Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Joni Mäki palautti suomalaismiehet maailmancupin sprinteissä palkintokorokkeelle seitsemän vuoden tauon jälkeen, kun hän oli toinen Falunin maailmancupissa.
Mäki oli pitkään perinteisellä hiihtotavalla käydyn kilpailun finaalissa neljäntenä, mutta nousi lopun kovalla kirillään palkintokorokkeelle. Taakse jäi lopun kahinoissa Ranskan Lucas Chanavat, Norjan Sivert Wiig, Italian Federico Pellegrino ja Norjan Lars Agnar Hjelmeset. Voiton vei Ranskan Richard Jouve.
Maailmancupin päätösviikonlopun sprintistä puuttui useampi kärkinimi. Joukolla norjalaisia sprinttereitä todettiin koronatartunnat, minkä lisäksi venäläiset on suljettu kansainvälisistä hiihtokilpailuista Ukrainassa aloitetun sodan takia. Sprintticupin kahdestakymmenestä parhaasta vain kuusi oli lähtöviivalla.
Toki Mäki kukisti finaalissa meritoituneitakin sprinttereitä, kuten Chanavat'n ja kaksinkertaisen olympiahopeamitalistin Pellegrinon.
– Olihan tämä Jonilta todella kova temppu. Jos mietitään viime aikojen suorituksia, tämä oli odotettavissakin. Joni olisi joka tapauksessa taistellut palkintokorokesijoituksista huolimatta siitä, että kaikki kovimmat olisivat olleet paikalla, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila sanoo.
Mäki jyräsi jo Falunin karsinnassa voittoon. Alkuerissäkin Mäki oli vakuuttava ja pääsi jopa höllentämään vauhtia lopussa. Välierissä hän kuitenkin valitsi ratkaisuhetkillä ulomman ladun, joka ei luistanut. Se meinasi pudottaa suomalaisen jopa ulos finaalista, sillä hänet jätettiin neljänneksi. Mäki pääsi kuitenkin finaaliin aikavertailun kautta, kun toisessa välierässä mentiin hitaampaa vauhtia.
– Siinä näkyi, kuinka pienestä onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni. Olemme nähneet, että Jonilla on kapasiteettia hiihtää palkintokorokkeelle. Välierästä ei voi sanoa, että se oli taktisesti huono. Hän vain ajautui huonoon asemaan, Lassila arvioi.
Lassila hehkuttaa Joni Mäen viime vuosien tarinaa. Mäki nousi aikanaan suuren kansan tietoisuuteen, kun hän nappasi Salpausselän maailmancupin viestissä Aleksandr Bolshunovin päänahan tiukassa kamppailussa toisesta sijasta. Sen lisäksi Mäellä on parisprintistä MM-hopeaa, olympiahopeaa ja yksi maailmancupin palkintokorokesijoitus. Nyt uutena meriittinä myös henkilökohtaisen kilpailun palkintokorokesija maailmancupissa.
– On ollut siistiä nähdä Jonin kehitys. Jo vuosia sitten Jonilla on ollut yhdelle kierrokselle kova vauhti. Hän on pystynyt voittamaan karsintoja. Kirikyky ei hänellä ollut vielä niin hyvä. Siinä hän on kehittynyt valtavasti varsinkin tälle kaudelle, Lassila toteaa.
Lassila korostaa, että nimenomaan kirikyvyllä otetaan erävaiheessa hyviä sijoituksia ja palkintokorokesijoituksia.
– Vaikka karsinnan pystyy voittamaan ja on kestävyys- sekä vauhtikapasiteettia, sellaisella sprintterillä ei tee hirveästi mitään kisapäivän aikana. Yhden kierroksen vauhti on ensimmäinen vaatimus. Palkintokorokesijoista taistellessa kirikyvyn pitää nousta todella kovalle tasolle. Nyt se kyky on olemassa Jonilla, Lassila arvioi.
Mikä tekee sitten Joni Mäestä sellaisen urheilijan, että juuri hän pystyi nyt katkaisemaan seitsemän vuoden piinan suomalaismiehillä sprinttien maailmancupeissa? Suomalaismies oli edellsen kerran palkintokorokeella maailmancupin sprintissä tammikuussa 2015, kun Toni Ketelä oli kolmas Otepäässä.
– Joni on pitkään aikaan suomalaismieshiihtäjä, jossa yhdistyvät kaikki tärkeät sprinttiominaisuudet. Kestävyysominaisuudet ovat riittävän hyvät. Lisäksi hän on kimmoisa ja elastinen. Tekniikka on myös hyvä. Se on elinehto sprintissä menestymiselle. Tähän yhdistyy vielä kestävyyslajien tärkein ominaisuus eli kestävyys, Lassila niputtaa.
Ainoa suomalaismiehen voitto maailmancupin sprinttikilpailuista löytyy joulukuulta 1997. Tuolloin Ari Palolahti oli ykkönen Milanossa. Voisiko Mäestä olla sprintin maailmancup-voittajaksi? Siihen yksi suuri kanto kaskessa on Norjan supertähti Johannes Hösflot Kläbo. Kokonaiscupin voiton jo varmistanut ja Falunista koronatartunnan jäljiltä vielä sivussa ollut Kläbo on hallinnut viime vuodet sprinttikisoja aina kunnossa ollessaan.
– Kläbo on parhaassa kunnossa ollessaan käytännössä koskematon. Voitto Jonilla niin kuin kaikilla muillakin vaatii, että Kläbo ei ole parhaassa terässään. En usko, että se muuttuu ensi kaudellekaan, Lassila toteaa.
Suomalaisnaisille ei irronnut finaalipaikkoja perjantain sprinteistä Falunissa. Johanna Matintalo oli seitsemäs ja Kerttu Niskanen kahdeksas. Kaikki kuusi suomalaisnaista ylsivät kuitenkin pisteille.
– Oikein hyvä kokonaissuoritus kevätlumilla. Näkee, että urheilijoiden perustaso on erittäin korkea. Tietysti huippukohdat jäivät puuttumaan. Useammalla urheilijalla olisi ollut onnistuessaan mahdollisuus päästä finaaliin, Lassila summaa.
Lue lisää:
Joni Mäki komeasti toinen sprintissä – seitsemän vuoden suomalaispiina on ohi!