastaa tittelinsä.

Tavoitteena on nostaa digitaalisten pelien visuaalisuus taiteeksi muun taiteen rinnalle.

Kouvolassa on kuitenkin tarkoitus ottaa seuraava iso askel. Se vie siihen suuntaan, että voiko peleillä olla muitakin kuin viihde- ja bisnesarvoja.

– Pelit ovat kautta aikain auttaneet meitä muistamaan ja näkemään asioita eri tavalla, aivan kuin muutkin taiteenlajit tekevät.

Futuristinen naamioitunut lääkintähenkilö elvyttää maassa makaavaa miestä.
Videopeleissä esiintyy koko maailman kirjo realismista futurismiin. Kuva: CD Projekt RED

Ja aivan kuten esimerkiksi sävel- tai kuvataiteessa tehdään kokeellista taidetta, on Kouvolassa halu kokeilun kautta löytää vielä jotain uutta ja erilaista.

– Lähdemme kokeilemaan ja etsimään rajoja. Me emme tiedä, mitä on peli tai taide tai pelitaide. Kokeilemme määritellä, mitä pelitaide on, kertoo pelialan läänintaiteilija Jaakko Kemppainen.

Ensi syksynä avautuu Kouvolassa näyttely, jossa pelit esittelevät oikeita maailman asioita.

Yksi esimerkki pyörii jo avajaisissa, nimittäin Kouvola Minecraft, jossa kaupungin keskusta rakentuu Minecraft-pelin sisään.

– Minecraft on periaatteessa tehty viihteelliseksi hiekkalaatikoksi, mutta sitä on käytetty todella vaikuttaviin teoksiin ja kansalaisvaikuttamisen kanavana sekä yhteisöllisen luomisen välineenä.

Minecraft on videopeli, jossa pelaaja saa luoda rakennelmia kuutioiden avulla kolmiulotteisessa maailmassa. Kouvolan voi Minecraftilla luoda millaiseksi haluaa ja sillä voi myös vaikuttaa.

– Jos ihmiset rakentaisivat sinne ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi, kaupungin tahot voisivat käydä katsomassa, miltä pelaajien kaupunki näyttää, sanoo Kemppainen.

Voit keskustella aiheesta 11.3. kello 23:een saakka.

Suosittelemme