Somaliasta sotaa paennut, merkonomiksi opiskellut Yasin Omer on hakenut Suomesta monta kertaa turvapaikkaa – tuloksetta.
Vaikka hän on pahoillaan Ukrainasta paenneiden puolesta, häntä harmittaa se, miten häntä itseään on kohdeltu.
– Tuntuu tosi pahalta, kun sosiaalinen media ja eurooppalainen media toivottavat ukrainalaiset tervetulleiksi. Olen ollut seitsemän vuotta Suomessa turvapaikanhakijana, eikä kukaan ole sanonut vielä tervetuloa, sanoo Yasin Omer.
Omerin mielestä se on syrjintää, eivätkä ihmisoikeudet toteudu kaikilla samanlaisina.
– Olen kotoisin Afrikasta. Ukrainalaiset toivotetaan tervetulleiksi varmaan siksi, koska he ovat eurooppalaisia ja valkoihoisia, hän sanoo.
Omerin mukaan hänen tuttujaan on mennyt takaisin Somaliaan ja saanut siellä surmansa, eli palaaminen ei olisi turvallista.
Psykologi: Hyvä kohtelu auttaisi selviytymisessä
Pakolaisten kanssa pitkään työskennellyt psykologi sanoo, että jo pitkään on ollut ongelma, että erilaisista kulttuureista tulevia pakolaisia kohdellaan eri tavoin.
Hän sanoo ymmärtävänsä Suomessa olevien turvapaikanhakijoiden hämmennystä ja näkemystä siitä, että heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, kun heidän turvapaikkahakemuksensa käsittely kestää niin kauan.
– Se on ihan perusteltu mielipide mielestäni, sanoo Diakonissalaitoksen Traumaterapiayksikön psykologi Ferdinand Garoff.
– Yleisinhimillisestä näkökulmasta kaikkia pitäisi tietysti kohdella samalla tavalla riippumatta kulttuurisesta tai etnisestä taustasta, hän jatkaa.
Garoff sanoo, että ukrainalaisia kohdellaan hyvin ja se onkin heidän selviytymistään suojeleva tekijä.
– Jos vaikeista olosuhteista tullut turvapaikanhakija kohtaa lisäksi syrjintää ja rasismia, se vaikeuttaa hänen tilannettaan ja selviytymistään vaikeista kokemuksista.
Suojelua hakevia ukrainalaisia jo yli 3 000 Suomessa
Myös vastaanottokeskuksissa on herännyt hämmennystä siitä, miksi ukrainasta tulevat saavat oleskelulupakortin niin nopeasti tilapäisen suojelun perusteella.
Maahanmuuttoviraston Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen ymmärtää hämmennyksen, mutta muistuttaa, että se, että ukrainalaiset saavat nopeasti oleskeluluvan, hyödyttää myös Suomessa jo valmiiksi olevia turvapaikanhakijoita.
Turvapaikkahakemusten käsittely on näet ruuhkautunut jo ennestään ja jos Ukrainasta saapuville tehtäisiin turvapaikkahakemusmenettely, käsittelyajat pitenisivät entisestään.
Ukrainalaisten turvapaikkahakemusten käsittely kestäisi Lehtisen mukaan vuosia.
– Turvapaikkamenettely menisi tukkoon joka puolella Eurooppaa.
– Se tarkoittaisi sitä, että kaikkien hakemusten käsittely viivästyisi loputtomiin. Parissa viikossa on tullut jo yli kaksi kertaa enemmän Ukrainasta turvapaikanhakijoita Eurooppaan kuin koko vuoden 2015 aikana tuli, Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo.
Lehtinen muistuttaa, että Ukraina on Euroopan naapuri, joten on luonnollista, että lähialueiden pakolaisia otetaan vastaan lähialueilla.
Suomessa oli ennen ukrainalaisten tuloa noin 2 300 turvapaikanhakijaa odottamassa päätöstään.
Tällä hetkellä keskimääräinen turvapaikkahakemuksen käsittelyaika on kymmenen kuukautta. Tavoite on saada hakemukset käsiteltyä puolessa vuodessa.
Ukrainasta on tullut lauantai-iltaan mennessä mennessä noin 3 300 sotaa paennutta, jotka ova hakeneet kansainvälistä suojelua.
Afganistanilaismies pääsi turvaan amerikkalaissotilaiden avulla
Myös Afganistanista Suomeen vuonna 2014 paennut Nesar Ferdaws toivoo, että ukrainalaisia autettaisiin nopeasti – muita turvapaikanhakijoita unohtamatta.
Sisäministeriössä Kabulissa työskennelleellä Ferdawsilla on ollut kaksi kertaa oleskelulupa, mutta tällä hetkellä hän odottaa päätöstä uusimpaan hakemukseen, jonka hän jätti tammikuussa 2020.
Kun Ferdaws oli perheensä kanssa käymässä Afganistanissa, oleskelulupa ehti mennä umpeen. Hän ei saanut tehtyä uutta hakemusta, koska korona sulki Intian lähetystön, jossa hänen olisi pitänyt käydä ilmoittautumassa.
Sitten tuli Taliban. Oli elokuu vuosi 2021.
Oli lähellä, että Ferdaws olisi jäänyt Kabuliin, sillä hänen vaimolleen Sonya Ferdawsille oli sanottu Suomen ulkoministeriöstä, ettei Nesarilla ole oikeutta tulla vaimon ja lasten kanssa Suomeen ilman oleskelulupaa.
– Me menimme sotilaskentälle ja mies jäi ulkopuolelle. Armeijan sotilaat kysyivät meiltä onko lapsilla jokin hätä, kun he itkivät isäänsä ja olivat niin levottomia, Sonya Ferdaws kertoo.
Lopulta amerikkalainen evakuointikone otti koko perheen kyytiin ja kuljetti Qatariin. Isä sai sieltä väliaikaisen viisumin, jonka turvin hän pääsi Suomeen.
"Ihminen on ihminen, sota on sota"
Nyt Nesar toivoo ukrainalaisille nopeaa pääsyä Suomeen, mutta hän toivoo, että muistakin sodista paenneita autettaisiin nopeammin.
– Mielestäni kaikkia eri kansallisuuksia pitäisi kohdella samalla tavalla. Ihminen on ihminen, heissä ei ole eroavaisuuksia, Ferdaws sanoo.
Hän sanoo, että olisi hyvä, jos kaikkien hakemukset käsiteltäisiin nopeasti, koska Ukrainan tilanne ja Afganistanin tilanne muistuttavat toisiaan.
– Taistelu on taistelu ja sota on sota, Nesar Ferdaws sanoo.
Sonya Ferdaws: Onko nopea suojelupäätös turvallista?
Nesarin vaimo, 6-vuotiaana Suomeen Afganistanista tullut Sonya Ferdaws sanoo, että myös hän tuntee syvää myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan.
Hän kuitenkin miettii, onko turvallista antaa oleskelulupa niin monelle ihmiselle niin nopealla aikataululla ilman, että heidän taustojansa tarkistetaan kunnolla.
Vaikka Sonyan aviomies on asunut vuosia Suomessa ja hänellä on perhe, hänen tilannetta tutkitaan uudelleen ja uudelleen.
– Jos jossakin toisella puolella maailmaa tapahtuu samanlainen kriisi kuin Ukrainassa, niin silloin ollaan hyvin pidättyväisiä, hän pohtii.
– Nythän ukrainalaisia otetaan avosylin vastaan, eli ihmisiä aletaan erotella sen perusteella, mistä he tulevat, hän miettii.
Maahamuuttovirasto: Ukrainasta tulevien henkilöllisyys tarkastetaan
Maahanmuuttoviraston Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen kertoo, että Ukrainasta sotaa pakenevien henkilöllisyys tarkistetaan, mutta heidän taustojaan ei selvitetä niin yksilöllisesti kuin turvapaikkamenettelyssä tehdään.
– Yhtäläisyys turvapaikkahakemuksessa ja tilapäisessä suojeluhakemuksessa on se, että molemmat hakemukset tehdään poliisille tai rajavartiolaitokselle.
Hakemuksesta riippumatta tarkastetaan henkilöllisyys eli nimet, syntymäajat ja -paikat ja tarkistetaan, että henkilöllisyysasiakirjat ovat aitoja.
Turvapaikkaa hakevalta selvitetään lisäksi yksilöllisesti henkilön historiaa, taustaa ja tilannetta muun muassa puhutteluilla. Tämä vaihe kestää yleensä pitkään ja sitä ei siis tehdä nyt Ukrainasta paenneiden osalta.
Lehtinen ei ota kantaa siihen, miten turvallinen menettelytapa on, mutta hän uskoo, että turvallisuusnäkökohdat on punnittu EU:n sisäministereiden kesken, kun tilapäisestä suojelusta päätettiin.
Tilapäinen suojelu on käytössä vuoden 2023 maaliskuuhun asti.
Sen jälkeen EU-komissio voi tehdä uuden päätöksen jatkaa tilapäistä suojelua tai ukrainalaiset voivat hakea turvapaikkaa normaalin menettelyn kautta tai palata kotimaanhansa, jos tilanne sallii sen.
Yasin Omer: "Nyt eurooppalaiset tietävät mitä sota on"
Yasin Omerin viimeisimmän turvapaikkahakemuksen käsittely on viivästynyt jo viisi kertaa. Maahanmuuttovirasto on luvannut antaa päätöksen ensi viikolla.
– Luulen, että nyt ei tule kielteistä päätöstä, koska tällä hetkellä eurooppalaiset ymmärtävät mitä sota on, Omer uskoo.
Myös Diakonissalaitoksen Traumaterapiayksikön psykologi Ferdinand Garoff toivoo, että Ukrainan sodan seurauksena turvapaikanhakijoihin saatetaan suhtautua myönteisemmin tulevaisuudessa.
– Tätä voisi ajatella sitä kautta, että tilanteella voi olla myönteisiä kerrannaisvaikutuksia eli se, että yleinen suhtautuminen pakolaisiin muuttuisi myönteisemmäksi.
Keravalla Nesar Ferdaws jää yhä odottamaan maahanmuuttoviraston päätöstä. Se on turhauttavaa. Hän haluaisi hakea kunnollisia töitä ja suunnitella elämäänsä eteenpäin rauhassa, että stressaava odottaminen päättyisi vihdoinkin.
Myös Sonya haaveilee, että myös perheen isä saisi Suomen kansalaisuuden jossain vaiheessa.
– Haluaisimme elää normaalia ja tavallista perhe-elämää ilman esteitä ja pelkoja. Jo tänne pääseminen on ollut iso ja raskas prosessi. Toivoisimme, että pääsisimme rakentamaan omaa elämäämme, hän sanoo.