Maatalousyrittäjä Elina Vehviläinen-Liikka oli kohdannut yrityksessään ja henkilökohtaisessa elämässään haasteita. Maatilalla oli sähkö- ja jätevesiongelmaa. Sitten hän sairastui vuonna 2018 imusolmukesyöpään.
– Se oli dramaattinen ja nopealiikkeinen juttu. Lääkäriltä sain tiedon, että töihin ei ole mitään asiaa puoleen vuoteen.
Silloin Vehviläinen-Liikka alkoi pohtimaan, miten muut tilalla voisivat ottaa haltuun maatilan työt ja miten he voisivat varautua erilaisiin tilanteisiin.
– Monesti ajattelemme, että kyllä me pärjäämme ja maatiloilla onkin töissä supermiehiä ja -naisia. On kuitenkin tärkeää, miten kaikki muut siellä selviävät. Eli miten tehdään mahdollisimman helpoksi, että toiminta jatkuu.
Kokemustensa kautta Vehviläinen-Liikka päätyi mukaan Savonia-ammattikorkeakoulun Maavara-hankkeen projektipäälliköksi tammikuussa 2021. Hankkeen tarkoituksena on se, että yrittäjä voi tehdä valmiin paketin avulla varautumissuunnitelman omalle maatilalleen.
– Minulla on riskienhallinnan kokemusta ja osaamista. Haluan olla kehittämässä suomalaista maataloutta ja elintarviketuotantoa eteenpäin.
Vaikka kyseessä on Savonian hanke, niin paketti on käytettävissä kaikkialla Suomessa.
Varautumispaketti maatiloille
Eräs tilanne, johon hanke pyrkii antamaan eväitä, ovat pitkät sähkökatkot. Jos viljelijälle tapahtuu jotain tai hän jopa menehtyy, kaikki maatilan tiedot löytyvät yhdestä paikasta niin, että toimintaa on jonkun muun helppo jatkaa.
Online-oppaassa tilallisille lähdetään liikkeelle perustiedoista: kuka tekee ja mitä, jos henkilö ei itse pysty tekemään.
– Sitten vaihe vaiheelta käydään läpi tuotantoympäristön riskejä sähkön- ja vedensaannista kyberturvallisuuteen. Varautumissuunnitelmapohjan voi ladata koneelle.
Maavara-hankkeessa heräteltiin tilallisia kirjaamaan tietonsa itse ylös. Se oli tilallisille aikaisemmin vaikeaa.
– Sen takia halusimme luoda mallitiloja sinne eri tuotantosuunnilta, jotta maatilalliset näkevät, että tämä ei ole hankala juttu. Asioita voi laittaa ihan ranskalaisilla viivoilla ylös, Vehviläinen-Liikka sanoo.
Yksi tärkeä asia hankkeessa on myös kriisiviesti-järjestelmä, jota nyt pilotoidaan Pohjois-Savossa Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Kiuruvedellä.
Siinä ideana on se, että hätäviestillä voidaan tavoittaa kaikki alueen maatilat, jos joku maatila tarvitsisi kriittisesti apua esimerkiksi tulipalon tai laiterikon myötä.
– Jos mietitään poikkeusoloja, sellaisessa tilanteessa tämä olisi äärimmäisen toimiva ja todella helposti kopioitavissa ihan valtakunnalliseksi.
Maavara-hankkeessa varauduttiin normaalien olosuhteiden häiriöihin, mutta niihin varautuminen tukee vahvasti varautumista myös poikkeusoloihin.
– Jos puhutaan jopa niin vakavasta uhasta, että sotatila tulisi päälle ja sitä myötä poikkeusolot, se voi konkretisoitua vaikkapa niin, että sieltä tilalta lähtee miesväkeä rintamalle. Silloin on tärkeää varautua myös siihen, kuinka työt tilalla hoidetaan, Vehviläinen-Liikka sanoo.
Lue myös: