Saamelaiskäräjät on pettynyt Tenojoelle esitettyihin pyyntirajoituksiin. Suomi ja Norja haluavat rajoittaa lohenkalastusta padolla ja verkolla. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan.
Saamelaiskäräjien mielestä pyynti tulisi sallia padon ja verkon lisäksi myös vavalla, koska ne ovat saamelaisten perinteisiä pyyntimuotoja.
– Myös pidemmät pyyntiajat olisivat tarpeen erityisesti paljon ennakkovalmisteluja vaativissa pyyntimuodoissa, kirjoitetaan saamelaiskäräjien tiedotteessa.
Saamelaiskäräjät rajoittaisi merikalastusta
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan voimakkaita rajoituksia tarvitaan, koska kalastuksen salliminen nykyisten kalastusmääräyksien mukaisesti verottaisi lohikantoja liikaa ja vaarantaisi niiden elpymisen.
Saamelaiskäräjien mielestä lohta pitäisi suojella lohenpoikasia syövien petokalojen pyynnillä, ilmastonmuutoksen hillinnällä sekä puuttumalla lohen ja sen saaliseliöiden merikalastukseen.
Saamelaiskäräjät on myös esittänyt, että esimerkiksi nuottaus olisi sallittava koko Tenolla hoitokalastuksena kyttyrälohien, haukien ja siikojen poistoa varten edellyttäen, että lohet päästetään takaisin jokeen.
Lisäksi sekä paikallisia että matkailijoita tulisi kannustaa muun kalan pyyntiin vavalla.
Saamelaiskäräjien mielestä olisi myös harkittava koskelon kevätpyynnin lisäämistä, koska koskelot syövät lohenpoikasia.
Saamelaiskäräjät arvostelee viranomaisten toimintaa
Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koiviston mielestä on väärin rajoittaa saamelaisten perusoikeuksien käyttöä ja toteutumista Tenolla valtioneuvoston asetuksen tasolla.
– Asiasta tulisi säätää lailla, jolloin esimerkiksi perustuslakivaliokunta voisi päästä arvioimaan perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten olemassaoloa. Tämä edistäisi saamelaisen oikeusturvaa asiassa, Koivisto sanoo tiedotteessa.
Saamelaiskäräjät arvostelevat myös viranomaisten toimintaa.
– Viimeisimmässä neuvottelussa 8.3 kävi ilmi, että Suomi ja Norja olivat jo päättäneet prosessin ja että luonnos tulevan kalastuskauden rajoituksista oli lähetetty lausuntokierrokselle sekä Norjassa että Suomessa ennen kuin saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelumenettely oli käyty loppuun, tiedotteessa kirjoitetaan.
Saamelaiskäräjät pettyi ministeriön menettelyyn.
– Meillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella luonnoksen sisällöstä ja vaikuttaa siihen ennen lausuntokierrokselle lähettämistä, Koivisto sanoo tiedotteessa.
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.