Toiveet Ukrainan sodan lopettamiseen presidenttien Sauli Niinistön ja Vladimir Putin puhelinkeskustelun aikana ovat hyvin pienet, arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiantuntijat.
Valtionpäämiesten keskustelun arvo on asiantuntijoiden mukaan siinä, että sillä pidetään keskusteluyhteyttä yllä.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ei ole toistaiseksi nähnyt merkkejä Venäjän todellisesta neuvotteluhalusta.
– Uskon, että tässä on kyse tämän väylän avoimena pitämisestä, eikä konkreettisesta etenemisestä sodan päättämisen kannalta. Se olisi aika iso yllätys, jos Venäjä tässä vaiheessa alkaisi todella neuvottelemaan, Aunesluoma sanoo Ylen aamun haastattelussa.
– On tärkeää että pidetään yhteyttä, keskustellaan. Näin Suomi teki erilaisia kanavia pitkin edellisissä sodissa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi puhelun mahdollista antia.
Aaltolan mukaan puhelu on mielenkiintoinen painemittari Suomen ja Venäjän välisille suhteille. Suomi on toiminnallaan Ukrainan sodan aikana osoittanut suuntansa länteen ja sotilasliitto Natoon päin.
Puhelulla punnitaan Aaltolan mukaan sitä, mitä rippeitä Suomen yhdestä keskeisestä ulkopolitiikan pilarista on jäljellä, eli onko esimerkiksi maiden välillä hyvää tahtoa olemassa.
Suomi tuskin ottaa välittäjän roolia
Molemmat asiantuntijat arvioivat, että Suomi ei kuitenkaan aio ottaa välittäjän roolia Ukrainan sodassa. Johtaja Aaltolan mukaan Suomi haluaa pitää Ukrainan ja oman asemansa siinä erillään.
Myös Suomen on Aaltolan mukaan silti toimittava oman etunsakin nimissä sodan lopettamiseksi.
– Suomi ei halua olla tässä pelinappula. Yhdysvallat näkee, että Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon olisi yksi lisäpakote Venäjälle. Suomi ei siksi halua olla välittäjänä, koska rooli olisi erikoinen.
Professori Aunesluoma muistuttaa, että diplomatian käyttö voi olla myös kaksiteräinen miekka.
– Näyttää siltä, että Venäjä käyttää keskusteluja hyödyksi omassa propagandassaan, jossa se näyttää omillensa hakevan neuvotteluteitse ratkaisua, mutta vastapuoli ei tee yhtään mitään.
Aaltolan mukaan Venäjä on jo käyttänyt diplomatiaa Ukrainan yhteydessä, kun se pelasi sillä aikaa sotaan valmistautumiseen. Nyt Venäjä näyttää käyttävän diplomatiaa ehkä myös siihen, että voidaan oikeuttaa raaempien ja vielä kovempien otteiden käyttö. Aaltola viittaa tällä Venäjän valheellisiin puheisiin Ukrainan kemiallisista aseista ja ydinaseohjelmasta.
Aaltola näkee, että Suomessa on diplomatiasta hyvin ruusuinen kuva, mikä kumpuaa pienen maan historiasta esimerkiksi kylmän sodan aikana.
Voit keskustella aiheesta 12.3. kello 23:een saakka.
Lue myös: