Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien massiiviset vihreän siirtymän investoinnit kaipaavat valtakuntien rajat ylittävää yhteistä teollista strategiaa. Kyse on valtavista investoinneista, jotka vaativat myös valtavasti osaavaa työvoimaa.
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyön merkitys kasvoi helmikuussa hetkessä entistäkin suuremmaksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti myös arktisen alueen kansainvälisen yhteistyön kentän, ja Venäjä-yhteydet jäädytettiin.
– Vastapainoksi vahvistetaan yhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan. Yhteinen teollinen strategialle on tarve, sanoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Osaavan työvoiman löytäminen pohjoiseen on suorastaan kohtalonkysymys.
– Pohjoisen hankkeet ovat niin isoja, että meiltä loppuvat tekijät koko Barentsin alueelta. Työllisyyttä on tarkasteltava rajat ylittävänä kokonaisuutena, Ansala sanoo_._
Työntekijöitä tarvitaan tuhansia ja taas tuhansia
Myös Norrbottenin kauppakamarin projektijohtajan Robert Forsbergin mielestä alueelliset strategiat tulisi pystyä yhdistämään arktisen Euroopan eli Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi teolliseksi visioksi.
– Yhteinen strategia olisi viisas tapa toimia, kun etsimme työvoimaa maailmanlaajuisesti.
Lapin kauppakamari on esittänyt elinkeinoministeriölle yhteisen strategian laatimista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo jo ennen tätä keskustelleensa ruotsalaiskollegansa kanssa siitä, että yhteisen näkemyksen kirjaaminen teolliseksi strategiaksi olisi tarpeen. Asia on nyt virkamiesvalmistelussa, ja Lintilä lupaa, että tulosta saadaan jo kevään aikana.
– Erityisesti Suomen ja Ruotsin pohjoisosien hankkeiden kannalta on tarpeen hahmottaa kokonaisuus ja tilannekuva. Esimerkiksi juuri työvoimakysymyksen ratkaiseminen vaatii tätä, Lintilä sanoo.
Strategian pohjalta voitaisiin vauhdittaa hankkeiden toteutumista, tukea työvoiman etsimistä, poistaa rajaesteitä ja luoda yrityksille käytännönläheisiä reittejä osallistua naapurimaiden investointeihin.
Pelkästään Ruotsin Jällivaaraan, Skellefteåån ja Bodeniin nousevien tuotantolaitosten arvioidaan työllistävän noin 10 000 työntekijää. Ennakkoarvioiden mukaan kahden pohjoisimman läänin, Norrbottenin ja Västerbottenin, asukasluku voisi nousta (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) nykyisestä noin 500 000:sta jopa viidenneksellä eli noin 100 000:lla.
Pohjois-Ruotsi on vihreän siirtymän veturi
Investoinnit Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa ovat kasvaneet suorastaan hätkähdyttävälle tasolle. Lapin kauppakamarin hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan lähivuosien investointipotentiaali yltää noin 160 miljardiin euroon.
Kirkkaimpana tähtenä loistaa Pohjois-Ruotsi, jossa on meneillään Ruotsin historian suurin investointiaalto. Käsillä on investointeja lähes 78 miljardin euron arvosta – eivätkä luvussa ole edes kaikki infrahankkeet. Kaiken lisäksi kyseessä eivät ole vain toiveet tai kaavailut; pääosa potista, yli 65 miljardia, koostuu jo käynnissä olevista tai vahvistetuista hankkeista.
Valtaosa hankkeista toteuttaa vihreää siirtymää teollisuudessa ja kaivostoiminnassa.
Pohjois-Suomessa lähivuosien tekeillä tai vireillä olevien investointien arvo on Lapin kauppakamarin listauksessa 47 miljardia euroa. Vaikka sekin on kova lukema, Ruotsille siis hävitään selvästi.
Pohjoisen Suomen lukemassa osa on varmistuneita tai jo toteutuksessa olevia investointeja, mutta paljon on myös hankkeita, joiden toteutuminen on vielä epävarmaa. Pohjois-Suomen euromäärä koostuu muun muassa lukuisista tuulivoima-, kaivos- ja liikennehankkeista, Kemiin nousevasta Metsä Groupin uudesta sellutehtaasta ja yli seitsemän miljardin euron Pyhäjoen ydinvoimalasta, jonka toteutuminen on nyt täysin hämärän peitossa Venäjän aloittaman sodan vuoksi.
Kauppakamarin selvityksen mukaan Pohjois-Norjassa vireillä on investointeja 35 miljardin ja Pohjois-Venäjällä 18 miljardin euron arvosta.
Ruotsin kantava teema on hiilineutraalius
Miksi Ruotsi on näin paljon naapurimaitaan edellä vihreässä siirtymässä?
– Ruotsi on saanut hienosti pyörän pyörähtämään, siellä on osattu napata kiinni ja nostaa hiilineutraalius kantavaksi teemaksi, sanoo Liisa Ansala.
Ansala arvioi, että taustalta voi löytyä ruotsalaisten lähestymistapa. Hänen mielestään Ruotsissa lähdetään siitä, että investoinneilla ratkaistaanongelmia ja ehkäistään ilmastonmuutosta.
– Isoissa hankkeissa yleisön vastustus on Ruotsissa pienempää. Hankkeissa nähdään positiivisia puolia, esimerkiksi työpaikkojen lisääntyminen.
Suomessa keskustelu lähtee Ansalan mukaan usein ympäristöön liittyvistä haitoista.
– On tärkeää, että lupaprosessit ovat kattavia ja tiukkoja, eikä ympäristövaikutusta vaatimuksista sinällään saa luopua, mutta on eri asia, lähdetäänkö investointien negatiivisia vaikutuksia yhdessä pohtimaan, vai torpataanko investoinnit jo lähtöporteille.
Lapilla on tanakat tukijalat
Lapilla on Ansalan mielestä yhtä hyvät lähtökohdat kuin Norrbottenilla. Tukijalkoja on useita, luonnonvarojen käyttö, kaivostoiminta, matkailu, teollisuus ja yhä vahvistuva energiantuotanto.
Lapin kauppakamarin mielestä nyt tarvittaisiin yritysten toimintaympäristön kohentamista, sallivaa suhtautumista, keskustelua osaavan työvoiman saatavuudesta, käytännön asioiden järjestämistä kuntoon.
– Esimerkiksi lupaprosessit ovat meillä aivan liian pitkiä, Ansala sanoo.
Ansala toteaa, että lappilaisilla ja ylipäätään suomalaisilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet päästä mukaan naapurimaiden töihin. Aivan ongelmatonta se ei kuitenkaan ole – ja näihinkin esteisiin voitaisiin löytää ratkaisuja yhteisellä teollisella strategialla.
– Esimerkiksi toiminta Ruotsissa edellyttää oman ruotsalaisen yhtiön perustamista ja sopeutumista kaikkiin Ruotsin lainsäädännön vaatimiin edellytyksiin.
Työvoimaa on etsittävä ympäri maailman
Norrbottenin kauppakamarin projektijohtaja Robert Forsberg sanoo, että tekijöitä Pohjois-Ruotsiin ja -Suomeen on etsittävä ympäri maailmaa.
– Norrbottenissa työttömyysaste on jo Ruotsin pienin eikä suurten investointien tuoma työvoiman kysyntä ole vielä edes käynnissä. Koko Euroopassa on työvoiman tarvetta, joten meidän ei ole mahdollista löytää riittävästi työntekijöitä omalta alueeltamme tai omasta maastamme.
Forsberg sanoo, että työvoimaa pitää etsiä maailmanlaajuisesti, kaukaakin, esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
– Tärkeää on löytää ihmisiä, jotka ovat halukkaita muuttamaan ja rakentamaan elämänsä uudessa maassa. Eikä voida ajatella vain työhön palkattavaa henkilöä ja työn houkuttelevuutta – on ajateltava myös mukana muuttavia perheenjäseniä ja varmistettava, että uudet pohjoisen asukkaat kotiutuvat ja saavat täällä hyvän elämän, Forsberg sanoo.
Forsberg varoittaa myös Suomea, Ruotsia ja Norjaa kilpailemasta keskenään työvoimasta rahalla.
– Pitkällä aikavälillä se vain johtaisi kustannusten kasvuun ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Korjattu 29.3. kello 10.21 grafiikkaa. SSAB on aikaistanut aikatauluaan ja haluaa hiilineutraaliksi vuoteen 2030, ei 2045, mennessä.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 28.3. kello 23 saakka.