Valtio ei suunnittele Venäjältä poistuvien yritysten erillistä tukemista, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.
Venäjä on ollut monelle yritykselle korkean riskin ja korkeiden tuotto-odotusten maa. Ministeri muistuttaa, että riskit voivat myös joskus realisoitua.
– Erillisiä yritystukia ei ole tämän vuoksi suunnitteilla kuten koronan vuoksi, mikä kosketti laajasti yrityksiä.
Venäjältä lähteville yrityksille on tarjolla neuvontaa, miten menetellä epävarmassa tilanteessa ja tätä työtä valtio tekee yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.
– Suomalaisilla yrityksillä on kolme vaihtoehtoa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan: joko jatkaa liiketoimintaa, myydä liiketoiminta venäläisille kumppaneille tai tehdä konkurssi, Lintilä sanoo.
Neuvonnan lisäksi jo olemassa olevilla keinoilla, Finnveran ja muiden rahoitusinstrumenttien avulla, voidaan kuitenkin tukea yritysten rahoitushuoltoa.
Suomalaisista yrityksistä lähtöä Venäjältä tekevät ainakin Valio, Hesburger, Fazer ja Paulig. Suurten kansainvälisten yritysten lista on pitkä: Shell, British Petroleum, Netflix TikTok, Samsung, General Motors, Toyota, Volvo, Ford, Microsoft, Apple, Nike.
Suomalaisten syytä varautua ruoan hinnan merkittävään nousuun
Suomen pankki on antanut Suomen taloudelle epäsuotuisan ja rankemman ennusteen Ukrainan sodan vuoksi.
Suomen pankki ennakoi, että Venäjän aloittama sota kestää pitkään ja talouskasvu olisi epäsuotuisassa ennusteessa noin 2,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Rankemmassa ennusteessa kasvu olisi vain puoli prosenttia.
Miten käy suomalaisten ostovoiman ja mitä tapahtuu ruuan ja polttoaineiden sekä tavaroiden ja palveluiden hinnoille?
Lintilän mukaan suomalaisten tulee varautua siihen, että jatkossa tuotteilla ja palveluilla on sotahinnat.
– Ruuan hinta tulee nousemaan. Meillä on se iso haaste, että maatalouden tilanne on jo ennestään kriittinen. Tarvitsemme maataloudelle tukipaketin ihan ruuan huoltovarmuussyistä. Jos nyt ihmisten palkasta tai tuloista menee 11 prosenttia ruokaan, niin se nousee yli 20 prosenttiin, Lintilä ennakoi.
Tämä tarkoittaa Lintilän mukaan sitä, että ruokakassin hinta tulee tuplaantumaan eli viidennes ihmisten tuloista voisi mennä ruokaan.
Luonnovarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik arvioi, että hintojen kaksinkertaistuminen on mahdollista, mutta ei aivan todennäköisin vaihtoehto.
– Se on kaikkein pahin skenaario. Näin kovia korotuksia ei nähdä, jos kaikki menee hyvin ja Suomessa saadaan normaali sato, Jansik sanoo.
Luke ei ole tehnyt vielä omaa ennustettaan hintakehityksestä. Jansikin mukaan ruoan hinnannousun suuruutta on hyvin vaikea arvioida. Viljan hintojen lisäksi energian hintakehitys näkyy voimakkaasti myös ruoantuotannon kustannuksissa ja hinnoissa.
Jakeluvelvoitteen nostossa ja turpeessa harkinnan paikka
Länsi pyrkii nyt katkaisemaan energiariippuvuutensa Venäjästä ja myös Venäjän tuottamille raaka-aineille etsitään korvaajaa.
Elinkeinoministeri sanoo, että hallituksen pitää tehdä nyt "varikkokäynti" ilmastotavoitteiden suhteen, jotta Suomen energian huoltovarmuus voidaan turvata.
Lintilä miettisi ensimmäisenä uudelleen polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa. Onko tämä enää nykyisessä tilanteessa järkevää? Uusiutuvien osuuden kasvattaminen bensassa ja dieselissä nostaa myös niiden hintaa.
Lintilä sanoo, että kuljetuspuolelle on tulossa tukea polttoaineiden kallistumisen takia jo huoltovarmuussyistä. Ministeri kiirehtii "ammattidieselin" valmistelua.
– Pyörät on pakko pitää pyörimässä.
Lintilän mukaan myös ilmastosyistä alasajettua turvetta tullaan tarvitsemaan korvaamaan Venäjältä lämmitykseen tuotavaa puuhaketta.
Lintilä on sanonut jo aiemmin, että hän ei näe nykytilanteessa mitään edellytyksiä Fennovoiman ydinvoimalan rakennusluvalle. Venäläinen energiajätti Rosatom omistaa Hanhikiven voimalasta kolmanneksen. Fennovoiman osakkaana on myös suuria suomalaisia yrityksiä ja pieniä kuntia.
Kuka maksaa, jos kallis hanke kaatuu?
– Omistajat.
He myös päättävät, mitä voimalan työmaalla seuraavaksi tapahtuu, koska valtio ei ole suoraan osallisena rakennushankkeessa, Lintilä korostaa.
Sota ajaa Venäjän talouden kuralle
Taloudessa paljon perustuu luottamukseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan yli kaksi viikkoa sitten romutti lännen luottamuksen Venäjään yhdessä yössä. Palautuminen voi kestää kauan.
– Milloin luottamus palaa, siihen minulla ei ole vastausta. Nopeasti tämä ei tapahdu. Tässä voi kestää jopa vuosikymmeniä. Varsinkin jos ulkomaalaista omaisuutta kansallistetaan, Lintilä sanoo.
Voit katsoa koko Ykkösaamun tästä:
Venäjän talouteen sota vaikuttaa dramaattisesti. Lintilän mukaan maantalouden romahdus näkyy arjessa työttömyytenä ja ostovoiman pienentymisenä.
Monien tuotteiden saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat, koska Venäjä on nojannut paljon tuontiin ulkomailta.
– Lyhyellä aikavälillä Venäjä on kytketty irti maailmantaloudesta. Vuosikymmenten aikana rakennetut yhteydet katosivat lähes yhdessä yössä. Venäjä ei ole enää markkinatalous. Venäjä on sotatalous..
Lintilän mukaan talouden romahdus vaikuttaa hallintoon, kun se alkaa näkyä julkisessa taloudessa ja kansalaisten arjessa.
– Venäjän keräämän suuren sotakassan jäädytys iskee kovasti hallintoon. Venäjän keskuspankki on suljettu länsimaisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle ja maan valuuttavaranto on asetettu takavarikkoon. Tämä on poikkeuksellisen kova toimi, arvioi Lintilä.
Päivitetty kello 11.30 kauttaaltaan Lintilän haastattelun pohjalta. 12.3. klo 19.10 lisätty Csaba Jansikin osuus.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.
Korjaus 14.3. Toisin kuin toimittajamme Saksasta olleessa suorassa lähetyksessä sanoi, Saksa tai Itä-Saksa eivät ole kumpikaan olleet osa Neuvostoliittoa. Itä-Saksa kuului aikoinaan Neuvostoliiton vaikutuspiiriin vuoteen 1990 asti.
Lue lisää:
Lue uusimmmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Suomen Pankki: Ukrainan sota heikentää Suomen talouskasvua ja nostaa etenkin energian hintoja