Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet, mutta lopettaminenkin on vaikeaa: "Ei tämä helppo laji ole"

Kajaanin Paltaniemellä asuvan maanviljelijä Tapio Tuhkasen yöunet ovat olleet viime aikoina levottomia.

Perunaa ja viljaa viljelevä Tuhkanen kertoo, että normaalioloissa viljelijät olisivat päässeet ostamaan tuotantopanoksia eli lannoitteita ja siemenviljaa jo hyvissä ajoin. Nyt kaikki on viivästynyt, koska hinnat ovat nousseet hurjasti.

– En tiedä miten tässä käy, mutta kokeillaan. Kyllä se välillä meinaa kylmä hiki nousta. Ei tämä helppo laji ole.

Hintojen jyrkkä nousu alkoi energian kallistumisen myötä jo viime syksynä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan lannoitekauppiaat ovat jopa pysäyttäneet myynnin, koska markkinat ovat sekaisin.

Kun tähän lisätään rajusti kallistunut polttoaineiden hinta, on moni maatila joutunut miettimään vakavasti koko touhun mielekkyyttä. Tuhkasenkin mielessä kävi, että hän laittaisi pellot nurmelle yhdeksi vuodeksi ja seuraisi mitä tapahtuu.

– Hankala olisi lopettaa tähän saranaan, kun perunan kanssakin on tullut pyörittyä niin kauan. Niillä kuitenkin ostajakunta on ja syöjät löytyy, Tuhkanen sanoo.

Lue myös: Itä-Suomessa jäänee kolmannes pelloista viljelemättä – lannoitteiden ja polttoaineen hinta on noussut liian kalliiksi

Lannoitekauppa meni sekaisin

Suomen ylivoimaisesti suurin lannoitemyyjä Yara ilmoitti 8. maaliskuuta, että se keskeyttää lannoitemyynnin hinnoitteluongelmien takia – raaka-aineiden hinnat nousevat maailmalla niin nopeasti, ettei lopputuotetta osata hinnoitella.

Myös pääasiassa venäläisiä lannoitteita maahan tuova salolainen Belagro on lopettanut myynnin.

Niiralassa Pohjois-Karjalassa toimivan Cemagron tuotantolaitokset sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä raja-asemalta. Toimitusjohtaja Juhani Muhonen kertoo, että Yaran ilmoitus myynnin lopettamisesta oli hämmentävä, mutta he päättivät jatkaa myyntiä.

– Kolmen tunnin kuluessa siitä kaikki meidän varastot ja reservit oli myyty loppuun.

Muhosen pelkona on, että koska EU on asettanut venäläisten lannoitevalmistajien johtohenkilöitä pakotteiden piiriin, Venäjä vastaa lisäämällä lannoitteiden raaka-aineiden myyntirajoituksia. Ammoniumnitraatin myyntiä on jo aiemmin rajoitettu (Maaseudun tulevaisuus).

Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielmin mukaan Suomi ei ole lannoitteissakaan täysin Venäjän varassa. Tavaraa voidaan ostaa muualta, sellaisistakin maista mistä lannoitteiden laivaaminen ei tähän asti ole ollut Venäjän-tuontiin verrattuna kannattavaa.

– Isoa ruokakriisiä ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole tulossa. Jos kriisi pitkittyy ja laajenee, on tärkeää pitää huoli omavaraisuudesta, Hielm sanoo.

Ruokaa riittää jatkossakin, uskoo Hielm, mutta hinta nousee varmasti.

– Jos sämpyläpussin hinta on nyt 2,70 euroa, niin syksyllä se voi olla neljä euroa, vastaa Hielm hintaveikkausta kysyttäessä.

Lue lisää: Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Kokonaisvaltainen ruuantuotannon kriisi

Tyrnäväläinen ohran, kauran ja öljykasvien viljelijä Ilkka Matinolli kokee tilanteen vakavana. Talous on ollut tiukilla monilla ja osa on voinut jättää lannoitehankinnat viime tippaan, koska maksuvalmiutta ei ole.

– Se nyt ei yllätyksenä viime syksynä tullut, että hinnat lähtevät pikkuhiljaa nousemaan. Se oli suuri järkytys, että kuinka älyttömästi ne ehtivät jo syksyn aikana nousta.

Matinollista käynnissä on kokonaisvaltainen ruoantuotannon kriisi.

– Tuntuu hurjalta, että 2000-luvun aikana on varaa pihistää siihen malliin, että alkutuotanto on ollut suurin kärsijä jo vuosia. Ja nyt aletaan puhumaan, että onko meillä huoltovarmuutta, jos tämä ei rupea paranemaan, Matinolli ihmettelee.

Proagria Itä-Suomen kasvinviljelyasiantuntija Maarit Partasen mukaan erityisesti eläintuotannon tilat ovat ongelmissa, kun rehua pitäisi pystyä tuottamaan kustannustehokkaasti.

Partanen korostaa tilojen kesken tehtävän yhteistyön merkitystä, jotta ruuantuotannon huoltovarmuus pystytään säilyttämään. Hän pelkää silti, että tiloilla joudutaan vähentämään eläinmäärää ja supistamaan toimintaa.

– Kyllä varmasti monella on edessä se. Ja tällä hetkellä tilanne muutenkin on aika hankala. Kaikilla ei oikeasti ole maksuvalmiutta tai -kykyä hankkia tuotantopanoksia, joilla saadaan tuotantoa vietyä eteenpäin, Partanen huokaa.

Avaa kuvien katselu

Tukiasiassa käännetään kaikki kivet

Kajaanilainen Tapio Tuhkanen jakaa itse kasvattamansa perunat kauppaan ja torille. Perunasta saatava hinta on noussut jo aiemmin jonkin verran.

Tämänhetkinen tuotantokustannusten paisuminen on kuitenkin sitä luokkaa, että Tuhkasta huolettaa, mitä vielä ehtii tapahtua ennen kevättä, jolloin siemenperunat pistetään peltoon.

– Pottu vaatii isot panostukset, että kaupan tiskiin saadaan hyvää tavaraa. Onhan se toki hyvä, että tuotteilla hinta nousee, mutta kuka niitä sitten ostaa?

Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielmin mukaan ministeriössäkin ymmärretään maatalousyrittäjien ankara punninta siitä, kuinka paljon ruuan hinnan nousu näkyy tilipussissa ja miten se suhteutuu tuotantopanosten hurjaan hinnannousuun.

– Jos lannoitteiden hinta nousee kolminkertaiseksi, siinä ei pieni hinnankorotus lopputuotteessa kovin paljoa lämmitä.

Hielmin mukaan tukikeinoja etsitään parhaillaan, eikä mitään kiviä jätetä kääntämättä.

– Tässä joudutaan varmasti pohtimaan tavallisuudesta poikkeaviakin keinoja, jotta voidaan antaa maataloudelle signaali siitä, että sitä tarvitaan jatkossakin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun ruuan tuotannosta Yle Tunnuksella 15. maaliskuuta kello 23 saakka.

Lue myös: Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin