Versailles'ssa Ranskassa alkanut EU-huippukokous pohtii muun muassa, miten vähentää riippuvuutta Venäjän öljystä, kaasusta ja hiilestä.
Kokoukseen illansuussa saapunut pääministeri Sanna Marin, sd. sanoi, että EU:n puolustuksen ja Ukrainan tilanteen rinnalla on pakko käydä keskustelua myös energiariippuvuudesta.
– On kestämätöntä, että samanaikaisesti, kun olemme riippuvaisia Venäjän energiasta, me myös rahoitamme tätä sotaa ostamalla Venäjältä energiaa, Marin sanoi Versaillesissa.
Marinin mukaan on tärkeää, että EU on valmis myös asettamaan lisää pakotteita.
Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saaman luonnoksen mukaan EU-johtajat lupaisivat yhteisessä lausunnossaan vähentää asteittain fossiilisten polttoaineiden tuontia Venäjältä. Tilalle luonnoksessa ehdotetaan muun muassa uusiutuvan energian käyttöönoton vauhdittamista.
Luonnoksessa ei kuitenkaan mainita aikataulua tavoitteeseen pääsemiselle. Reutersin haastattelema EU-virkamieslähde sanoo, että jotkut maat esittävät vuotta 2030, toiset vuotta 2027 ja jotkut vaativat tuontiriippuvuudesta irtautumista välittömästi.
Kaksipäiväisen huippukokouksen puitavaksi tulee paitsi suunnitelman toimeenpano, myös sen rahoittaminen.
Hintakatto puhuttanut
Jotkut maat, muun muassa Belgia, haluavat EU:n asettavan katon kaasun tukkuhinnalle. Toiset taas varoittavat, että hintakatto voi vähentää innokkuutta investoida uusiutuvaan energiaan tai nesteytettyyn maakaasuun.
EU-maat tuovat Venäjältä noin 40 prosenttia käyttämästään maakaasusta, 27 prosenttia tuontiöljystä ja 46 prosenttia tuontihiilestä. Huippukokouksen on määrä keskustella myös siitä, mitä tehdä, jos energiansaanti häiriintyy.
Toistaiseksi tuonti Venäjältä on sujunut entiseen malliin huolimatta sodasta ja EU:n Venäjälle määräämistä pakotteista.
Yhdysvallat, joka on vähemmän riippuvainen venäläisestä öljystä ja kaasusta, kielsi niiden tuonnin tiistaina. EU:ssa tuontikieltoa vastustaa muun muassa Saksa.
Yhteisen puolustustuksen vahvistaminen Suomelle tärkeä
Suomi ja Ruotsi ovat korostaneet, että on tärkeää kehittää Euroopan yhteistä puolustusta. Marinin mukaan julkilauselmaan on haluttu tuoda kirjatuksi jäsenmaiden solidaarisuutta koskeva kokonaisuus.
Siinä todetaan jäsenmaiden solidaarisuus, jos johonkin niistä kohdistuu aggressiivista toimintaa.
– On tärkeää käydä myös laaja keskustelu Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämisestä, Marin sanoi kokoukseen mennessään.
Lue myös, miten Venäjän hyökkäys yhdisti Euroopan unionin.
Voit keskustella aiheesta 11.3. kello 23:een saakka.